Sydäninfarktin liuotushoidon viive

Sydäninfarktipotilaan nopea pääsy liuotushoitoon on tavoitteena tuoreissa suosituksissa, mutta useiden selvitysten mukaan tämä ei vielä toteudu. Kanta-Hämeen keskussairaalassa saatiin liuotushoidon aloitusviive lyhenemään neljänneksellä, kun asiaan pureuduttiin prosessinhallinnan menetelmin. Laatuprojektin tulosten pysyvyyttä myös seurataan.

Ari Palomäki, Juha Heino, Markku Saksa, Pekka Karhunen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/2001 Kommentteja

Ystäväpiirin, elämäntapojen ja nuorisokulttuurin piirteitä huumeita käyttäneillä varusmiehillä vuonna 1999

Vuoden 1999 heinäkuussa varusmiespalvelukseen astuneista miehistä 20 % oli kokeillut huumeita ainakin kerran ja 12 % toistamiseenkin. Huumeita oli tarjottu 46 %:lle, ja 50 % tunsi huumeiden käyttäjän. Vuoteen 1998 verrattuna luvut eivät muuttuneet olennaisesti. Kokeilualttiuden vähenemisestä on kuitenkin viitteitä, mikä voisi olla seuraus julkisesta huumekeskustelusta. Huumeita kokeilleet ilmoittivat selvästi muita useammin kohdanneensa huumeiden tarjontaa, tuntevansa huumeiden käyttäjän ja tupakoivansa.

Vesa Jormanainen, Heikki Korpela, Timo Seppälä, Timo Sahi

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 14/2001 Kommentteja

Reisiluun yläosan murtumien epidemiologia ja ehkäisymahdollisuudet

Reisiluun yläosan murtumat ovat Suomessa viisinkertaistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana ja kasvusuuntaus näyttää edelleen jatkuvan. Vuonna 1998 murtumia oli 7 700 ja niistä valtaosa (noin 95 %) sattui yli 50-vuotiaille. Reisiluun murtuma tekee aiemmin täysin itsenäisesti toimeen tulevan henkilön joko kokonaan tai osittain riippuvaiseksi ulkopuolisesta avusta. Kehitystä voidaan muuttaa ainoastaan laajoja väestönosia koskevilla ehkäisytoimilla, joilla pyritään joko hidastamaan luun haurastumista, ehkäisemään kaatumisia tai vaimentamaan niitä suojainten avulla.

Peter Lüthje, Ilona Nurmi, Mika Palvanen, Pekka Kannus

Tarvitaanko selkäydinnestetutkimuksia 2000-luvulla?

Tässä kirjoituksessa esitellään eräitä hermostovaurioiden tai sairauksien toteamiseen soveltuvia määrityksiä sekä tavallisimpia sairaustiloja, joiden diagnostiikassa tarvitaan edelleen selkäydinnesteen tutkimuksia. Vaikka hermoston infektioiden diagnostiikka on ehkä tärkein käytännön lääkäriä koskettava osa selkäydinnesteen tutkimistarpeesta sekä nykyään että todennäköisesti myös tulevaisuudessa, käsitellään se tässä kirjoituksessa hyvin lyhyesti. Harvinaisten metabolisten sairauksien diagnostiikassa käytettyjä selkäydinnesteen metaboliittien määrityksiä ei käsitellä lainkaan.

Tuula Pirttilä, Jarmo Oksi

Lapsen seksuaalisen hyväksikäyttöepäilyn selvittäminen perheneuvolassa

Kirjoitus perustuu psykologian lisensiaatin tutkimukseeni Perheneuvolan työkäytännöt selvitettäessä lapsen seksuaalisen hyväksikäytön epäilyä, joka tarkastettiin syksyllä 1999 Jyväskylän yliopistossa. Tutkimuksessa tarkasteltiin 54 Jyväskylän perheneuvolaan vuosina 1985-1995 hakeutunutta asiakastapausta, joissa oli käsitelty lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Tulokset osoittivat mm., että hyväksikäytön yleisyyteen nähden alueen lapsista vain murto-osa tuli tutkimuksiin, he olivat iältään odotettua nuorempia ja hyväksikäyttäjä oli yleensä isä tai isäpuoli.

Annaliisa Heikinheimo

Julkiset asiakirjat ja rekisteröidyn suoja

Vuosi 1999 oli tärkeä kansalaisten monien oikeuksien kannalta. Voimaan tulivat kyseisenä vuonna viranomaistoiminnan julkisuutta koskeva laki (julkisuuslaki/621/1999) ja henkilötietolaki (523/1999). Niin ikään saatiin käsiteltyä perustuslakiuudistus ja uusi Suomen perustuslaki (731/1999 ) tuli voimaan 1.3.2000. Vuonna 1995 toteutettu perusoikeusuudistus on sisällytetty lähes sellaisenaan uuteen perustuslakiin. Tietojen saantia julkisista asiakirjoista, yksityiselämän suojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia säännöksiä ei uuden perustuslain säätämisen yhteydessä ollut käytännöllisesti katsoen tarvetta muuttaa.

Varpu-Leena Aalto

Työterveyshuolto sosiaali- ja terveysalalla

Valtakunnallisen kyselyn mukaan suurin osa sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä oli käynyt joskus työterveyshuollon terveystarkastuksessa, lääkärit ja tilapäiset työntekijät kuitenkin muita selvästi harvemmin. Lähes puolet vastaajista ilmoitti, ettei työterveyshenkilöstö ole koskaan käynyt perehtymässä heidän työoloihinsa. Henkisen jaksamisen tukeminen arvioitiin työterveyshuollon erityisen tärkeäksi tehtäväalueeksi sekä sosiaali- että terveyssektorilla.

Saara Töyry, Kimmo Räsänen, Marjukka Laine, Gustav Wickström

Lyhyesti: Laihdutuspillerien aiheuttamat läppäviat

Fenfluramiini ja deksfenfluramiini vedettiin pois markkinoilta koska ne aiheuttivat läppävikoja. Parista amerikkalaisesta seurantatutkimuksesta selviää, että läppäviat eivät näytä progredioivan, kunhan lääkitys lopetetaan. Osalla potilaista, joita kahdessa tutkimuksessa oli yhteensä 964, läppävika näytti vuoden kuluessa jopa lievenevän. Tulos voi merkitä mm. sitä, että läppäkirurgiaan ei näillä potilailla tarvitse ryhtyä millään erityisellä kiireellä.

Robert Paul

Lyhyesti: Hitsaajan parkinsonismi

Hitsauksessa vapautuu kaasuja ja hiukkasia, jotka sisältävät useita raskasmetalleja. Hitsaukseen liittyviä terveysongelmia ovat ainakin akuutit ylähengitystieoireet, keuhkoödeema, keuhkofibroosi ja keuhkosyöpä. Useissa tapausselostuksissa raportoidusta parkinsonismista on nyt saatu lisätietoa, kun yhdysvaltalainen tutkijaryhmä poimi liikehäiriöklinikan potilaiden joukosta 15 ammattihitsaajaa ja vertailuryhmän, jonka jäsenillä oli diagnostisoitu Parkinsonin tauti. Hitsaajilla Parkinsonin taudin oireet olivat alkaneet selvästi nuoremmalla iällä (47 v vs 63 v), mutta muuten kliinisissä piirteissä ei ollut eroja. Kahden hitsaajan PET-tutkimuksessa havaitut muutokset eivät poikenneet idiopaattisessa Parkinsonin taudissa havaittavista muutoksista. Tutkijat arvelevat hitsauksessa vapautuvan mangaanin olevan parkinsonismin riskitekijä, mutta tutkimus jää kyllä vielä kauaksi tämän hypoteesin varmentamisesta. Selvittämättä jäi sekin, miten paljon parkinsonismin riski on lisääntynyt hitsaajilla.

Kari Majamaa

Leprabakteerin perimä äärimmäisen pelkistynyt

Spitaalin aiheuttaja Mycobacterium leprae on tunnetuista bakteereista hitaimmin jakautuva. Bakteeria ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu kasvamaan keinotekoisilla elatusaineilla. Ihmisen Schwannin solujen lisäksi se suostuu lisääntymään vain yhdeksänvöisessä vyötiäisessä (armadillo), jonka puolustuskyky on sopivasti vajavainen. Tästä avuttomuudestaan huolimatta bakteeri kykenee aiheuttamaan yhden ihmiskunnan pahimmista taudeista, johon sairastuu lähes 400 000 ihmistä vuosittain.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030