Lyhyesti: Midatsolaami yksinkertaistaa kardioversion tekemistä

Muutaman aiemman raportin rohkaisemina ryhtyivät englantilaiset kardiologikollegat tekemään elektiiviset kardioversiot polikliinisesti midatsolaamilla aikaansaadun sedaation aikana. Lääkevaikutus kumotaan heti toimenpiteen jälkeen flumatseniililla ja potilaat mobilisoidaan jo tunnin kuluttua kardioversiosta. Vuoden aikana hoidettiin tällä hoitokaaviolla yhteensä 368 potilasta. Kardioversio onnistui noin 95 %:ssa tapauksista ja vain 3 % potilaista piti toimenpidettä epämiellyttävänä. Tämä yksinkertainen ja tehokas hoitokäytäntö ei vaadi ainakaan Englannin maaperällä välttämättä anestesialääkäriä paikalle, mutta luonnollisesti toimintaan hyvin perehtyneen sisätautilääkärin tai mieluummin kardiologin.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Heikentynyt näkö ja kuulo ennakoivat muistin heikentymistä

Yhdysvalloissa seurattiin vuosina 1992-1994 iäkkäitä (n = 1 668, > 68 v) osana suurempaa osteoporoositutkimusta. Kahden vuoden seurannassa kognitio heikkeni 15,7 %:lla ja toimintakyky 10,1%:lla. Monimuuttujamallissa heikentynyt näkö lähtötilanteessa oli itsenäinen selittäjä sekä kognition (OR 1,78, 95 %:n CI 1,21-2,61) että toimintakyvyn (OR 1,79, 95 %:n CI 1,15-2,79) heikkenemiselle. Heikentyneellä kuulolla ei yksinään ollut vaikutusta, mutta yhdistetty näkö-kuulohaitta ennakoi kognition ja toimintakyvyn heikkenemistä. Taina Lupsakko totesi väitöstutkimuksessaan viime vuonna, että aistiongelmat ovat yleisiä ja puutteellisesti hoidettuja iäkkäillä.

Kaisu Pitkälä

Dementialääkkeiden käyttöalue laajenee

Dementia kehittyy 40-80 %:lle Parkinsonin tautia sairastavista. Suhteellisen osuuden arvellaan lisääntyvän sitä mukaa, kun Parkinsonin taudin hoito on edistynyt ja eloonjäämisennuste on parantunut. Ongelmia näillä potilailla ovat tautiin liittyvät Lewyn kappale -dementialle ominaiset piirteet ja oireet, kuten motoriset ongelmat, toimintakyvyn heikkeneminen, hidastuminen, tarkkaavaisuuden ongelmat, näköharhat ja herkkyys antipsykooteille.

Kaisu Pitkälä

Vihdoinkin hyvä pre-eklampsiaa ennakoiva tutkimus?

Pre-eklampsian riskiä on arvioitu erilaisilla vaskulaarista fysiologiaa, munuaisfunktiota ja endoteelifunktiota mittaavilla keinoilla raskauden alkupuoliskolla, jolloin kliinisesti todettavaa pre-eklampsiaa ei vielä ole. Angiogeenisten proteiinien, kuten VEGF:n (vascular endothelial growth factor) ja PlGF:n (placental growth factor), on todettu olevan keskeisesti mukana tämän sairauden synnyssä. Alentamalla näiden kasvutekijöiden pitoisuutta verenkierrossa sitomalla ne reseptoriproteiinilla (fms-tyyppinen proteiinikinaasi) biologisesti vaikuttamattomaan muotoon on pystytty ensimmäistä kertaa aikaansaamaan pre-eklampsiaa muistuttava sairaus koe-eläimille. PlGF:n merkitys tuli esille myös, kun analysoitiin PlGF:n määrää virtsanäytteistä raskauden keskikolmanneksen aikana naisilla, joille kehittyi raskauden lopulla pre-eklampsia, ja verrattiin tilannetta normaaliraskauksiin. Normaalisti PlGF-pitoisuus kohosi raskauden 29.-32. viikolle asti ja laski tämän jälkeen. Äideillä, joille myöhemmin kehittyi pre-eklampsia, PlGF-määrät olivat raskauden 25.-28. viikolta alkaen merkitsevästi pienempiä. Eron suuruus korreloi myöhemmän taudin vaikeuteen, eikä johtunut pre-eklampsian aiheuttamista munuaisen toiminnan muutoksista. Alhainen äidin virtsan PlGF-pitoisuus ilmaisi 22,5-kertaista riskiä (95 %:n CI 7,4-67,8) sairastua pre-eklampsiaan. Jos voidaan kehittää toimiva liuskatesti raskaudenaikaista pre-eklampsiaseulontaa varten, voidaan suurentuneen riskin potilaat ottaa erityistarkkailuun hyvissä ajoin ennen taudin puhkeamista.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Suonikohjuleikkaus ja syvien laskimoiden tukos

Prospektiivisessa työssä selvitettiin syvien laskimoiden tukoksia (DVT). Laskimoiden vajaatoiminnan takia leikatulla 377 potilaalla selvitettiin duplex-ultraäänitutkimuksella alaraajojen laskimoiden tila ennen leikkausta, 2-4 viikkoa sekä 6 ja 12 kk leikkauksen jälkeen. Mahdollinen tromboosiprofylaksia (s.c. kerta-annos minihepariinia) jätettiin kirurgin harkintaan. Potilaista 64,7 % sai tromboosiprofylaksian. Leikkaukset tehtiin nukutuksessa ja kaikille laitettiin tukisukat leikkauksen jälkeen. Varhaista liikkumista suositeltiin. 20 potilaalla (5,3 %) todettiin DVT. Heistä 8 oli oireisia ja 14 oli saanut tromboosiprofylaksian. Kukaan ei saanut keuhkoemboliaa. Puolelta potilaista tukos hävisi vuoden seurannassa.

Tom Scheinin

Lyhyesti: Psykoottiseen masennukseen liittyy neuropsykologisia häiriöitä

Masennus aiheuttaa keskittymiskyvyn ja neuropsykologisten toimintojen häiriöitä, jotka usein kestävät pidempään kuin alentunut mieliala. Epäselvää kuitenkin on, miten häiriöt liittyvät masennukseen. Tutkijat vertasivat ensi kertaa masennukseen sairastuneiden neuropsykologisia testejä terveiden ja skitsofreniapotilaiden vastaaviin testituloksiin. Psykoottiseen masennukseen sairastuneiden neuropsykologinen suorituskyky oli yhtä huonoa kuin skitsofreniapotilailla, mutta ei-psykoottisten masennuspotilaiden suoritukset olivat lähes yhtä hyviä kuin terveillä verrokeilla. Tulos tuo korostetusti esiin sen tosiseikan, että masennuspotilaat ovat myös kognitiivisilta toiminnoiltaan hyvin erilaisia, ja että jos masennuspotilaalla esiintyy psykoottisia oireita, on hänen toipumisensa hitaampaa.

Raimo Kr Salokangas

Tekonivelkirurgiaa keskitetysti Pirkanmaalla osakeyhtiömallin mukaan

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Tampereen kaupunki, Wittgensteiner Kliniken AG Saksasta, Invalidisäätiön sairaala Orton Helsingistä, Mäntän, Valkeakosken ja Vammalan kaupungit sekä Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirien kuntayhtymät perustivat vuoden 2001 keväällä Coxa Oy:n tuottamaan tekonivelleikkauspalveluja koko Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarpeisiin.

Matti Lehto - Jukka Huhtala - Lasse Kärki, Teemu Moilanen - Jorma Pajamäki - Tuula Rantala

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030