Rotavirusripulin spesifinen hoito immunoglobuliinilla

Rotaviruksen aiheuttama ripuli on pienillä lapsilla usein vaikea ja johtaa helposti potilaan dehydraatioon. Spesifistä hoitoa ei ole ollut käytössä, ja huomio onkin kiinnitetty ensisijaisesti lapsen nestetasapainon korjaamiseen ja säilyttämiseen. Nyt ruotsalaisjohtoinen kansainvälinen tutkijaryhmä on tehnyt Bangladeshissa satunnaistetun, kaksoissokoistetun ja lumekontrolloidun työn, joka saattaa muuttaa rotavirusripulia sairastavien lasten hoitoa merkittävästi. Tutkimukseen otettiin mukaan 4-24 kuukauden ikäisiä poikalapsia, jotka olivat kärsineet vähintään keskivaikeista ripuli- ja oksennusoireista alle 48 tunnin ajan; potilaita oli 80. Taudin rotavirusetiologia varmistettiin ulostenäytteestä ELISA-testillä.

Per Ashorn

5 000 dollaria munasoluannoksesta

Sukusolujen hinta on herättänyt amerikkalaisten infertiliteettilääkärien parissa keskustelua, koska eräät suuret hoitokeskukset ovat nostaneet munasolun luovuttajalle maksettavaa korvausta 5 000 dollariin per sykli. Syklin aikana stimuloidaan munasarjat ja kerätään punktiolla munasolut. Spermasta maksetaan vain 50-75 dollaria per annos. Maksuja perustellaan markkinatalouden kysyntä-hintaperiaatteella ja munasolujen suurella tarpeella. Vastustajat kritisoivat korkeaa munasolun hintaa sillä, että se houkuttelee nuoria ja köyhiä naisia tähän toimintaan, josta saattaa koitua myös terveydellistä riskiä.

Pertti Kirkinen

Räätälöity liikuntaohjelma työterveyshuollon välineeksi työkyvyn ylläpitoon

Työkykyä ylläpitävä toiminta on yleistynyt, mutta toiminnan kriteereistä ja vaikuttavuudesta on vähän kokemuksia. Suomen Postissa työnantajan ja työterveyshuollon yhdessä järjestämä yhdeksän kuukauden liikuntapainotteinen ja omatoimisuuteen ohjaava TYKY-toiminta vähensi kaksi kiloa painoa, paransi verenkierto- ja hengityselimistön kuntoa naisilla 13 % ja miehillä 16 % sekä lisäsi HDL-kolesterolin pitoisuutta naisilla 7 % ja miehillä 16 %. Lisäksi sairauspoissaolot vähenivät. Tulokset osoittavat, että myös liikuntapainotteinen TYKY-toiminta voi johtaa mitattaviin muutoksiin terveyttä ja työkykyä kuvaavissa muuttujissa.

Tommi Vasankari, Antti Jahkola, Anneli Fahler, Pentti Kokko, Matti Heikkilä, Tuomo Järvinen

Normaalipaineinen hydrokefalia - diagnostinen ongelma

Dementian syynä voi joskus olla normaalipaineinen hydrokefalia, joskin se on varsin harvinainen sairaus. Koska potilaita voidaan auttaa sunttileikkauksella huomattavasti, on tärkeää pitää mielessä tämänkin sairauden mahdollisuus vanhuksen - ja joskus nuoremmankin potilaan - kävelyvaikeuksien, muistihäiriöiden ja älyllisten toimintojen heikkenemisen taustalla. Pelkästään kliinisen kuvan perusteella ei leikkaukseen ryhdytä, vaan diagnoosi on varmistettava mahdollisimman huolellisesti. Potilaiden tarkalla valinnalla leikkaushoidon onnistuminen on saatu paranemaan 80 %:iin. Ongelmana on, että yksiselitteistä menetelmää diagnostiikkaan ei ole löydetty.

Sakari Savolainen

Tartuntataudin leviäminen ilmateitse Räjähdyksenomainen tuhkarokkoepidemia huonosti ilmastoidussa koulussa Honkajoella

Tartunnan leviäminen suorassa kontaktissa pisaratartuntana on perusmalli, jolla useiden infektiotautien kulkua on selitetty ja luultavasti se onkin lukumääräisesti merkittävin mekanismi monessa taudissa. Kuitenkin myös ilmateitse tapahtuvasta leviämisestä on tietoa varsinkin tuhkarokosta ja tuberkuloosista; se on myös biologisen aseen kehittelyn lähtökohtia. Ilmateitse leviäminen voi johtaa nopeasti suureen tapausmäärään, sillä varsinkin tuhkarokon kyky levitä yskivästä potilaasta aerosolina on suuri. Tällainen superlevitystilanne muistuttaa epidemiakäyrältään pistelähtöistä ruokamyrkytystä. Suomesta on raportoitu tällainen tuhkarokkoepidemia Honkajoen koulusta, jossa huonosti ilmastoidussa käytävässä aamunavauksessa esioireinen indeksipotilas levitti taudin pariinkymmeneen muuhun oppilaaseen.

Mikko Paunio

Mitä katoaa helikobakteerin mukana?

Helikobakteeri-infektiot ovat hyvää vauhtia vähenemässä kehittyneistä maista. Helikobakteerien mukana katoaa paitsi kärsimyksiä, hengenvaarallisia tautimuotoja ja potilasjonoja myös monien tutkijoiden apurahat ja julkaisufoorumit sekä melkoinen osa eräiden lääkkeiden tuotosta. Taudin vakavien seurausten takia herää kansanterveyteen ja kustannus-hyötylaskelmiin liittyvä kysymys helikobakteerin luonnollisen katoamisen mahdollisesta nopeuttamisesta.

Timo U. Kosunen

Urheilijan astman hoito

Kilpa- ja huippu-urheilijoiden astman ja astman kaltaisten oireiden esiintyvyys on epidemiologisten tutkimusten perusteella muuta väestöä suurempi. Astma on tavallinen urheilulajeissa, joihin liittyy voimakas ventilaation lisääntyminen ja altistuminen kylmälle tai epäpuhtaalle ilmalle. Urheilijan astmaa tulee hoitaa astman yleisten hoitoperiaatteiden mukaisesti, mutta täytyy muistaa kuitenkin doping-säännökset. Huippu-urheilijoiden astman hoito toteutuu yleensä asianmukaisesti hyvän hoitomotivaation ansiosta. Käytännössä haasteen muodostavat alemman tason kilpaurheilijat, joiden tuleva menestyminen voi vaarantua, jos heidän astmansa jää toteamatta ja hoitamatta.

Tuomo Kava, Heikki Tikkanen

Skitsofreniapotilaan masennus

Myös skitsofreniaa sairastavilla potilailla voi esiintyä masennusoireita, joiden esiintyvyyttä, oirekuvaa ja hoitoa on toistaiseksi tutkittu vain vähän. Kuitenkin jopa joka neljäs potilas kärsii psykoottisen vaiheen jälkeen merkittävistä masennusoireista. Masennustila voi esiintyä myös samanaikaisesti akuuttien skitsofreniaoireiden kanssa, ja masennusoireet vaikuttavat potilaan elämänlaatuun, itsetuhoisuuteen ja yleiseen ennusteeseen. Tutkimustulokset masennuslääkehoidon merkityksestä skitsofreniapotilaan depression hoidolle ovat osin ristiriitaisia ja hoitokäytännöt toistaiseksi vakiintumattomia. Mikäli skitsofrenian akuutissa vaiheessa käytetään masennuslääkkeitä, on varsinkin vanhempien valmisteiden kuvattu pahentavan psykoosioireita. Serotoniiniselektiivisillä masennuslääkkeillä tämä vaara vaikuttaa pienemmältä, ja niitä pidetäänkin yleisesti ensisijaisina skitsofreniapotilaan masennuksen hoidossa.

Minna-Liisa Konu, Esa Leinonen, Jari-Pekka Klemettilä, Pekka Niskanen

Bioaseen kieltosopimus ja sen noudattamisen todentaminen

Huoli bioaseesta on maailmalla kasvanut tämän vuosikymmenen aikana.

Risto Visakorpi, Olli Haikala, Kari Kahiluoto

Infektioiden seurantajärjestelmä Vaasan keskussairaalassa

Parin viime vuoden aikana on keskusteltu sairaaloiden infektiorekisterien toimivuudesta, luotettavuudesta ja hyödystä. Vaasan keskussairaalassa on käytössä rekisteröintijärjestelmä, jonka tietoja täydennetään osana päivittäistä rutiinia. Järjestelmä vaatii henkilökunnalta motivaatiota ja tiedostojen jatkuvaa päivitystä, mutta antaa vertailukelpoista tietoa infektiotilanteesta sairaalassa. Tulosten säännöllinen raportoiminen lisää tietoisuutta infektioista ja mahdollisuuksia vaikuttaa niihin. Infektion tunnistamiseen harjaantunut henkilökunta osaa toimia oikein sen ehkäisemiseksi.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Infektiosairauksien ja antibioottihoidon seurannan hyödyntäminen Vaasan keskussairaalassa

Vaasan keskussairaalassa on saatu hyviä kokemuksia infektiosairauksien raportoinnista ja antibioottien käytön seurannasta. Sairaalan infektiorekisteriin kootaan mikrobiologisen laboratorion bakteerilöydöstiedot, joita verrataan osastojen infektioilmoituksiin. Tästä on hyötyä haettaessa ja torjuttaessa mm. sairaalaepidemioita, jotka aiheuttavat noin 20 % infektiohoitopäivistä. Antibioottien käyttöä ohjaa sairaalan antibioottitoimikunnan laatima opas, joka on yhtenäistänyt infektiohoitokäytäntöä ja jota on voitu käyttää koulutuksellisiin tarkoituksiin.

Michael Nissén, Nina Elomaa, Heikki Hiekkaniemi

Ammatillisen kuntoutustarpeen perustelu - lääkärin vaativa tehtävä

Kelalle on lainsäädännössä asetettu velvollisuus järjestää vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutusta. Tällaista vahvaa oikeutta ei ole säädetty esim. työhallinnon tai työeläkelaitosten järjestämään vastaavaan toimintaan. Kela ei kuitenkaan ole maksumiehen asemassa aina, kun lääkäri tekee lausunnossaan kuntoutusaloitteen. Lainlaatija on lähinnä kustannusten rajoittamiseksi sisällyttänyt säädöksiin sellaisia ehtoja, että vain niiden tuntemisella voidaan parantaa lausuntojen osuvuutta ja vähentää nyt niin tavallisia hylkäyspäätöksiä.

Paavo Rissanen, Jouko Waal, Timo Pohjolainen, Jyrki Elo

Työterveyshuollosta ei päästy yksimielisyyteen

Monet kysymykset jäivät ratkaisematta ja työssä jäätiin puolitiehen, arvioi työterveyshuollon terveystarkastuksia ja tietosuojaa pohtineen työryhmän muistiota Lääkäriliiton apulaistoiminnanjohtaja Santero Kujala, joka edusti työryhmässä Akavaa.

Suvi Sariola

HUS-piiriin osaamiskeskuksia

Rintasyöpäkirurgia, endokrinologia ja reumasairaudet muiden muassa saavat omat osaamiskeskuksensa Helsingin ja Uudenmaan uuteen sairaanhoitopiiriin, jos ehdotukset HUS-piirin toimintojen järjestämiseksi toteutuvat nykymuodossaan. Toimintalinjaukset tehneen työryhmän ehdotuksista suurin osa koskee Helsinkiä ja HYKS:aa.

Skitsofreniaan liittyvät varhaiset sosiaaliset tekijät, komorbiditeetti ja diagnostiikka

Tutkimuksessa arvioitiin rekisterien skitsofreniadiagnoosien käyttökelpoisuutta tutkimustyöhön. Lisäksi tutkittiin skitsofrenian kehitykseen liittyviä sosiaalisia tekijöitä sekä fyysisten sairauksien komorbiditeettia skitsofreniapotilailla ja muilla mielenterveyshäiriöpotilailla. Ensimmäisen tutkimusaineiston muodosti Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti (n = 11 017). Toisena aineistona oli sairaaloiden poistoilmoitusrekisterissä tai Kansaneläkelaitoksen rekistereissä skitsofreniadiagnoosin saaneita (n = 73).

Taru Mäkikyrö

Raskaan kestävyysharjoittelun aiheuttama ylirasitus

Väitöskirjatyöni tarkoituksena oli etsiä diagnostisia keinoja kuvantamaan urheilijoiden ylirasitustilan (aiemmin nimitetty ylikunnoksi) kehittymistä. Pääasiallisin tutkimuskohde oli tahdosta riippumattoman hermoston toiminnan muutosten mittaaminen erittäin raskaan, progressiivisesti lisääntyvän harjoitusrasituksen aikana (harjoittelututkimus).

A.L.T. Uusitalo-Koskinen

Familiaalinen hyperkolesterolemia Pohjois-Karjalan alueella

Sepelvaltimotaudin riski on erityisen suuri Pohjois-Karjalan alueella. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen korkean kolesterolitason tauti. Se on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa varhain alkavaan sepelvaltimotautiin. FH aiheutuu solujen LDL-reseptorigeenin mutaatiosta. Potilaiden seerumin kolesterolipitoisuus on noin 10-15 mmol/l. Aiemmin tutkimusryhmämme on löytänyt Pohjois-Karjalan alueelle tyypillisen FH:aa aiheuttavan mutaation (FH-North Karelia eli FH-NK). Päätimme selvittää FH-NK-mutaation alkuperän, taajuuden ja yhteyden sepelvaltimotautiin.

Alpo Vuorio

Bisfosfonaattien vaikutus kokeelliseen ateroskleroosiin

Ateroskleroosi on kehittyneen maailman yleisin sairaus ja sen aiheuttama sepelvaltimotauti tärkein kuolinsyy. Ateroskleroosin patogeneesissä valtimon endoteelin dysfunktio, kolesterolin ja kalsiumin kertyminen verisuonten seinämiin ja fagosytoivien solujen, kuten makrofagien, toiminta sekä vaahtosolumuodostus ovat keskeisiä tapahtumia. Vaikka dyslipidemioiden tehokkaalla lääkehoidolla voidaankin vähentää ateroskleroosin kehittymistä ja koronaarikuolleisuutta, on niiden rinnalle tarve kehittää hoitostrategioita, jotka eivät perustu vain seerumin kolesteroliarvojen korjaantumiseen vaan kohdistuvat myös suoraan valtimon seinämään.

Ritva Ylitalo

Lyhyesti: Helikobakteeri-seulontaa mahasyövän ehkäisyyn?

Helikobakteeri-infektio on mahasyövän riskitekijä. Kannattaisiko mahasyöpää ehkäistä väestötason helikobakteeriseulonnalla? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta simulaatiotutkimuksella, jossa todellisia olivat luvut, eivät potilaat. Serologinen seulonta ja hoito lisäisi elinaikaa 12 vuotta tuhatta 40-vuotiasta miestä kohti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Kustannukset olisivat runsaat 6 000 jenkkidollaria per ansaittu elinvuosi. Siis kohtuuhinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia. Koska tällaiseen kuivaharjoitteluun liittyy paljon oletuksia, tarvitaan kontrolloituja oikeita tutkimuksia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vastasyntyneen valohoito ja bilirubiini

Teksasilaiset selvittivät 264:n keltaisuuden vuoksi valohoitoon joutuneen vastasyntyneen bilirubiinitason muutoksia hoidon jälkeen. Valohoito aloitettiin keskimäärin 50 tunnin iässä ja hoidon kesto oli 120 tuntia. Kontrolliverikoe otettiin keskimäärin 17 tuntia hoidon lopettamisesta. Täysiaikaisilla lapsilla bilirubiinipitoisuus oli kontrollinäytteessä keskimäärin pienempi kuin hoidon lopetusvaiheessa. Valohoito aloitettiin uudelleen ainoastaan kahdelle lapselle, joiden coombs-testi oli positiivinen. Tutkijoiden mielestä valohoidon jälkeinen bilirubiinitason kontrollointi terveiltä lapsilta on turhaa.

Per Ashorn