Lasten spastisuuden botuliinihoito Suomessa Kyselytutkimus sairaaloiden hoitokäytännöistä
Lähtökohdat
Lasten spastisuuden botuliinihoito on vakiinnuttanut asemansa osana lastenneurologista kuntoutusta, ja käyttöaiheet laajenevat. Ala- ja yläraajahoidoista on annettu kansainväliset suositukset, mutta eri keskusten omaksumista hoitokäytännöistä on vain vähän tutkimuksia.
Menetelmät
Suomen yhtenäinen sairaanhoitojärjestelmä ja lastenneurologien vähäinen määrä antavat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia botuliinihoitokäytäntöjä kansallisella tasolla. Yliopisto-, keskus- ja aluesairaaloiden lastenneurologian ylilääkäreiltä, kehitysvammaisten palveluja antavien erityishuoltopiirien ylilääkäreiltä ja valtion erityiskoulujen vastaavilta lääkäreiltä tiedusteltiin alle 17-vuotiaiden botuliinihoidon toteutustapoja ja saatuja kokemuksia.
Tulokset
Hoitoja antavilla kliinikoilla on Suomessa varsin yhtenäinen näkemys lasten botuliinihoidon indikaatioista, tarpeen ja vaikuttavuuden arviointimenetelmistä sekä moniammatillisen tiimin kokoonpanosta. Sen sijaan esilääkityksen ja yleisanestesian käytössä, annoksissa ja jälkihoitokäytännöissä esiintyi vaihtelua.
Spastisuuden botuliinihoito on viimeisten kymmenen vuoden aikana vakiinnuttanut asemansa lastenneurologisessa kuntoutuksessa. CP-lapsilla tehdyissä satunnaistetuissa, lumekontrolloiduissa ja avoimissa prospektiivisissa tutkimuksissa on osoitettu, että hoidettujen ylä- tai alaraajalihasten…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.
