Seminoomaan seurannasta uutta näyttöä

Kivessyöpä on 20-35-vuotiaiden miesten yleisin syöpä. Noin puolet kaikista kivessyövistä on puhtaita seminoomia. Suurin osa seminoomista todetaan paikallisina (ST I). Paikallisen seminooman ennuste on erinomainen, viiden vuoden seurannan jälkeen potilaista on elossa yli 99 %. Para-aorttaalisten imusolmukkeiden postoperatiivista sädehoitoa on pidetty paikallisen seminooman standardihoitona. Sädehoitoon liittyy pitkäaikaishaittoja. Nykytiedon mukaan pelkkä seuranta tai karboplatiinihoito tuottaa yhtä hyvän hoitotuloksen vähemmillä pitkäaikaishaitoilla. Jos potilaalle valitaan pelkkä seurantalinja, pitäisi seurannassa havaita taudin uusiutuminen. Kasvainmerkkiaineista ei ole seminoomapotilailla apua, taudin uusiutuminen non-seminoomana on erittäin harvinaista.

Sirkku Jyrkkiö

Lisäävätkö liikenteen saasteet sepelvaltimotautimuutoksia?

Useissa tutkimuksissa on osoitettu hienojakoisen kaupunkipölyn lisäävän sepelvaltimotautitapahtumia. Ruhrin alueella mitattiin lähes 4 500 keski-ikäisen henkilön sepelvaltimokalkkien määrää tietokonekerroskuvauksella. Laajojen kardiologisten selvittelyjen ohella selviteltiin henkilöiden asuinpaikka suhteessa vilkkaisiin liikenneväyliin. Osoittautui, että moottoriteiden läheisyys lisäsi lineaarisesti sepelvaltimoiden kalkkeutumista ja aivan vieressä asuvien (etäisyys alle 50 metriä) henkilöiden sepelvaltimoissa oli 63 % enemmän kalkkia kuin vertailuryhmällä (etäisyys yli 200 metriä). Muut vaaratekijät oli huomioitu tutkimuksessa.

Juhani Airaksinen

Alkoholipitoinen käsihuuhde iholle saippuapesua hellävaraisempi

Isopropanoli- tai etanolipitoisia käsihuuhteita käytetään yleisesti potilastyössä. Kliinisissä tutkimuksissa isopropanolin on osoitettu ärsyttävän ihoa vähemmän kuin vesi-saippuapesun. Myös ihon fysiologisia toimintoja, kuten veden haihtumista (transepidermal water loss, TEWL), voidaan mitata ja tutkia, mikä vaikutus iholle levitettävillä aineilla on ihon suojakerrokseen, ärtyneisyyteen ja veden haihtumiseen.

Sirkku Peltonen

Hidastavatko beetasalpaajatkin sepelvaltimotaudin etenemistä?

Kalifornialaiset tutkijat analysoivat 4 satunnaistettua sepelvaltimoiden intravaskulaariseen ultraääneen perustunutta tutkimusta, joihin osallistui yli 1 500 sepelvaltimotautipotilasta. Seuranta-aika oli 1,5-2 vuotta. Valtimoplakin kasvu oli merkittävästi hitaampaa niillä 1 154 potilaalla, jotka käyttivät seuranta-aikana beetasalpaajia, vaikka tunnetut sekoittavat tekijät huomioitiin. Kyseessä on satunnaistamaton post hoc -analyysi, jonka tuloksiin on suhtauduttava suurin varauksin, vaikka samansuuntaisia tuloksia on saatu kaulavaltimon ultraäänitutkimuksistakin. Rahoitusta kontrolloituihin tutkimuksiin tuskin löytyy lääketeollisuuden puolelta.

Juhani Airaksinen

Lyhyt raskaus näkyy masennuksena vielä 60-vuotiaanakin

Alhainen syntymäpaino on sydän- ja verisuonisairauksien sekä masennuksen riskitekijä. Mm. suomalaistutkijat ovat todenneet, että alhaisen syntymäpainon ohella myös lyhyt raskausaika on aivoinfarktin ja verenpainetaudin riskitekijä. Nyt suomalaistutkijat halusivat selvittää raskauden keston ja 60 vuoden iässä esiintyvän masentuneisuuden välistä yhteyttä. Tätä varten he kävivät läpi 1 371:n vuosina 1934-1944 syntyneen synnytystiedot. Mukaan otettiin tapaukset, joiden raskausaika vaihteli 259:n ja 294 päivän välillä. Tutkittavien masennusoireet mitattiin 61,5 ja 63,5 vuoden iässä. Kävikin ilmi, että mitä lyhyempi raskausaika oli, sitä enemmän tutkittavat raportoivat masennusoireita; yhden raskauspäivän lyhenemä merkitsi 0,8-0,9 %:n lisäystä masennusoireissa. Yhteys oli vielä suurempi, jos kriteerinä oli masentuneisuus molempina ajankohtina ja säilyi, kun sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Alhaisella syntymäpainolla, pituudella tai pään ympärysmitalla ei ollut yhteyttä masentuneisuuteen, kun sukupuoli ja raskauden kesto oli otettu huomioon. Tosin korkeintaan 2,5 kg:n painoisena syntyneillä oli muita enemmän masentuneisuutta.

Raimo K. R. Salokangas

Vanhusten Clostridium difficile -infektiot ovat lisääntyneet

Monissa maissa Clostridium difficile -infektioiden esiintyvyys on lisääntynyt, taudinkuva vaikeutunut ja kuolleisuus noussut. Suomen C. difficile -tilanteesta on vähän tietoa.

Outi Lyytikäinen, Heli Turunen, Marja Rasinperä, Eija Könönen, Risto Vuento, Ilmo Keskimäki

Onko kolesterolilääkitys tarpeellinen ja turvallinen vanhuksille?

Ikä on voimakas sydän- ja aivoverisuonitaudin riskitekijä. Suomessa yli puolet kaikista aivohalvauksista ja lähes puolet sydäninfarkteista sattuu yli 75-vuotiaille.

Aapo Lehtonen

Avannekomplikaatiot

Suolen avannekomplikaatiot vaikeuttavat avanteen hoitoa ja huonontavat potilaan elämänlaatua.

Jyrki Mäkelä, Sari Tuomenoja, Marja Niskasaari, Seppo Laitinen

Neuropsykologinen tutkimus - mitä, miksi, milloin?

Neuropsykologisessa tutkimuksessa kartoitetaan laajasti kognitiivista toimintaa, käyttäytymistä ja yksilön psyykkistä tilaa.

Erja Poutiainen

Lääkärikysely 2006: Erikoisalakohtaiset erot täydennyskoulutukseen osallistumisessa

Tavoitteena oli kuvata ja analysoida erikoislääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista.

Arja Helin-Salmivaara, Mira Kajantie, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Taina Autti, Juha Pekka Turunen, Amos Pasternack

Diagnoosien kirjaaminen erikoissairaanhoidossa - kuvaavatko tilastot hoito- vai kirjauskäytäntöjä?

Diagnoosien vaihtelevat kirjaamiskäytännöt heijastuvat valtakunnallisiin erikoissairaanhoidon tilastoihin. Halusimme selvittää näiden kirjaamiserojen määrää rekisteriaineistossa.

Auvo Rauhala, Miika Linna

Lapsipotilaan psykiatrinen palveluketju on hajanainen

Lastenpsykiatrian kotisairaalahoidossa olevien lapsipotilaiden hoitoreitit ovat sattumanvaraisia ja palveluketjut hajanaisia. Moni lapsi on jonottanut jopa puolet elämästään päästäkseen hoitoon. Mikään taho ei näytä kantavan kokonaisvastuuta mielenterveyshäiriöisen lapsipotilaan hoidosta ja kuntoutuksesta.

Florence Schmitt, Katja Laaksonen, Liisa Näntö, Pia Örni, Jorma Piha

Lievien sepelvaltimoahtaumien stenttauksesta ei ole hyötyä

Lievää sepelvaltimotautia diagnosoidaan aikaisempaa enemmän mm. tietokonekerroskuvausten avulla. Tästä potilasjoukosta löytyy yhä useammin ahtaumistaan huolestuneita potilaita, jotka haluaisivat ahtaumiaan hoidettavan joko ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Jo vanhastaan tiedetään, ettei "ennaltaehkäisevällä" ohitusleikkauksella ole sijaa tässä indikaatiossa. Sen sijaan hauraiden ahtaumien tai plakkien "vahvistaminen" varjoainekuvauksen yhteydessä stenteillä saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta, ovathan lievät sepelvaltimoahtaumat tukkeutuessaan vaarallisempia kuin tiukat ahtaumat, ja niiden ennalta arvaamaton tulppautuminen onkin yleisin äkkikuoleman ja ison sydäninfarktin aiheuttaja.

Juhani Airaksinen

Hyvä sisaruussuhde suojaa masennukselta

Suvun masennus on tärkein masennusta ennakoiva tekijä. Moni tutkimus ja kliininen kokemus on puhunut sen puolesta, että myös huono suhde vanhempiin on masennuksen riskitekijä. Takautuvia tai poikkileikkaustutkimuksia vaivaavat kuitenkin monet virhelähteet, joita etenevällä tutkimusasetelmalla voidaan välttää.

Raimo K. R. Salokangas

Seleenilisä saattaa altistaa tyypin 2 diabetekselle

Nutritional Prevention of Cancer -tutkimuksessa selvitettiin seleenilisän (200 µg/päivässä) pitkäaikaisvaikutusta tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuuteen. 1 202 amerikkalaista otettiin alunperin seleenitutkimukseen sen jälkeen, kun he olivat sairastaneet muun ihosyövän kuin melanooman. He olivat kotoisin asuinalueilta, joissa seleenin saanti oli vähäistä. Lähtötilanteessa kukaan ei sairastanut tyypin 2 diabetesta. Henkilöt satunnaistettiin joko seleeni- tai lumeryhmään ja keskimäärin 7,7 seurantavuoden jälkeen selvitettiin diabeteksen ilmaantuvuutta. Hypoteesinä oli, että seleeniryhmässä olisi vähemmän diabetesta. Tulos oli kuitenkin päinvastainen, diabetes kehittyi 58:lle henkilölle seleeni- ja 39 henkilölle lumeryhmästä (ilmaantuvuus 12,6 tapausta 1 000 henkilövuotta kohti vs 8,4 tapausta 1 000 henkilövuotta kohti, riskisuhde 1,55). Diabetesriski oli suurin niillä, joilla lähtötilanteessa oli korkein plasman seleenipitoisuus. Tutkijat toteavat, että seleenilisä ei näytä suojaavan tyypin 2 diabetekselta, vaan saattaa lisätä riskiä sairastua siihen.

Camilla Schalin-Jäntti

AKE:n estäjillä ei vaikutusta Alzheimerin taudin puhkeamiseen

Lievää kognitiivista heikentymistä (MCI) sairastavilla on noin 12-15 %:n vuosittainen riski sairastua Alzheimerin tautiin. Yhdysvaltalaisessa InDDEx-tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko rivastigmiinilääkityksellä myöhentää MCI-potilaiden Alzheimerin taudin puhkeamista.

Jaana Suhonen

Leningradin piiritys kaataa yhä miehiä

Leningradin piirityksen aikana syyskuusta 1941 tammikuuhun 1944 kaupunkilaiset altistuivat äärimmäiselle nälälle, kylmyydelle ja psyykkiselle stressille. Nyt venäläiset ja ruotsalaiset tutkijat analysoivat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä ja kuolleisuutta kaupunkilaisten joukossa. Tarkoituksena oli selvittää, olisiko jokin ikä erityisen haavoittava ja olisiko sukupuolten välillä eroja. Tutkimuksen aineistossa oli 3 901 vuosina 1916-1935 syntynyttä miestä, jotka osallistuivat vuosina 1975-77 tehtyyn sydän- ja verisuonitautitutkimukseen Leningradissa, sekä vastaavan naisille tehdyn tutkimuksena aineisto, 1 429 vuosina 1910-1940 syntynyttä naista. Tutkituista miehistä 36 % ja naisista 42 % oli asunut Leningradissa lapsena piirityksen ajan. Aiemmin oli havaittu, että piirityksestä selvinneiden riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin ja diabetekseen on suurentunut.

Katariina Korkeila

Leikkausta edeltävä solunsalpaajahoito pienentää keuhkosyöpäkasvainta

Pienikokoisen paikallisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän ensisijainen hoito on leikkaus. Viiden vuoden päästä potilaista on elossa 25-55 %. Ennen leikkausta annettavalla solunsalpaajahoidolla tavoitellaan parempaa hoitotulosta.

Sirkku Jyrkkiö

Muutokset akuuttien sepelvaltimotapahtumien esiintyvyydessä FINAMI-tutkimuksen tulokset vuosilta 1993-2002

Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktien ilmaantuvuuden, kohtausfrekvenssin ja kohtaustappavuuden muutoksia ajanjaksolla 1993-2002.

Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Heli Koukkunen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Aapo Lehtonen, Jorma Torppa, Kari Kuulasmaa, Juha Mustonen, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä, Pertti Palomäki., Seppo Lehto, Heikki Miettinen, Kalevi Pyörälä., Antero Kesäniemi., Tapio Vuorenmaa, Juhani Airaksinen., Anne Juolevi, Jaakko Tuomilehto.

Diffuusi idiopaattinen skeletaalinen hyperostoosi (DISH)

DISH on jänteiden ja ligamenttien kiinnityskohtien kalkkeutumis- ja luutumistaipumus, jota esiintyy keski-ikäisillä ja iäkkäillä ihmisillä määrän suuretessa iän myötä. Tila liittyy ylipainoon, kohonneeseen verenpaineeseen, hyperkolesterolemiaan, diabetekseen ja kihtiin.

Kari Laiho, Irma Soini