Kehitysvammahuollon palvelujen tarve asiakkaan, kunnan ja perusterveydenhuollon näkökulmasta
Taloudellisen tilanteen kiristyessä kunnat vaativat yhä useammin kehitysvammaisten kuntoutus- ja terveydenhuoltopalveluja järjestettäväksi paikallisissa terveyskeskuksissa sekä alue- ja keskussairaaloissa. Myös kehitysvammahuollon tavoitteena on, että asiakkaat saisivat tarvitsemansa palvelut helposti, läheltä asuinpaikkaa ja normaalipalvelujen piiristä. Toisaalta kehitysvammaisten kuntoutuksessa ja hoidossa tarvitaan erityisasiantuntemusta, jota on vaikeaa tarjota kunnista. Tämän vuoksi erityishuoltopiireissä ja kehitysvammaisten omaisjärjestöissä on oltu huolissaan palvelujen laadusta.
Jotta kehitysvammaisten tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta pystyttäisiin kehittämään tarkoituksenmukaiseen suuntaan, Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirissä selvitettiin kyselytutkimuksella kehitysvammaisten ja heidän omaistensa sekä kunnissa toimivien ammattihenkilöiden käsityksiä palvelujen tarpeesta. Lisäksi tiedusteltiin terveyskeskusten mahdollisuuksia tarjota palveluja.
Useamman vuoden ajan on keskusteltu kehitysvammaisten kuntoutuksen ja tutkimusten tarkoituksenmukaisimmasta järjestämisestä. Maa on jaettu 14 erityishuoltopiiriin, joissa tarjotaan sekä avohuollon palveluja neuvolapalveluineen että pitkäaikaista ja tilapäistä laitoshoitoa. Neuvola- ja…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



