Kohonnut verenpaine voi olla kaulavaltimon dissektoituman riskitekijä

Kaula- ja aivovaltimon dissektoituma on yleisimpiä aivoinfarktin aiheuttajia nuorilla ja keski-ikäisillä potilailla. Taudin patofysiologia tunnetaan puutteellisesti.

Tiina Metso

Positroniemissiotomografiasta suunta yksilölliseen syövän hoitoon

Kasvainten mikroympäristöllä on tärkeä rooli pahanlaatuisten kasvainten etenemisessä ja hoidon suunnittelussa. Hoidon kannalta tärkeitä mikroympäristön ominaisuuksia ovat hapen osapaine, verenvirtaus sekä solujen aineenvaihdunnan aktiivisuus. Nämä vaikuttavat sekä säde- että solunsalpaajahoidon tehoon.

Gaber Komar

Rytmihäiriötahdistin auttaa myös elävässä elämässä

Rytmihäiriötahdistinhoito säästää ihmishenkiä satunnaistettujen tutkimusten hyvin valikoiduissa potilasryhmissä. Nyt tehty analyysi osoittaa, että hoito on tehokas myös jokapäiväisessä potilastyössä, kun potilaat valitaan hoitoon samoin perustein kuin tutkimuksissa.

Juhani Airaksinen

Autismi yhteydessä liikenteen päästöihin

Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että autististen häiriöiden esiintyvyys väestössä on lisääntynyt. Näille häiriöille on luonteenomaista kommunikaation ja sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteellisuus sekä kiinnostuksen kohteiden niukkuus. Autismin lisääntymistä on selitetty toisaalta diagnostiikan muutoksilla, toisaalta ympäristötekijöillä. Kalifornialaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko äidin raskaudenaikainen altistuminen ja lapsen ensimmäisen elinvuoden aikainen altistuminen liikenteen päästöille yhteydessä autismiin.

Tero Taiminen

Keuhkoahtaumataudin uudet lääkkeet indakateroli ja roflumilasti

Keuhkoahtaumapotilaan ennusteen kannalta merkittäviä ovat pahenemisvaiheet, joista osa johtaa sairaalahoitoon. Niihin liittyy suuri kuolleisuus.

Hannu Kankaanranta

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito kehittyy

Idiopaattisen keuhkofibroosin lääkehoito on muuttumassa: aiemmin käytetty ns. kolmoislääkitys on osoittautunut haitalliseksi ja uusi lääke, pirfenidoni, on tulossa markkinoille. Kolmoislääkitystä ei enää suositella.

Riitta Kaarteenaho

Keuhkoahtaumapotilaan kuntoutuksen painopiste tavoitteelliseen liikuntaharjoitteluun

Keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavat liikkuvat tavallista vähemmän, ja huonokuntoisuus lisää sairauden invalidisoivaa vaikutusta ja sairaalaan joutumisen riskiä. Fyysinen inaktiivisuus ei ­kuitenkaan ole suorassa suhteessa taudin vaikeusasteeseen.

Milla Katajisto

Lähiesimiesten haasteet osasairausvapaiden järjestelyissä

Työssä kuntoutumista tukemaan on kehitetty osa-aikaisia työjärjestelyjä, joissa henkilön työkyvyn alenema on otettu huomioon. Esimiehet ovat työpaikan avaintoimijoita osasairausvapaaseen ­liittyvissä järjestelyissä, mutta heidän tehtäväkenttäänsä ei juuri ole tutkittu.

Katja Ryynänen, Johanna Kausto, Leena Ala-Mursula, Mervi Hasu, Kari-Pekka Martimo, Eira Viikari-Juntura

Aivosähkökäyrään perustuvat menetelmät nukutustilan syvyyden valvonnassa

Kliinisessä käytössä on useita sedaation arviointiasteikkoja, mutta ne ovat subjektiivisia luokitusmenetelmiä ja joissakin tilanteissa niiden käyttö on epävarmaa. Tehohoidossa toteutettavan sedaation aikana pyritään yleensä kevyeen sedaatioon, mutta jos potilaalla on jatkuva pitkäkestoinen kouristuskohtaus, status epilepticus, hänet nukutetaan syvään anestesiaan.

Tadeusz Musialowicz

Uusi menetelmä MRSA-bakteerin toteamiseen

Paikallisista epidemioista huolimatta MRSA-bakteerin esiintyvyys on pysynyt matalana sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa. Vähäinenkin epäily MRSA-tartunnasta, esimerkiksi hoito ulkomaisessa sairaalassa, johtaa laajamittaisten MRSA-näytteiden tutkimiseen ja potilaan hoitamiseen sairaalaan tullessa ns. kosketuseristyksen periaatteita noudattaen. Näitä työläitä ja henkilökuntaa rasittavia, kalliita eristystoimia joudutaan jatkamaan, kunnes kaikki potilaasta otetut MRSA-näytteet on todettu negatiivisiksi. Nykyisin käytössä olevilla menetelmillä tutkimustulosten valmistuminen kestää yleensä useampia vuorokausia.

Teppo Stenholm

Kehitysaskelia sappitiekanyloinnin tekniikassa

Endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia on suun kautta tehtävä sappi- ja haimatiehyiden varjoainekuvaus, joka tehdään sivusta katsovalla taipuisalla tähystimellä läpivalaisua hyväksikäyttäen. Toimenpide mahdollistaa samanaikaisen diagnostiikan ja hoidon tietyissä sappi- ja haimatiehyitä koskevissa sairauksissa.

Hanna Vihervaara

Transformerande tillväxtfaktorn beta1:s genotyp, p16-uttryck och behandlingsresultat vid skivepitelcancer i huvud och hals

Cancer i huvud- och halsregionen är en heterogen grupp cancertyper vilka utgår främst från skivepitelet i de övre luftvägarna.

Marie Lundberg

Pidennetty tamoksifeenihoito vähentää kuolleisuutta rintasyöpään

Estrogeenireseptoripositiivisen rintasyövän uusiutumisriski pieneni, kun tamoksifeenia käytettiin 10 vuoden ajan liitännäishoitona, verrattuna nykyisen suosituksen mukaisen 5 vuoden hoitoajan kuolleisuuteen. Merkittävää on, että kuolleisuus rintasyöpään väheni myös seuranta-aikana 10-15 vuotta diagnoosin jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Netistä tilattu Viagra on harvoin aitoa

Nettisivustoilla Viagrana kaupiteltujen tablettien tutkimuksessa 22:lta eri tavarantoimittajalta saaduista pilleripakkauksista 17 sisälsi väärennöstä, 4 aitoa tuotetta ja 1 laitonta rinnakkaisvalmistetta. Väärennökset sisälsivät vaikuttavaa ainetta sildenafiilia kemiallisen analyysin perusteella 30-50 % etiketin ilmoittamasta määrästä. Väärennöksissä ei ollut mukana pakkausselostetta varoituksineen eikä valmistetietoja.

Ossi Lindell

Tieto painoindeksin ja kuolleisuuden yhteyksistä tarkentuu

Millainen paino edistää parhaiten terveyttä ja pitkää ikää? Tämä kysymys kiinnostaa niin terveydenhuollon ammattilaisia, tutkijoita kuin suurta yleisöäkin. Päivitettyä tietoa asiasta löytyy JAMAssa julkaistusta systemaattisesta katsauksesta. Siihen koottiin 97 tutkimusta, joissa voitiin tehdä päätelmiä painon, painoindeksin, liikalihavuuden ja kuolleisuuden yhteyksistä. Koko aineistoon kuului 2,9 miljoonaa potilasta, ja heistä 270 000 kuoli seurantojen aikana.

Helena Liira

Vaihtoehto rintasyövän geenivirhettä kantavan naisen hoitoon

Munanjohtimien poisto munasarjat säilyttäen voi olla mahdollinen vaihtoehto, kun pohditaan toimenpiteitä, joilla parannetaan rintasyövän geenivirhettä kantavan naisen elinikäistä ennustetta.

Pertti Kirkinen

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä - D2D-väestötutkimus 2007

D-vitamiinin puutos on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien riskiin. Melko harvassa ­tutkimuksessa on kuitenkaan huomioitu D-vitamiiniin yhdistyviä tekijöitä, joten todellisen pato­fysiologisen yhteyden olemassaolo on epävarmaa. Joidenkin suomalaisten väestöryhmien D-vitamiinitilannetta on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen [S-25(OH)D] yhdistyviä fyysisiä ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä sekä selvitettiin D-vitamiinin puutoksen yleisyyttä suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Maija Miettinen, Leena Kinnunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Vaikeasti traumatisoitunut vanhus

Ikääntyneillä voi esiintyä traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), johon liittyy monimuotoista ­psyykkistä ja somaattista oireilua sekä psykososiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä.

Tuula Saarela, Pirkko Hiltunen

Rintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut 1990- ja 2000-luvuilla

Rintasyövän väestöseulonnan laadun tunnusluvut, kuten osallistumisaktiivisuus tai rintasyöpien osuus varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, ovat Suomessa olleet hyvällä eurooppalaisella tasolla ja seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä.

Tytti Sarkeala, Tero Näveri, Nea Malila, Ahti Anttila

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää