Äitiyspoliklinikat Suomen äitiyshuollossa
Kansanterveyslain ja väestövastuisen terveydenhuollon vaikutuksista äitiysneuvoloiden asemaan on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Sen sijaan vähemmän on pohdittu, miten äitiyspoliklinikoiden perustaminen sairaaloihin on muuttanut äitiyshuollon sisältöä: ovatko ne vaihtoehto neuvoloille vai täydentävätkö ne neuvoloiden toimintaa. Helsingin seudulta 1987 eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan äitiyspoliklinikoiden toimintaympäristö ja toiminnan sisältö ovat monessa suhteessa erilaiset kuin äitiysneuvoloiden. Kun synnyttäneisyys ja raskauden kesto vakioitiin, paljon poliklinikassa käyneiden naisten havaittiin käyneen äitiysneuvolassa muita vähemmän. Sekä terveydenhoitajat että naiset yleensä pitivät poliklinikkakäyntejä tärkeinä, mutta monet naiset olivat tyytymättömiä poliklinikassa saamaansa kohteluun. Suomen äitiyshuollossa on paineita siirtää raskaudenaikaista hoitoa sairaaloihin. Siksi olisi tärkeätä punnita poliklinikoiden ja neuvoloiden etuja ja haittoja ja tietoisesti valita paras työnjako niiden välillä ja toimia valitun ratkaisun toteuttamiseksi.
Äitiysneuvolat ovat olleet oleellinen osa Suomen äitiyshuoltoa. Ensimmäiset perustettiin 1920-luvulla, ja jo vuonna 1939 noin joka kymmenes raskaana oleva nainen kävi neuvolassa. Vuoden 1944 lailla neuvolat tulivat kaikkien raskaana olevien saataville (1). Äitiysneuvolajärjestelmän keskeisiä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



