Keuhkoahtauman hoito onnistuu terveyskeskuksissa

WHO on arvioinut, että keuhkoahtaumatauti on maailman kolmanneksi yleisin kuolemansyy vuonna 2030. Toistuvat pahenemisvaiheet aiheuttavat valtaosan sairauden kustannuksista ja kuormittavat sairaaloita. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin hoitoilmoitus- ja kuolemansyyrekisterin avulla keuhkoahtaumataudin sairaalahoitoa ja sen muutoksia perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa vuosina 1972-2004.

Pekka Lampela

Fenofibraatti tyypin 2 diabeetikoiden hoidossa

Tyypin 2 diabetekseen liittyy yleensä korkea triglyseridiarvo, matala HDL-kolesterolitaso ja pienet, tiheät LDL-hiukkaset. Fibraattilääkityksellä voidaan vaikuttaa näihin jokaiseen, ja fibraattilääkitys onkin vähentänyt sydän- ja verisuonitapahtumia satunnaistetuissa tutkimuksissa. Fenofibraatilla on havaittu suotuisa vaikutus virtsan albumiinineritykseen sekä elimistön matala-asteisen tulehdustilan ja verisuonen seinämän toimintahäiriön merkkiaineisiin. Tässä väitöskirjatyössä luonnehdittiin VLDL- ja LDL-hiukkasten diabetekseen liittyviä muutoksia sekä tutkittiin diabeetikoiden LDL-hiukkasten sitoutumista verisuonen seinämään. Lisäksi tutkittiin fenofibraattilääkityksen vaikutuksia useisiin lipidihiukkasten alaluokkiin, valtimoiden jäykkyyteen, kaulavaltimoiden seinämän paksuuteen ja munuaisten toiminnan mittareihin.

Anne Hiukka

Hormonikorvaushoidon vaikutus rintasyöpäriskiin

Suomessa vaihdevuosien hormonikorvaushoitoa käyttää yli 300 000 naista. Merkittävä hoidon haitta on rintasyöpävaaran kasvu. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää estrogeenin ja keltarauhashormonin eri valmistemuotojen (suun kautta, ihon kautta, kohdunsisäinen), eri annosvahvuuksien ja annostelutapojen (jatkuva, sekventiaalinen annostelu) mahdolliset erot syöpäriskin kannalta.

Heli Lyytinen

α-synukleiinikertymät yleisiä vanhuksilla

Väestön jatkuvasti ikääntyessä dementoivien sairauksien merkitys lääketieteellisenä, sosiaalisena sekä taloudellisena ongelmana lisääntyy. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin histologisin ja immunohistokemiallisin menetelmin Lewyn kappale -dementiaan liittyvien neuropatologisten löydöksien esiintymistä yli 85-vuotiailla henkilöillä, jotakin muuta rappeuttavaa aivosairautta sairastavilla sekä selkäytimissä. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli α-synukleiini, proteiini, jota kertyy keskushermoston soluihin Parkinsonin taudissa, Lewyn kappale -dementiassa ja muissa rappeuttavissa aivosairauksissa, mutta myös normaaliin ikääntymiseen liittyen. Tutkimuksessa selvitettiin, missä määrin α-synukleiinikertymät ovat oireita aiheuttavia ja vaikuttavatko geenivariaatiot α-synukleiinipatologian esiintyvyyteen.

Minna Oinas

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030