Lehti 10: Terveydenhuolto 10/1992 vsk 47 s. 957

Äitiyspoliklinikat Suomen äitiyshuollossa

Kansanterveyslain ja väestövastuisen terveydenhuollon vaikutuksista äitiysneuvoloiden asemaan on käyty viime vuosina vilkasta keskustelua. Sen sijaan vähemmän on pohdittu, miten äitiyspoliklinikoiden perustaminen sairaaloihin on muuttanut äitiyshuollon sisältöä: ovatko ne vaihtoehto neuvoloille vai täydentävätkö ne neuvoloiden toimintaa. Helsingin seudulta 1987 eri lähteistä kerättyjen tietojen mukaan äitiyspoliklinikoiden toimintaympäristö ja toiminnan sisältö ovat monessa suhteessa erilaiset kuin äitiysneuvoloiden. Kun synnyttäneisyys ja raskauden kesto vakioitiin, paljon poliklinikassa käyneiden naisten havaittiin käyneen äitiysneuvolassa muita vähemmän. Sekä terveydenhoitajat että naiset yleensä pitivät poliklinikkakäyntejä tärkeinä, mutta monet naiset olivat tyytymättömiä poliklinikassa saamaansa kohteluun. Suomen äitiyshuollossa on paineita siirtää raskaudenaikaista hoitoa sairaaloihin. Siksi olisi tärkeätä punnita poliklinikoiden ja neuvoloiden etuja ja haittoja ja tietoisesti valita paras työnjako niiden välillä ja toimia valitun ratkaisun toteuttamiseksi.

Elina Hemminki Maili Malin Hellevi Kojo-Austin

Äitiysneuvolat ovat olleet oleellinen osa Suomen äitiyshuoltoa. Ensimmäiset perustettiin 1920-luvulla, ja jo vuonna 1939 noin joka kymmenes raskaana oleva nainen kävi neuvolassa. Vuoden 1944 lailla neuvolat tulivat kaikkien raskaana olevien saataville (1). Äitiysneuvolajärjestelmän keskeisiä…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat