Mikä muuttui tartuntatautilaissa?

Kunnassa tartuntataudeista vastaavan lääkärin vastuu kasvaa, kirjoittaa Anni Virolainen-Julkunen.

Anni Virolainen-Julkunen

Kolesteroli hallintaan, mitä uutta?

Teema-artikkeli kokoaa Lääkärilehdessä äskettäin julkaistut artikkelit statiinihoidosta ja sen haastajista.

Hyvät pahat statiinit

30-vuotiasta statiinihoitoa epäillään, vaikka näytöt hyödyistä ovat lisääntyneet.

Tiina Huttu

Pikkulasten palovammat sattuvat yleensä kotona

Viidennes kaikista palovammatapaturmista sattuu lapsille, useimmin taaperoikäisille.

Marianne Jansson

Puolet toipuu entiselleen tehohoitoa vaativan pitkittyneen epileptisen kohtauksen jälkeen

Intensive care treated refractory status epilepticus – incidence and outcome in Finland 2010-2012

Anne-Mari Kantanen

Sädehoidon varhaiset sydänvaikutukset rintasyöpäpotilailla

Detection of the early radiotherapy-induced cardiac changes in breast cancer patients - impact of advanced echocardiography techniques

Suvi Tuohinen

Uutta tietoa komplisoituneen S. Aureus -bakteremian tunnistamisesta

Staphylococcus aureus - Plasminogen activation in vitro and prognostic markers in bacteraemic disease

Tomi Mölkänen

Uutta tietoa sydän- ja verenkiertosairauksien varhaisista ennusmerkeistä PCOS- ja T1D-potilailla

Oxygen delivery and utilization during acute dynamic exercise: effects of polycystic ovary syndrome, type 1 diabetes, and exercise training

Antti-Pekka Rissanen

Pelkkä tieto ja uhkakuvat eivät motivoi riittävästi elämäntapamuutokseen

Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa

Tellervo Seppälä

Ihmisen luiden mikrorakenne vaihtelee luuston eri osissa

Cortical bone histomorphometry – microarchitectural heterogeneity across anatomical sites in healthy males

Tong Xiaoyu

Lihavuudella ja diabeteksella yhteys olkapääkipuun ja krooniseen kiertäjäkalvosimen oireyhtymään

Metabolic and inflammatory factors in upper extremity soft-tissue disorders

Martti Rechardt

Nivelkipu on monimutkainen juttu

Australialaistutkijoiden mukaan 40 %:lla nivelrikko ja -tulehduspotilaista kipu on suoraan perussairaudesta johtuvaa, lähes 40 %:lla sitä monimutkaistaa poikkeava reagointi kipuun ja 22 %:lla kipukokemus on komplisoitunut ja koostuu monista komponenteista. Tämä havainto selittää sitä, että selvää tuki- ja liikuntaelinsairautta sairastavan potilaan kivun hoito on usein kovin hankalaa.

Markku Kauppi

Läppävika on harvoin este suorien antikoagulanttien käytölle

Eteisvärinäpotilailla on varsin usein myös jonkinlainen läppävika. Uusi tutkimustieto vahvistaa nyt sen, että suorien antikoagulanttien teho ja turvallisuus ovat useimmilla läppävikaa sairastavilla yhtä hyvät kuin terveläppäisillä eteisvärinäpotilailla.

Juhani Airaksinen

Dementian esiintyvyys pienenee

Tärkein tekijä taudin vähenemisessä on koulutustason paraneminen.

Kaisu Pitkälä

Antikoagulantit vertailussa

Suuren meta-analyysin mukaan rivaroksabaani ja dabigatraani ehkäisevät eteisvärinäpotilaiden aivoveritulppia yhtä tehokkaasti. Rivaroksabaanin käyttäjillä todettiin enemmän maha-suolikanavan verenvuotoja mutta yhtä paljon aivoverenvuotoja. Yhteen laskettuna vakavia verenvuotoja esiintyi rivaroksabaanin käyttäjillä enemmän ja heidän kuolleisuutensa oli suurempi.

Pertti Saloheimo

Keuhkosyöpäpotilaan palliatiivinen hoito

Keuhkosyöpää sairastavalla potilaalla on usein vaikeita oireita sairaudestaan.

Eeva Rahko, Riitta Mäkitaro

Lääkehoidon arviointi elämän loppuvaiheessa

Potilaan lääkitys tulee arvioida säännöllisesti, jotta käytössä olisivat vain sellaiset lääkkeet, jotka edistävät hoidon tavoitteita.

Minna Kiljunen, Elisa Marjamäki

Selkärangan etäpesäkkeiden hoito

Valtaosa selkärankaan levinneistä etäpesäkkeistä hoidetaan konservatiivisesti kipulääkityksellä ja onkologisin keinoin.

Jyrki Kankare, Anu Anttonen

Pään ja kaulan alueen syövän palliatiivinen kirurgia

Kirurgialla on tärkeä tehtävä pään ja kaulan alueen syövän palliatiivisen vaiheen hoidossa.

Antti Mäkitie, Timo Atula, Laura Tapiovaara, Andrew Lindford, Leif Bäck, Petri Koivunen, Patrik Lassus

Tavoitteena laadukas palliatiivinen hoito oikeassa paikassa oikea-aikaisesti

Kuolemme yhä vanhempina ja myös kuolemansyyt ovat erilaiset kuin ennen (1). Samalla palliatiivisen hoidon tarve on viime vuosikymmeninä muuttunut. Lääkärilehden tässä numerossa esitellään palliatiivisen hoidon erityiskysymyksiä ajankohtana, jolloin ala kehittyy voimakkaasti ja yleinen keskustelu asiasta käy vilkkaana.

Tiina Saarto, Juha Saarnio, Antti Mäkitie