Wernicken tauti: kliininen oirekuva ja neuroradiologiset löydökset

Wernicken tauti on B1-vitamiinin eli tiamiinin puutteesta aiheutuva vakava neurologinen sairaus, joka useimmiten liittyy krooniseen alkoholismiin.

Michaela K. Bode - Ari Karttunen - Pekka Jartti, Harri Littow - Vesa Karttunen

Radiologisista tutkimuksista aiheutuva erityiskohderyhmien säteilyaltistus

Radiologisista tutkimuksista saatava kokonaissäteilymäärä voi olla hyvinkin suuri, eikä sen kaikkia haittoja vielä tunneta.

Antti Servomaa - Anja Kettunen

Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus- ja hoitoyksikkö EVA:n ensimmäiset puolitoista vuotta

Erityisen vaikeahoitoisten nuorten hoitoyksikkö perustettiin kun oli kiinnitetty huomiota siihen, että alaikäisiä potilaita oli väkivaltaisuuden takia tahdosta riippumattomassa hoidossa aikuisille tarkoitetuilla psykiatrisilla osastoilla.

Riitakerttu Kaltiala-Heino - Marja Työläjärvi - Maarit Selander - Kristiina Kahila

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä

Terveydeksi! Kysy alkoholinkäytöstä on esite, joka on tehty sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille työkaluksi alkoholinkäytön puheeksiottoon. Esitteen on tuottanut alkoholiohjelma. Talentia, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Kätilöliitto, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Suomen Lääkäriliitto, Suomen sairaanhoitajaliitto, Suomen terveydenhoitajaliitto sekä Tehy ovat olleet alkoholiohjelman sosiaali- ja terveydenhuollon ammattijärjestökumppaneina mukana laatimassa esitettä.

Oikaisu: Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa

Raija Malmströmin, Riitta Muroma-Karttusen ja Eero Honkasen artikkelissa Kotihemodialyysin uusi aikakausi Suomessa, joka julkaistiin Lääkärilehdessä 2005;1:57-62, kuvioissa 3 ja ja 4 oli virhe y-akselissa (niissä kuuluu olla n, ei%). Ohessa kuviot korjattuina.

Raija Malmström - Riitta Muroma-Karttunen - Eero Honkanen

Maksan magneettikuvaus

19.11.2004 Helsingin yliopisto

Kirsti Numminen

Toistuvat antibioottikuurit varhaislapsuudessa

19.11.2004 Turun yliopisto

Katri Louhi-Pirkanniemi

Tautimalli Amacr-entsyymin puutokselle

19.11.2004 Oulun yliopisto

Kalle Savolainen

Apoptoosi akuutissa keuhkovauriossa

20.11.2004 Turun yliopisto

Heikki Lukkarinen

Ikääntymisen, kuormituksen ja kollageenien geenivirheiden vaikutukset nivelrikkoon

26.11.2004 Kuopion yliopisto

Tuomo Lapveteläinen

Tupakoinnin ja päihteiden käytön yhteys koulutukseen ja mielenterveyteen nuorilla aikuisilla

26.11.2004 Oulun yliopisto

Kaisa Riala

Lyhyesti: Uutta toivoa silmänpohjan rappeumaan

Verkkokalvon keskeisen osan ikärappeuma on tavallisin näkövammaisuuden syy Suomessa. Näyttö laserhoidon tehosta ikään liittyvässä makuladegeneraatiossa on ristiriitaista. Pegaptanibilla, antivaskulaarisella endoteelin kasvutekijähoidolla tehtiin satunnaistettu kaksoissokkoutettu koe 1186 potilaalle, jotka kärsivät neovaskularisaatiota aiheuttavasta makuladegenaraation alamuodosta. Potilaille annettiin pegaptanibia (0,3 mg, 1 mg tai 3 mg) i.v. joka 6. viikko 48 viikon ajan ja seurattiin heidän näöntarkkuuttaan. Aktiivihoitoa saaneilla, riippumatta lääkeannoksesta, näkö säilyi jo 6. viikosta eteenpäin paremmin kuin lumeryhmällä. Lumeryhmässä 22 %:lle kehittyi vaikea-asteinen näönmenetys seuranta-aikana, kun vastaava osuus hoitoryhmässä oli 10%.

Kaisu Pitkälä

Lyhyesti: Lääkitys ramadan-paaston aikana

Kuukauden pituisen ramadan-paaston aikana henkilön on oltava syömättä ja juomatta päivän nousun ja laskun välisenä aikana, eikä hän saa ottaa suun kautta lääkkeitä. Islamin sääntöjen mukaan sairaat henkilöt voivat ottaa lääkkeensä myös päivällä. Useat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että potilaat muuttavat omin päin lääkkeen ottoaikaa ja annostusta ramadanin aikana. Tämä saattaa muuttaa lääkityksen tehoa, erityisesti jos lääkkeellä on lyhyt terapeuttinen vaikutusaika. Myös Suomessa ramadania viettää merkittävä määrä ihmisiä. Kesään osuvan ramadanin aikana päivän nousun ja laskun välillä voi olla vain muutama hetki. Tällöin hoitavan lääkärin ja muun hoitohenkilökunnan olisi syytä kiinnittää asiaan huomiota.

Aulikki Nissinen

Toimenpiderekisterien julkisuudella on pimeät puolensa

Suomessa julkaistaan yhä enemmän sairaalakohtaisia tilastoja potilasvahinkovalituksista ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa yksittäisten toimenpiteiden onnistumisesta. Yhdysvalloissa New Yorkin osavaltiossa ollaan tällä muodikkaalla läpinäkyvyyden tiellä jo paljon pitemmällä. Siellä on julkaistu jo vuodesta 1994 lähtien osavaltion jokaisen interventiokardiologin toimenpiteisiin liittyvät kuolleisuustilastot, jotta potilaat ja heitä hoitavat lääkärit voisivat paremmin valita intervention tekijän.

Juhani Airaksinen

Kannattaako uroteelikarsinooman metastaasien kirurginen hoito

Vaikka metastasoituneen uroteelin karsinooman alkuvaiheen tulokset herättävät toiveita, on alkumenestys yleensä ohimenevä ja useimmilla potilaalla tauti etenee. Tavanmukaista laajemmalla kirurgisella hoidolla on osoitettu voitavan parantaa paikallisesti levinneiden ja imusolmukepositiivisten tuumorien hoidon tuloksia. Epäselvää on kuitenkin, voitaisiinko potilaan ennustetta parantaa poistamalla myös taudin yksittäiset etäpesäkkeet.

Ossi Lindell

Aikuisiän ruokatottumuksilla vain vähän vaikutusta syöpäriskiin

Vuonna 1981 julkaistiin tieto, että 35 % syövästä johtuu ravintotekijöistä. Japanilainen nainen sairastuu rintasyöpään huomattavasti harvemmin kuin länsimainen sisarensa, mutta Yhdysvaltoihin muuttaneen japanilaisperheen jälkikasvu sairastuu syöpään kuten muutkin amerikkalaiset. On siis ilmeistä, että ruokatottumuksilla on merkitystä syövän synnyn kannalta. Kahdessa laajassa seurantatutkimuksessa selvitettiin, onko aikuisiällä nautitun ruoan koostumuksella merkitystä syövän synnyn kannalta. Runsaasti punaista lihaa käyttävät ihmiset sairastuvat suolistosyöpään noin 1,5 kertaa useammin kuin ne, joiden ruokavalio sisältää lihan sijasta kalaa ja kanaa. Toisessa tutkimuksessa selvitettiin, suojaako runsas hedelmien ja vihannesten syöminen rintasyövältä. Tulos oli selkeä: ei suojaa.

Sirkku Jyrkkiö

Astman hoitolinjoihin uutta tietoa laajasta tutkimuksesta

Laaja 3 421 astmapotilaan GOAL-tutkimus on nyt julkaistu. Kyse on vuoden mittaisesta sokkoutetusta satunnaistetusta koejärjestelystä, missä alkuun kriteerien mukaan huonossa kontrollissa oleville astmapotilaille annettiin joko flutikasonia tai salmeterolin (50 myyg x 2/pv) ja flutikasonin yhdistelmää. Tavoitteena oli steroidiannosta 12 viikon välein nostamalla (aina flutikasonin 1 000 myyg:n päiväannokseen saakka) saada astma täysin kontrolliin. Kun määritelmän mukainen täysi kontrolli saavutettiin, hoitoa jatkettiin, kunnes aivan vuoden lopulla (viikot 44-52) tarvittaessa annettiin avoimena hoitona aiemmasta hoitohaarasta riippumatta prednisolonia jopa 60 mg/pv ja salmeteroli-flutikasonikombinaatiota 50/500 x 2/pv.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Hyvin varhaisten keskosten ennuste

Nykyisen tehokkaan neonataalihoiton, RDS-profylaksian ja surfaktanttilääkehoidon ansiosta 30-50 % raskauden 24.-26. viikoilla syntyvistä keskosista jää eloon. 308:n tällaisen lapsen myöhempää ennustetta on selvitetty brittiläisessä seurantatutkimuksessa. 2,5 vuoden iässä neljäsosalla heistä oli vaikeita fyysisiä ja kognitiivisia ongelmia. 6 vuoden iässä oli kognitiivinen suorituskyky 21 %:lla kaksi standardideviaatiota alle normaaliaineiston keskiarvon ja vaikea neurologinen vammautuminen havaittiin 22 %:lla. Mikäli neurologinen ongelma oli 2,5 vuoden iässä vaikea, tilanne oli suurimmalla osalla lapsista yhtä hankala 6 vuoden iässä. Kognitiivinen tilanne parani osalla lapsista. Poikien ennuste kokonaisuudessaan oli tyttöjä huonompi. Noin 20 % lapsista, jotka syntyvät ennen raskauden 26. viikon loppua ja jotka jäävät eloon, kehittyy varhaiseen kouluikään mennessä ilman, että heillä voidaan todeta ilmeistä neurologista vammautumista tai kognitiivisen toiminnan selkeää viivettä. Vaikka hyvin varhaisten keskosten eloonjäämismahdollisuudet ovat lisääntyneet, edelleen tarvitaan tehokkaita keinoja ehkäistä keskosuutta ja parantaa keskosten neuroprotektiivista hoitoa.

Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien ja kuulumattomien kolesterolitasot FINRISKI 2002 -tutkimuksessa

Vuoden 2002 FINRISKI-tutkimuksen mukaan seerumin kolesterolitasojen tasainen lasku, joka alkoi 1970-luvulla, näyttää pysähtyneen vuosien 1997 ja 2002 välillä. Samanaikaisesti kolesterolitasoja koskevat suositukset ovat kuitenkin entisestään tiukentuneet. Valtimotautitapahtumien riskiryhmään kuuluvien kolesterolisuositukset ovat muuta väestöä tiukemmat, mutta heidän kolesterolitasoistaan ei ole tähän mennessä julkaistu väestötason tietoja.

Teija Väistö - Pia Pajunen - Pekka Jousilahti - Tiina Laatikainen, Kennet Harald - Erkki Vartiainen - Veikko Salomaa

Iäkkäiden virtsankarkailu

Virtsankarkailu on yleinen iäkkäiden terveysongelma, jolla on huomattavia elämänlaatu- ja kustannusvaikutuksia.

Maria Nuotio - Teuvo L.J. Tammela