Lyhyesti: Isän ikä lisää lapsen skitsofreniariskiä

Ruotsalaiset tutkijat ovat selvittäneet vuosina 1973-1980 syntyneiden noin 750 000 henkilön riskiä sairastua yli 16-vuotiaana skitsofreniaan. Tutkijat yhdistivät syntymärekisterin tiedot viiden muun valtakunnallisen rekisterin tietoihin. Tulosten mukaan isän ikä lapsen syntyessä oli yhteydessä lapsen sairastumisalttiuteen; taudin riski kasvoi 1,47-kertaiseksi jokaista isän kymmentä lisääntyvää ikävuotta kohti. Äidin iälle lapsen syntyessä ei löydetty samaa yhteyttä. Useiden riskitekijöiden (kuten synnytyskomplikaatioiden, sosioekonomisten tekijöiden, psykoosien esiintymisen suvussa ja vanhempien varhaisen kuoleman) vakiointi mahdollistaa johtopäätöksen, että syntyvän lapsen isän ikä on itsenäinen skitsofrenian riskitekijänä. Koska riski oli suurempi lapsilla, joilla ei ollut skitsofreniaa suvussa, löydös tukee olettamusta, että de novo -mutaatiot siittiöissä lisäävät skitsofrenian riskiä.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Mikä ihmeen Pneumocystis jirovecii?

Pneumokystisinfektiot ovat kirjallisuudesta tuttuja mm. AIDSiin liittyen, mutta tällöin aiheuttajaksi on aiemmin kirjattu Pneumocystis carinii. Siksi Thoraxin asiaa koskeva pääkirjoitus saattaa herättää kummastusta, mutta siitä selviää, että kyse on ihmisellä tätä tautia aiheuttavan olion uudesta nimeämisestä tsekkiläisen parasitologin Otto Jírovecin mukaan. Carinii kun ei siis aiheutakaan infektioita ihmisillä vaan rotilla, jirovecii ihmisillä. PCP-lyhennettä suositellaan edelleen käytettäväksi kirjallisuudessa tarkoittamaan PneumoCystis Pneumoniaa. Osin nimien tarkennuksella halutaan välittää informaatiota siitä, että eläinkunnasta peräisin oleva parasiitti ei olekaan ihmisten ongelmana.

Hannu Puolijoki

Uutta yskänlääkettä kehitysputkessa

Yskä, kuten tunnettua, on eräs tavallisimmista oireista, eikä sen lääkitsemiseen silti ole oikein kattavia vaihtoehtoja huolimatta miljardien taalojen ja eurojen lääkekäytöstä. Uutta saattaa olla löytymässä, mikäli uskoa tuoretta marsuilla tehtyä tutkimusta. Kyse on TRPV1-inhibiittorista (transient receptor potential vanilloid-1; reseptorin operoima ionikanava) jodo-resiniferatoksiinista (I-R

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Nefrektomiaan johtava fulminantti pyelonefriitti

Saksalaisessa yliopistosairaalassa neljän ja puolen vuoden aikana hoidetuista yli 900 pyelonefriittipotilaasta jouduttiin yhdeksälle nais- ja yhdelle miespotilaalle tekemään alunperin komplisoitumattomana pidetyn sairauden johdosta nefrektomia. Potilaitten keski-ikä oli 36 vuotta. Seitsemällä syynä oli nopeasti kehittynyt urosepsis, muilla anuria, multippelit munuaisabskessit ja yleistilan huononeminen. Histologisesti jokaisessa preparaatissa todettiin akuutti, abskedoiva interstitielli nefriitti. Kaikki toipuivat leikkauksen jälkeen. Pyelonefriitin vaikeusasteesta riippumatta pitää aloitetun antibioottihoidon osoittaa tehonsa 24-48 tunnissa. Muussa tapauksessa on uhkaamassa paikallinen iskemia sekä sellulaarisen ja humoraalisen puolustusmekanismin romahdus ja tubulusvaurion kehittyminen. Erityisvaarassa osoittautuivat olevan yli viikon ajan oireilleet naispotilaat, jotka siirrettiin urologiselle osastolle jollain muulla osastolla tapahtuneen alkuhoidon jälkeen.

Ossi Lindell

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidihoidon kustannusvaikuttavuus vaihtelee

Monikansallisen START-tutkimuksen perusteella on tehty lääkityksen kustannusvaikuttavuusanalyysiä. Kyse oli kolmen vuoden tutkimuksesta, missä vastakkain alkuvaiheen astman hoidossa olivat budesonidi ja lumelääke. Analyysiin otettiin mukaan sekä terveydenhuollon että sosiaalipuolen menot ja arvioitiin hintaa oireettomille päiville, joita aktiivinen hoito lisäsi keskimäärin 14 kpl/vuosi. Australiassa budesonidihoito laski kokonaiskuluja, yhteiskunnalliset aspektit huomioiden myös Kanadassa ja Ruotsissa (maamme ei ollut mukana). Keskeistä oli se, mitä ollaan valmiita maksamaan oireettomudesta. Jos lisäkustannus jää pieneksi, hoito kannattanee selvästi.

Hamiltonin asteikko masennuksen seurannassa käyttökelpoinen yleislääkärin työkalu

Tuore masennuksen Käypä hoito -suositus pitää oiremittareita tarpeellisina myös perusterveydenhuollossa seurattaessa hoidon tehoa. Hamiltonin masennusasteikkoa pidetään käyttökelpoisena, mutta suomalaiset tutkimustulokset asteikon herkkyydestä ja tarkkuudesta puuttuvat.

Heimo Viinamäki - Kirsi Honkalampi - Heli Koivumaa-Honkanen, Kaisa Haatainen - Antti Tanskanen - Leo Niskanen, Tommi Tolmunen - Jukka Hintikka

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 2/2005 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030