Lyhyesti: Eosinofiilien roolista uusia näkemyksiä

Eosinofiilien osuutta astman patogeneesissä on pidetty oleellisena, ja asiaa on vahvistettu eri tutkimuksin. Siksi Flood-Pagen ym. uudet havainnot ovatkin mielenkiintoisia. He osoittivat, että interleukiini-5:lle kehitetty vasta-aine mebolitsumabi ei poikennut kliinisiltä vaikutuksiltaan lumelääkkeestä, vaikka hengitysteiden, luuytimen ja veren eosinofiilien määrä saatiin selvästi pienenemään. Satunnaistetussa sokkokokeessa oli mukana 24 lievää astmaa sairastavaa. Rajoittuuko IL-5:n osuus eosinofiilien biologiassa vain niiden rekrytointiin hengitysteihin? Onko muilla tekijöillä (IL-3, GMCSF jne.) enemmän vaikutusta. Näitä pohditaan tutkimukseen liittyvässä pääkirjoituksessa.

Hannu Puolijoki

Inhalaatiosteroidit lisäävät iäkkäillä lonkkamurtuman riskiä

Siitä, lisäävätkö inhaloitavat steroidit luuston haurastumista tai murtumariskiä, on julkaistu monia osin ristiriitaisia tutkimuksia niin lapsista kuin aikuisistakin. Nyt asiaa selvitettiin Englannissa verraten isosta nimenomaan iäkkäitä potilaita käsittävästä aineistosta. Aineisto kerättiin yleislääkärien vastaanotoilta, ja siinä oli 16 341 lonkkamurtumapotilasta (keski-ikä 79 vuotta, naisia 79 %, inhaloitavia steroideja käytössä keskimäärin 2,7 vuoden ajan) sekä 29 889 mm. iän, sukupuolen ja sairauksien suhteen kaltaistettua verrokkia.

Hannu Puolijoki

Selegiliinilaastari auttaa masennuksessa

Parkinsonin taudin hoidossa käytetty monoamiinioksidaasi A:n ja B:n estäjä selegiliini on osoittautunut tehokkaaksi myös masennuksen hoidossa, mutta sen käytön aikana joudutaan rajoittamaan tyramiinipitoisia ruoka-aineita. Pieninä annoksina selegiliini kuitenkin estää ainoastaan MAO-B:n aktiivisuutta, jolloin tyramiinirajoitus ei ole tarpeen.

Raimo Kr Salokangas

Kondyloomaviruksen karsinogeenisuus

Kohdunkaulan syöpä on rintasyövän jälkeen yleisin naisen syöpämuoto. Kondyloomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio on sekä tämän syövän esiasteen että varsinaisen syövän tärkein syy. Yli 80 HPV-alatyyppiä on tiedossa ja noin 40 niistä infektoi urogenitaalielimiä. Tyypit 16 ja 18 on tunnistettu kaikkein karsinogeenisimmiksi. Muita alatyyppejä koskevat tutkimustulokset eivät ole olleet riittäviä karsinogeenisuuden riskin arviointiin.

Pertti Kirkinen

Vasta-aineet katalysoivat mikrobeja tappavan otsonin tuotantoa

Vasta-aineet ovat hankinnaisen immuniteetin olennainen osa. Niiden suora suojaava vaikutus perustuu mikrobiperäisten toksiinien neutralointiin. Muutoin niiden on ajateltu vain merkitsevän kohteet, joihin sitten komplementtijärjestelmä ja fagosyytit suuntaavat tuhovoimansa. Muutaman viime vuoden aikana on saatu viitteitä siitä, että vasta-ainemolekyylit toimivat entsyymien tavoin ja katalysoivat vetyperoksidin (H2O2) muodostusta hapesta ja vedystä. Ilmiön biologinen merkitys on kuitenkin ollut hämärän peitossa.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Atoopikon yskä ei välttämättä astman ensioire

Japanilaiset selvittivät retrospektiivisesti 82:n yskästä kärsineen atoopikon aineistosta, oliko yskä oire astman puhkeamisesta; vertailuryhmänä oli 55 oireeltaan alkuun yskäpainotteiseksi astmaatikoksi tulkittua tapausta (cough variant asthma; yskä reagoi bronkodilatoivaan lääkitykseen ja mukana oli bronkiaalista hyperreaktiviteetia). Pelkästään atooppiseksi yskä luokiteltiin, jos oire oli kuivaa, siihen ei liittynyt hengenahdistusta tai vinkunaa, oire ei reagoinut bronkodilatoivaan hoitoon, mutta loppui antihistamiinilla tai steroidilla ja potilaalla oli atopian piirteet tai ysköksissä eosinofiliaa yli 2,5 %. Runsaan neljän vuoden seurannassa vain yhdelle näistä atoopikoista puhkesi astma, kun vertailuryhmässä kliiniseksi astmaksi yskä osoittautui kahdeksalla. Inhaloitavalla steroidilla voitiin tässä vertailuryhmässä estää astman puhkeamista.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Internet hyvä lisä depression hoidossa

Amerikkalaisessa prospektiivisessa tutkimuksessa selvitettiin Internetin välityksellä saatavan psykologisen tuen vaikutusta depressiosta toipumiseen. Kolme neljäsosaa tutkittavista oli naisia, yli puolet luokiteltiin palvelun suurkäyttäjiksi (yli 5 tuntia 2 viikossa) ja runsas kolmannes piti Internetiä parempana kuin kasvokkain tapahtuvaa hoitoa. Potilaat olivat suhteellisen vaikeasti masentuneita ja heillä oli heikosti sosiaalista tukea käytettävissään. Vuoden kestäneen tutkimuksen aikana 73 % pysyi tukiryhmässä, mutta 81 % kävi samaan aikaan vastaanotolla. Suurkäyttäjien masennus lieveni vuoden aikana enemmän kuin muiden, mutta sosiaalisen tuen määrä ei muuttunut.

Raimo Kr Salokangas

Varhainen verenkiertofysiologian yhteisopetus lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoille

Eri ammattiryhmien osaamistasoon tutustuminen jo opintojen alkuvaiheesta lähtien voisi edistää paitsi omaa oppimista, myös tulevan lääkärin valmiuksia moniammatillisessa työyhteisössä. Tämä ensimmäisen lukuvuoden aikana toteutettu lääketieteen ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteinen verenkiertofysiologian harjoitustyö osoitti, että moniammatillisen asiantuntemuksen käytön ja yhteistyön käytännön harjoituksessa koettiin tehostavan opiskelua sekä sisällöllisesti että asenteellisesti.

Pekka Kääpä, Jaakko Kytölä, Susanna Vierre, Päivi Erkko, Kirsti Ellonen

Terveyskeskuspotilaiden masennus, ahdistuneisuus ja alkoholin riskikäyttö

Vantaalaisella terveysasemalla selvitettiin kyselytutkimuksella potilaiden masennus- ja ahdistuneisuusoireiden ja alkoholin riskikulutuksen esiintyvyyttä ja keskinäistä yhteyttä sekä näiden liittymistä työttömyyteen ja terveyspalvelujen suurkäyttöön. Tulokset osoittivat terveyskeskuslääkärien potilaista kolmanneksen potevan masennusoireita, joihin tavallisesti liittyi myös ahdistuneisuutta ja usein alkoholin runsasta käyttöä. Löydökset puoltavat ainakin riskiryhmien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, masennusoireiden seulomista BDI-kyselyllä. Samanaikaisesti kannattaa kartoittaa myös alkoholin riskikäyttöä.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä, Risto Ihalainen, Anita Korhonen

Terveyskeskuksen konsultoivan psykiatrin potilaiden mielenterveyden häiriöt

Vantaalaisella terveysasemalla kartoitettiin psykiatriseen konsultaatioon lähetettyjen potilaiden mielenterveysoireita, psykiatrisia sairauksia ja psykososiaalista tilannetta. Konsultaatiopotilailla oli runsaasti psykiatrista oheissairastamista, alkoholin riskikulutusta, työttömyyttä ja lääkäripalvelujen suurkäyttöä. Masennus oli tavallisin konsultaatiopyynnön syy, se oli usein keskivaikeaa ja toistuvaa. Yli puolet potilaista saattoi jatkaa pelkästään oman lääkärinsä hoidossa konsultaation tuella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon ja yhteistyön suunnittelussa tällaiset potilaat ovat haaste.

Maria Vuorilehto, Erkki Isometsä

Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus

Maailman terveysjärjestö uudisti vuonna 2001 pahanlaatuisten veri- ja imukudostautien luokituksen. Uusi luokitus perustuu kasvainten sytologiaan, histologiaan, immunofenotyypitykseen ja syto/molekyyligenetiikkaan. Mukana on useita kymmeniä erilaisia oireyhtymiä, ja jokaiselle tautityypille ja variantille on annettu oma ICD-tautiluokituksen mukainen koodi. Yksityiskohtaisen luokituksen tarkoituksena on päästä jo varhaisessa vaiheessa tarkkaan diagnoosiin ja oikean hoitolinjan valintaan.

Juhani Vilpo, Kaarle Franssila

Saattohoito Noormarkun sairaalassa

Noormarkun sairaala halusi kehittää saattohoitoa entistä paremmaksi. Kehittämistyö aloitettiin tutkimalla, mikä on omaisten mielipide hoitoympäristöstä, hoidosta, omaisten huomioon ottamisesta ja kivun hoidosta. Enemmistö vastaajista oli kokenut saattohoidon hyväksi. Huonoksi koettiin omahoitajan puuttuminen, henkilökunnan kiire ja sen vähyys.

Emilia Katko-Kesälä, Aulikki Ratala, Heli Sulkava, Minna Wiro, Satu Koivula, Maarit Lammi

Terveys ja mielenterveys - ajattelemisen aihetta

Väestön terveydentilan tarkastelu osoittaa sekä yleisväestöä kuvaavan epidemiologisen tiedon että potilasryhmiä koskevan kliinisen epidemiologian tasolla selviä eroja yleisterveyden ja mielenterveyden välillä. Samalla kun väestön yleisterveys on kohentunut tasaisesti, mielenterveystilanteessa ei ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Kliinisessä epidemiologiassa on nähtävissä, että mielenterveyteen liittyvien ongelmien hoito ei ole kattavaa eikä kovin tuloksellista. Kun itsemurhien lisäksi otetaan huomioon alkoholiin liittyvä kuolleisuus, miesten mielenterveyden häiriöihin liittyvä kokonaiskuolleisuus on säilynyt ennallaan ja naisten kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu viittaa siihen, että mielenterveyshäiriöihin ei puututa riittävän ajoissa eikä hoito ole kyllin tehokasta.

Johannes Lehtonen, Jukka Hintikka, Pirjo Saarinen, Kirsi Honkalampi, Heimo Viinamäki, Taru Gröhn

Vastasyntyneisyyskaudella todettujen poikkeavien neurologisten löydösten käyttökelpoisuus varhaisessa esikouluiässä havaittujen kehityksellisten ongelmien ennustamisessa

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Aulikki Lano

Oikealle puolelle ja otsalle annettava aivojen sähköhoito masennuksen hoidossa

20.12.2002 Helsingin yliopisto

Pertti Heikman

Cholesterol metabolism in type 2 diabetes

27.12.2002 Helsingin yliopisto

Piia Simonen

Biokemialliset merkkiaineet äkillisten sepelvaltimotautikohtausten diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa

20.12.2002 Kuopion yliopisto

Heli Koukkunen

Toistuva äkillinen välikorvatulehdus

10.1.2003 Tampereen yliopisto

Veli-Pekka Joki-Erkkilä

Hyviä tuloksia myoomien embolisaatiohoidosta

Lihaskasvaimet ovat tavallinen kohdunpoiston syy. Vaihtoehdoksi tälle aikaisemmin ainoalle tehokkaalle oireita aiheuttavan myooman hoidolle on kokeiltu kohdun verisuonten embolisaatiota. Kovin laajaa kokemusta hoidosta ei vielä ole. Toimenpiteeseen perehtynyt yksikkö raportoi nyt kokemuksensa 400 embolisaation tuloksista. 85 % potilaista oli alle 50-vuotiaita. Kaikilla oli vaikeiksi luokiteltuja vuotoja, rakon tai peräsuolen paineoireita tai alavatsakipuja, joiden perusteella heidät oli lähetetty kirurgista hoitoa varten sairaalaan. Suurimman myooman tilavuus oli keskimäärin 112 cm3 ja keskimääräinen läpimitta oli lähes 10 cm.

Pertti Kirkinen

Ison elimemme yllätyksiä

Meissä vaikuttaa noin puolentoista kilon elin, josta ei anatomian oppikirjoista tai lääkärikoulussa yleensäkään paljon tietoa heru. Näin voidaan todeta suolen mikrobistosta, jossa aktiivisia soluja on noin kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä omia soluja. Elimeksi sitä voi sanoa, sillä tämä kanssamme symbioosissa elävä yhdyskunta vaikuttaa fysiologiaamme ja hyvinvointiimme ällistyttävän monella tavoin.

Heikki Arvilommi