Magneettikuvaus käytännössä: OYKS:n tutkimusten jakauma, kustannukset ja diagnostinen merkitys
Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa on selvitetty puolentoista vuoden kokemukset magneettikuvauksen käytöstä. Kaikkiaan kuvauksia oli tehty 2 049 eli kuukausittain 100-155. Tavallisimmin kuvauskohteena oli pään alue. Tarpeettoman tuntuisia tutkimuksia oli tehty hyvin vähän, mutta kohtalaisen paljon magneettikuvausta oli käytetty ns. poissulkudiagnostiikkaan. Varman tai lähes varman ratkaisun antoi yli 90 % tutkimuksista. Sairaalan yksiköille oli annettu erilaiset viikoittaiset tutkimuskiintiöt. Esimerkiksi kirurgian ja neurologian klinikoiden kiintiöt täyttivät tarpeen varsin hyvin, mutta sen sijaan sisätautien klinikassa syntyi vähän yli vuodessa 22 viikon jono magneettikuvaukseen. Ilmeisesti tätä tutkimusmenetelmää pidetään hintansa arvoisena - ainakin ennen kuin yksiköitä aletaan laskuttaa todellisten kustannusten mukaan.
Vuonna 1986 maailmassa oli käytössä 511 magneettikuvauslaitetta, joista 73 % Yhdysvalloissa (1). Nykyään otetaan vuosittain käyttöön 1 000-1 200 uutta laitetta. Miljoonaa asukasta kohti laitteita on Yhdysvalloissa jo peräti 10,5, Japanissa 9,2 ja Euroopassa 2,3 (2). Jopa 3/4 radiologiasta…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



