Lehti 4: Terveydenhuolto 4/1999 vsk 54 s. 381 - 383

Kunnat käyttivät kuntoutukseen 7,5 % sosiaali- ja terveysmenoistaan Kuntoutus paljon oletettua laajempaa

Kuntoutus näyttää olevan Suomessa huomattavasti luultua laajempaa. Stakesin tutkimus Lohjalta, Mikkelistä ja Vaasasta osoitti, että yhden viikon aikana kuntoutusta sai 3,6 % näiden kuntien väestöstä. Tutkijat, ylilääkäri Klas Winell ja tutkija Tomi Ståhl, pitävät määrää varsin suurena.

Kuntoutus oli myös hyvin intensiivistä: kuntoutuskäyntejä kertyi kuntoutujaa kohti viikossa keskimäärin lähes neljä. Kuntoutuksen tarvetta aiheuttivat eniten selkäsairaudet, psykoottiset sairaudet, kehitysvammat ja halvaukset.

Kunnat käyttivät kuntoutukseen keskimäärin 7,5 % sosiaali- ja terveysmenoistaan. Tulostensa pohjalta tutkijat arvioivat suomalaisten kuntien maksaneen kuntoutuksesta toissa vuonna enimmillään lähes kuusi miljardia markkaa. Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa kuntoutusta koskevassa selonteossa arvioitiin vastikään, että kuntoutukseen olisi kaiken kaikkiaan käytetty Suomessa 6,3 miljardia markkaa vuonna 1997. Nyt tehdyn tutkimuksen perusteella Winell pitää loppusummaa liian pienenä.

Suvi Sariola

Tutkimuksessa selvitettiin kaikkea kuntoutusta, jota Lohjan, Mikkelin ja Vaasan väestö sai seitsemän päivän aikana vuoden 1997 lopulla. Tutkimuksessa keskityttiin kartoittamaan sosiaalista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Ammatillista ja kasvatuksellista…

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat