Käytännön lääkäri, lainsäädäntö ja hallinto
Hyvän terveyspalvelujärjestelmän ihanne on, että lainsäädäntö, rahoitus ja hallinto kaikissa muodoissaan tukevat lääkärin työn varsinaista perustehtävää, potilaiden hyvää hoitoa. Käytännössä kuitenkin esiintyy usein ristiriitatilanteita, joissa lääkäri joutuu punnitsemaan kahta tai useampaa, hoitoratkaisuun eri suuntaisesti vaikuttavaa tekijää. Ongelmallisimmat tilanteet syntyvät silloin, kun lääkäri kokee oman ammatillisen osaamisensa ja lääkärin etiikan edellyttämien toimintaperiaatteiden olevan ristiriidassa omaa työtään säätelevien hallinnollisten tai taloudellisten säännösten tai jopa lainsäädännön kanssa. Tällaisia tilanteita voidaan useimmin luonnehtia lääkärin kliinisen autonomian ja hallinnon välisinä konflikteina.
Käytännön lääkärin kontaktipinnat lainsäädäntöön ja hallintoon voidaan jakaa neljään pääalueeseen (1): 1) lääkärin kliininen autonomia ja potilas-lääkärisuhteeseen liittyvä riippumattomuus ja kahdenkeskisyys … 2) lääkärin työhön liittyvä lainsäädäntö ja lääkärinammatin ulkopuolinen hallinnollinen…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
