Hedelmöityshoitoja koskevaa lakia yritetään rakentaa kompromissein
Hedelmöityshoitoja koskevaa lainsäädäntöä valmistellut työryhmä on monien sovitteluratkaisujen tietä saanut valmiiksi lähes yksimielisen ehdotuksen uudeksi laiksi. Lain valmistelutyö on ollut vireillä jo toistakymmentä vuotta. Yksi kiistellyimmistä kysymyksistä on luovutetuista sukusoluista syntyneen lapsen oikeus tietää luovuttajan henkilöllisyys. Valmistunut lakiehdotus ei takaa lapselle ehdotonta tiedonsaantioikeutta. Hedelmöityshoitojen saajiksi lakiehdotus rajaa avio- ja avoparit. Rajauksesta aiheutui ainoa mietintöön liittyvä eriävä mielipide: ylilääkäri Outi Hovatta Väestöliitosta katsoo, että myös yksinäisillä naisilla on oltava oikeus hedelmöityshoitoon. Muiden pohjoismaiden käytännöstä poiketen lakiehdotus sallisi sijaissynnyttäjän käytön erityistapauksissa.
Hedelmöityshoitoa saisi ehdotuksen mukaan antaa avio- tai avoparille, joka kärsii tahattomasta lapsettomuudesta tai jonka sukusoluista syntyvällä lapsella on huomattava vaara saada vakava sairaus. Yksinäisille naisille, lesbo- tai homopareille hedelmöityshoitoa ei annettaisi. Lakiehdotus on näiltä…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



