Tyytyväisyys erikoislääkärikoulutukseen vaihtelee Naiset ja nuoret kriittisempiä Suurin osa suomalaisista lääkäreistä suorittaa jatkokoulutuksena erikoislääkärin tutkinnon. Terveyspalvelujärjestelmän muutokset ja haasteet heijastuvat koulutukseen. Koulutuksen laatuun on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää vuosina 1977-2006 perustutkinnon suorittaneiden lääkärien arvioita omasta erikoislääkärikoulutuksestaan. Tiina Aine, Teppo Heikkilä, Harri Hyppölä, Hannu Halila, Santero Kujala, Irma Virjo, Jukka Vänskä, Kari Mattila Lehti 20: Terveydenhuolto 20/2011 Kommentteja
Oikaisu: Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin? Lääkärilehdessä 18/2011 s. 1487-92 julkaistussa terveydenhuoltoartikkelissa "Kenen on vastuu ja kuka voi vaikuttaa mielenterveysongelmiin?" on virhe taulukon 2 sarakkeiden otsikoinnissa. Taulukossa esitellään Suupohjan väestön näkemykset siitä, kenelle kuuluu vastuu mielenterveysongelmaisen ihmisen hyvinvoinnista. Kirsti Kähärä, Juhani Grönlund, Kari Mattila Lehti 20: Terveydenhuolto 20/2011 Kommentteja
Persoonallisuus vaikuttaa masennukseen Masennustilojen suhteellinen merkitys elämänlaatua heikentävänä sekä sosiaalisia ja taloudellisia haittoja tuovana sairautena on viime vuosikymmeninä korostunut ja tämän kehityksen arvioidaan jatkuvan. Haitallisten seurauksien vähentämiseksi on masennustilojen tehokas hoito tärkeää ja vielä parempi olisi, jos masennusta opittaisiin ennalta ehkäisemään. Masennuksen hoitoon käytettävien lääkkeiden ja psykoterapioiden keskimääräisessä tehokkuudessa ei ole selviä eroja, mutta on ilmeistä että eri ihmiset hyötyvät eri hoidoista. Jos osattaisiin valita yksilöllisesti kullekin masennuspotilaalle juuri hänelle todennäköisesti tehokkain hoitomuoto, paranisivat keskimääräiset hoitotulokset merkittävästi. Kim Kronström Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Sairaalapotilaiden kandidemiat Suomessa Kandidahiivat ovat merkittäviä sairaalahoitoon liittyvien veriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttajia maailmanlaajuisesti. Kandidemia pidentää sairaalapotilaiden hoidon kestoa ja lisää kuolleisuutta. Erityisesti potilaat, joiden puolustuskyky infektioille on heikentynyt joko perussairauden tai annettujen hoitojen vuoksi, ovat alttiita kandidemioille. Yleisin aiheuttaja on Candida albicans, mutta tärkeimmät hiivapatogeenit vaihtelevat eri aikoina ja eri keskuksissa. Vaikkakin suurimmassa osassa kandidemioita aiheuttaja on peräisin potilaan omasta mikrobistosta, on myös sairaalaympäristöstä peräisin olevia epidemioita kuvattu. Eira Poikonen Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Uutta tietoa merkelinsolukarsinoomasta Merkelinsolukarsinooma on harvinainen ihosyöpä, jota esiintyy ensisijaisesti auringolle altistuvilla iho-alueilla. Se tunnistettiin omaksi entiteetikseen vasta vuonna 1972. Vuonna 2008 merkelinsolukasvaimista löydettiin uusi polyoomavirus, ja taudin arvellaan olevan ainakin osittain virusperäinen. Heli Kukko Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Verenpaineen hoidon yhteys repolarisaatiomuuttujiin EKG:ssa Sydämen kammioiden sähköinen palautumisvaihe, repolarisaatio, havaitaan EKG:ssa T-aaltona. Repolarisaation poikkeavuudet altistavat rytmihäiriöille, joista osa voi olla hengenvaarallisia. Väitöstutkimuksessa tutkittiin EKG:n repolarisaation yhteyttä sydämen vasemman kammion massaan, verenpainelääkkeisiin ja vaihteluun sydänlihassolujen ionivirtauksiin liittyvissä geeneissä. Lisäksi selvitettiin EKG:n repolarisaatiomuuttujien yhteyttä kuolemiin. Kimmo Porthan Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Parvorokkovirus riski päiväkotityöntekijöiden raskaudelle Raskaudenaikainen parvorokkovirusinfektio voi johtaa sikiön anemiaan, vesipöhöön ja kuolemaan. Pienten lasten kanssa työskentelevillä tiedetään olevan lisääntynyt riski saada parvorokkovirusinfektio. Uuden parvoviruksiin kuuluvan viruksen, ihmisen bocaviruksen (HBoV), vaikutusta raskauteen ja sikiöön ei tunneta. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusteellisemmin parvorokkoviruksen vaikutuksia raskauteen etenkin päiväkotityöntekijöillä, sillä tätä tietoa tarvitaan kehitettäessä työsuojelua ja erityisäitiysraha- ja erityisäitiysvapaalainsäädäntöä. Lisäksi haluttiin selvittää HBoV:n mahdollista vaikutusta raskauteen. Anita Riipinen Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Olkahermopunoksen synnytysvaurion kuvantamislöydökset Hermojuurista C5-C8 ja Th1 koostuvan olkahermopunoksen syntymävaurio on synnytyksen ulosauton yhteydessä olkahermopunoksen venymisestä, katkeamisesta tai irtirepeytymisestä lapselle seuraava vamma. Tärkein altistava tekijä vastasyntyneen olkahermopunoksen vaurioon on hartiadystokia, hartioiden juuttuminen synnytyskanavan ala-aukeamaan. Tiina Pöyhiä Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Elämänlaadun mittaaminen osaksi nivelreumapotilaiden hoidon arviointia Nykyisin nivelreumapotilaille tehdyissä lääketutkimuksissa arvioidaan tutkimuslääkkeen tehokkuutta myös potilaan näkökulmasta, mittaamalla elämänlaadun muutoksia taudin aktiviteetin muutosten ohella. Käytännön potilastyössä elämänlaatua ei vielä rutiininomaisesti mitata. Toini Uutela Lehti 20: Väitös 20/2011 Kommentteja
Yksityislääkärien potilastietojärjestelmät arvioitu - kritiikkiä, mutta kiitostakin Sähköisistä potilastietojärjestelmistä on tullut lääkärin keskeinen työkalu, mutta niiden toimivuus ja käytettävyys on herättänyt kritiikkiä. Tutkimuksessa selvitettiin yksityisessä terveydenhuollossa työskentelevien lääkärien näkemyksiä käyttämiensä tietojärjestelmien hyvin toimivista ominaisuuksista ja keskeisistä ongelmista. Tinja Lääveri, Ilkka Winblad, Hannele Hyppönen, Jarmo Reponen, Johanna Viitanen, Kari J. Antila Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2011 Kommentteja
Lääkärit tietojärjestelmäkoulutuksessa Kokemuksia sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönotosta Lääkärien asenteet sähköisiin potilastietojärjestelmiin vaihtelevat paljon. Koulutus on myös koettu riittämättömäksi. Kyselytutkimuksessa selvitettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lääkärien mielipiteitä sähköisestä potilastietojärjestelmästä, sen käytöstä sekä käyttöönottokoulutuksen sisällöstä ja hyödystä. Aiemmin ei lääkärien tietojärjestelmäkoulutuksesta ole maassamme julkaistu tutkimustietoa. Lauri Lammi Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2011 Kommentteja
Potilastietojärjestelmät eivät tue systemaattista ennaltaehkäisyä Tuloksia EPA Cardio -tutkimuksesta Sepelvaltimotaudin päätetapahtumia voidaan vähentää hoitamalla riskitekijöitä. Keskeistä on tunnistaa suuren riskin potilaat, arvioida heidän kokonaisriskinsä ja kohdentaa ennaltaehkäisevät toimenpiteet heille. Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka potilasasiakirjojen riskitekijämerkinnät ovat toteutuneet ja voidaanko niitä käyttää hyväksi sydän- ja verisuonisairauksien systemaattisessa ennaltaehkäisyssä. Tuomas Koskela, Irma Nykänen, Esko Kumpusalo Lehti 19: Terveydenhuolto 19/2011 Kommentteja
Poissaolokohtaukset vaikuttavat näönvaraiseen muistiin Lapsuuden poissolokohtausepilepsia ilmenee hyvin lyhyinä, usein vaikeasti havaittavina, muutamien sekuntien kestoisina poissaoloina. Poissaolokohtausten aikana lapsen toiminta pysähtyy, eikä hän reagoi näkemäänsä tai kuulemaansa. Auli Sirén Lehti 19: Väitös 19/2011 Kommentteja
PAP-potilaiden aivolisäkeadenoomat ilmenivät nuorempana kuin kontrollipotilaiden Aivolisäkkeen hyvänlaatuiset kasvaimet eli adenoomat ovat väestössä hyvin yleisiä kallonsisäisiä kasvaimia. Valtaosa niistä ilmaantuu sattumanvaraisesti, mutta pieni osa adenoomista esiintyy suvuittain. Äskettäin tunnistettiin pohjoissuomalaisissa suvuissa uusi ituradan geenivirhe, AIP-geenin mutaatio, joka aiheutti perinnöllistä alttiutta aivolisäkekasvaimiin (pituitary adenoma predisposition, PAP). Valtaosa PAP-potilaista on nuoria, ja heillä todetaan erityisesti kasvuhormonia erittäviä aivolisäkeadenoomia. Elina Heliövaara Lehti 19: Väitös 19/2011 Kommentteja
Lihasrelaksantit ja niiden vasta-aineet anestesiassa Lihasrelaksantteja käytetään yleisesti yleisanestesian induktiossa ja ylläpidossa sekä ensihoidossa esimerkiksi helpottamaan hengitysputken asettamista. Lihasrelaksaation avulla voidaan leikkauksen aikana estää potilaan unenaikainen liikkuminen, mikä osaltaan voi altistaa komplikaatioille. Vähentämällä lihasjännitystä yleensä helpotetaan myös kirurgian läpiviemistä. Hanna Illman Lehti 19: Väitös 19/2011 Kommentteja
Solunsalpaajien yhdistelmähoidosta hyötyä levinnyttä rintasyöpää sairastaville Rinta- ja eturauhassyöpä leviävät usein luustoon, ja etäpesäkkeet aiheuttavat runsaasti potilaiden elämänlaatua heikentäviä komplikaatioita. Luustoetäpesäkkeiden diagnostiikka perustuu pääasiassa luuston kuvantamistutkimuksiin, joiden herkkyys ja tarkkuus eivät kuitenkaan ole optimaalisia. Tämän vuoksi luustoetäpesäkkeiden diagnosoimiseen ja seuraamiseen tarvitaan uusia menetelmiä. Jaana Korpela Lehti 19: Väitös 19/2011 Kommentteja
Munuaisvaltimoahtauman pallolaajentamisesta ei selvää hyötyä Munuaisvaltimoahtauma on lähes aina valtimokovettumataudin aiheuttama. Ahtauman todennäköisyys kasvaa ikääntymisen ja muun valtimotaudin kuten sepelvaltimotaudin, aivoverisuonitaudin ja alaraajan valtimotaudin esiintymisen myötä. Niina Koivuviita Lehti 19: Väitös 19/2011 Kommentteja
Aivojen epätasapaino liittyy persoonallisuuteen Brittiläinen tutkimus tuo uutta tietoa persoonallisuuspiirteiden yhteydestä aivojen rakenteisiin. Aiheesta tiedetään toistaiseksi niukalti. Tero Taiminen Lehti 18: Lääketieteen maailmasta 18/2011 Kommentteja
Varenikliinilla tupakasta eroon COPD:ssa Tupakoinnin lopettaminen on keuhkoahtaumataudin tärkein hoitomuoto. Terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa elää kuitenkin edelleen epäilyjä, että keuhkoahtaumatautipotilaat eivät kykene lopettamaan tupakointia. Tuore tutkimus leikkaa näiltä epäilyiltä siivet. Heikki Ekroos Lehti 18: Lääketieteen maailmasta 18/2011 Kommentteja
Valintakriteerien muuttuminen vaikuttaa tutkimustuloksiin Kokeellisten tutkimusten valintakriteerit muuttuvat tutkimussuunnitelman rekisteröinnin jälkeen, mikä voi vaikuttaa jopa hoitomenetelmien valintaan. Katariina Korkeila Lehti 18: Lääketieteen maailmasta 18/2011 Kommentteja
THL ehdottaa lisää sairausluokkia sote-rahoitusmalliin Terveydenhuolto THL ehdottaa lisää sairausluokkia sote-rahoitusmalliin Pottia voitaisiin näin paremmin kohdentaa sinne, missä on tarve. Avoin artikkeli
Suomessa aloittaa kaksi uutta lääkäriketjua – keskittyvät yleislääkärien palveluihin Kliininen työ Suomessa aloittaa kaksi uutta lääkäriketjua – keskittyvät yleislääkärien palveluihin Toinen suuntaa pieniin paikkakuntiin, toinen pääkaupunkiseudulle.
Tätä en unohda: Potilaan tila romahti, kun hän nukahti Kliininen työ Tätä en unohda: Potilaan tila romahti, kun hän nukahti Laura Kivelä oppi, että epäselvässä tilanteessa voi auttaa, kun ottaa potilaan hetkeksi seurantaan.
”Suomen vahvin ja vaarallisin lääkäri” Elämää ja ihmisiä ”Suomen vahvin ja vaarallisin lääkäri” Heidi Reijo hallitsee niin esteuinnin, kivääri- ja pistooliammunnan, käsikranaatin heiton, sotilasesteradan, maastojuoksun, suunnistuksen kuin thainyrkkeilyn.
Tapausselostukset ovat pieniä aarteita Pääkirjoitus Tapausselostukset ovat pieniä aarteita Potilastyössä tehdyillä havainnoilla on paljon annettavaa lääketieteelle, kirjoittaa Pertti Saloheimo.
Sikotauti laukaisi ihottuman nuorella Tapausselostus Sikotauti laukaisi ihottuman nuorella Valmiuden harvinaisten infektioiden tunnistamiseen tulee säilyä.