Lähtökohdat

Heti päivystyskäynnin alussa tehdään merkittäviä päätöksiä yhteispäivystykseen saapuvan potilaan tutkimusten ja hoidon tarpeesta sekä kiireellisyydestä. Arvion tekevä sairaanhoitaja ohjaa potilaan sovitun hoitolinjan mukaisesti joko sairaanhoitajalle, yleislääkärille tai erikoissairaanhoidon lääkärille. Työnjaon onnistumista ja sen vaikutusta potilaan ennusteeseen on tutkittu Suomessa vain vähän, koska arvion perustana käytettyä tulosyytä ei yleensä kirjata strukturoituun muotoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tulosyyhyn perustuvan potilasvirta-analyysin käyttökelpoisuutta hoidon tarpeen arvion onnistumisen seurannassa.

Menetelmät

Tutkimuksessa luokiteltiin Hyvinkään yhteispäivystyksen vuoden 2008 käyntien (49 700 käyntiä) tulosyyt ja tehtiin potilasvirta-analyysi tietojärjestelmästä kerättyjen tietojen avulla.

Tulokset

Useimpien potilasryhmien osalta yhteispäivystyksen työnjako oli selvä ja potilas kävi joko yleislääkärillä tai erikoissairaanhoidon lääkärillä. Iäkkäistä potilaista ohjattiin suoraan erikoissairaanhoidon lääkärille suurempi osuus kuin nuorista ja keski-ikäisistä. Yleislääkärille ohjatuista potilaista 5,6 % siirrettiin edelleen erikoissairaanhoidon lääkärille. Tämän hoitolinjan osuus kasvoi potilaan iän myötä. Yli 65-vuotiailla osuus oli 15,2 % ja yleistilan laskun vuoksi päivystykseen tulleilla 19,1 %. Sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon lääkärillä käyneiden potilaiden päivystyskäynnin kesto muodostui huomattavan pitkäksi (keskiarvo lähes 11 tuntia).

Päätelmät

Tulosyihin perustuva potilasvirta-analyysi luo mahdollisuuden päivystyksen työnjaon tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseen ja tarvittaviin korjaustoimiin. Päivystyspotilaiden tulosyyn strukturoidusta kirjaamisesta tulee laatia kansallinen ohjeistus. Iäkkäiden ja erityisesti yleistilan laskun vuoksi päivystykseen saapuvien potilaiden hoitokäytäntöjä on syytä tarkentaa ja seurata.