Bakteeriston merkitys terveydelle avautuu vähitellen

Bakteeriston terveysvaikutukset näyttävät olevan paljon laajemmat kuin on oletettu.

Pentti Huovinen

Tiukemmat rajat lapsipotilaiden virtsan takaisinvirtauksen leikkaushoidolle

Virtsan takaisinvirtausta on pidetty virtsatietulehduksen riskitekijänä, joka voi aiheuttaa lapselle virtsatietulehduksen lisäksi myös munuaisvaurioita.

Mika Venhola, Matti Uhari

Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot

Virtsatieinfektio uusii helposti, ja virtsaviljely on tutkittava kaikilta, joilla oireet toistuvat pian mikrobilääkehoidon jälkeen.

Maarit Wuorela

Erikoissairaanhoidossa etähoidettu potilas on tyytyväinen

Olemme aiemmin kuvanneet etähoitomallin, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse julkisessa erikoissairaanhoidossa ilman perinteistä ensikäyntiä. Kansainvälisten havaintojen mukaan potilaat eivät niinkään toivo vastaanottoaikaa, vaan tietoa siitä, mikä heitä vaivaa ja voidaanko oiretta hoitaa. Potilaiden on todettu olevan tyytyväisiä puhelimitse annettuun etähoitoon, mutta Suomessa tätä ei ole tutkittu.

Hanna Kuusisto, Tapani Keränen, Kalevi Oksanen, Kaija Saranto

Hyaluronaani lisääntyy ihosyöpien varhaisvaiheissa

Hyaluronaani on soluväleissä esiintyvä sokerimolekyyli, joka on keskeinen elimistön normaalin toiminnan ylläpidossa, mutta osallistuu myös monien syöpien kehittymiseen.

Hanna Siiskonen

Sappitieatresia - hoidon tulokset ja oman maksan toiminta

Sappitieatresia on harvinainen, vakava vastasyntyneillä esiintyvä maksasairaus, jossa sappitiet tuhoutuvat, sapen virtaus estyy ja kehittyy paheneva maksan toiminnan vajaus. Ensivaiheen hoito on mahdollisimman varhainen portoenterostomialeikkaus.

Hanna Lampela

Psykoottisten häiriöiden epidemiologia

Skitsofrenia ja muut psykoottiset häiriöt kuuluvat vaikeimpiin mielenterveyshäiriöihin. Psykoottisten häiriöiden esiintyvyydestä on tehty vain vähän väestötutkimuksia. Tässä tutkimuksessa selvitettiin psykoottisten häiriöiden elämänaikaista esiintyvyyttä ja esiintyvyyteen liittyviä piirteitä suomalaisessa aikuisväestössä.

Jonna Perälä

Autistisen käyttäytymisen monitekijäinen tausta

Autismikirjon häiriöiden diagnostiset piirteet ovat vaikeudet vastavuoroisessa sosiaalisessa ­vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa sekä rajoittuneet, toistavat käyttäytymisen muodot ja kiinnostuksen kohteet.

Maija L. Castrén, Anneli Kylliäinen

Kehitysvammaisuuden ja autismin geenitutkimusten nykytilanne

Kehitysvammaisuudessa ja autismissa on tunnistettu tähän mennessä yli 450 geenin mutaatioita. Tautigeenejä arvioidaan löytyvän 1 500-2 000.

Irma Järvelä

Kasvot, katse ja autismi

Autistisesti käyttäytyvillä henkilöillä on usein vaikeuksia tulkita sosiaalisesti merkittävää tietoa toisten ihmisten kasvoista. Näiden vaikeuksien taustalla saattavat olla toisen henkilön silmiin katsomiseen liittyvät poikkeavuudet.

Anneli Kylliäinen, Jari K. Hietanen

Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus

Tutkimusnäyttöä autismin kuntoutusmenetelmien vaikuttavuudesta on niukasti, mutta nyky­käsityksen mukaan kuntoutuksen aloittaminen on lapsen kehityksen kannalta hyödyllisempää kuin kuntouttamatta jättäminen. Kuntoutus myös kannattaa aloittaa varhain.

Terhi Koskentausta, Oili Sauna-Aho, Leila Varkila-Saukkola

Verivalmisteiden käyttö Suomessa ei ole optimaalista

Sairaaloiden välillä on todettu aikaisemmissa tutkimuksissa, myös Suomessa, moninkertaisia eroja verivalmisteiden käytössä samanlaisilla potilasryhmillä. Löydös viittaa siihen, että verensiirtokäytännöt eivät ole kaikkialla optimaalisia.

Riikka Palo

Eteistunnistus ja ajoitus tahdistuksen eteiskammiosynkroniassa

Asianmukaisen eteiskammiotahdistuksen perusedellytykset ovat hyvä luontaisen sykkeen ja rytmihäiriöiden tunnistus, sopivat sydämen sisäiset tahdistuspaikat ja potilaskohtainen tahdistuksen ja tunnistuksen ohjelmointi.

Sami Pakarinen

Imeväisten heikentynyt verenkierron säätely voi olla yhtenä tekijänä kätkytkuolemassa

Kätkytkuolemat ovat harvinaisia, mutta ne ovat edelleen suurin yksittäinen syy täysiaikaisena syntyneiden imeväisten kuolemaan. Kätkytkuoleman syytä ei tiedetä.

Suvi Viskari-Lähdeoja

Lasten urogenitaalivammat syntyvät arkitoimissa

Lasten ja nuorten urogenitaalivammojen skaala on laaja ja vaikeusaste vaihtelee naarmusta vaikeaan munuaisvammaan. Tilastoselvitys osoittaa, että vammat syntyvät hyvin arkisissa tilanteissa.

Ossi Lindell

Polysytemia veran tehokas hoito kannattaa

Polysytemia vera on poikkeuksellinen verisairaus monessa mielessä. Pahanlaatuinen perusominaisuus jää yleensä taka-alalle, kun yltäkylläisyys kaikkien verisolujen tuotannossa johtaa herkästi verisuonitukoksiin. Näitä sitten potilas itse elintavoillaan ja omalääkäri ohjauksellaan pyrkii estämään. Hematologin tehtäväksi jää vastaavasti verenkuvan pitäminen mahdollisimman normaalina. Italialaisten tutkimus antaa - itse asiassa ensimmäistä kertaa - näytön tiukan hoitotasapainon puolesta.

Marko Vesanen

Tulevaisuuden diabeteslääkkeet

Monet käytössä olevat diabeteslääkkeet vaikuttavat epäedullisesti painoon, altistavat ­hypoglykemialle ja saattavat jopa lisätä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä syöpävaaraa.

Johan Eriksson, Merja Laine

Vulvodynia

Vulvodynia on ulkosynnyttimien ongelmallinen kiputila.

Jorma Paavonen

Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa

Suomen lepakoissa esiintyy rabiesta. Lepakkotutkija kuoli Suomessa vuonna 1985 eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2 (European Bat Lyssavirus 2, EBLV-2) -tartunnan seurauksena. Vuonna 2009 eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 eristettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä lepakosta. Nämä viruskannat ovat keskenään lähes identtisiä.

Tiina Nokireki, Olli Vapalahti

HUS-alueen mielenterveys- ja päihdepalvelut liian laitoskeskeisiä

Asiakkaan kannalta parhaita ovat sellaiset mielenterveys- ja päihdepalvelut, jotka ovat saatavilla avohoidon lähipalveluna ympäri vuorokauden. Kansallinen Mieli 2009 -suunnitelma suosittaa näiden palvelujen lisäämistä avohoidossa ja peruspalveluissa, laitoshoidon vähentämistä sekä mielen­terveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä. Osana eurooppalaista mielenterveyspalvelujen rahoitusmalleja ja hoidon laatua tutkivaa hanketta selvitimme, miten aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kunnissa vastaavat kansallisia suosituksia.

Raija Kontio, Maili Malin, Grigori Joffe, Marjut Vastamäki, Kristian Wahlbeck