Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila

Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen

Kuntoutus voi auttaa ulos tunnelista Vuokko Huplin mielestä lääkäri ei hae apua ajoissa

Lääkäri on sinnikäs selviytyjä, joka ei pikkuvaivoista narise eikä sairauspäiviä pidä. Saati että kuntoutukseen lähtisi. Tästä myytistä - joka ei ole kovin kaukana totuudesta - haluaisi Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli eroon.

"En ollutkaan luulosairas"

Keski-ikäinen naislääkäri oli tehnyt yli 20 vuoden työrupeaman pohjoisen kotikuntansa pienessä terveyskeskuksessa. Kesällä 1990 hänen oli määrä hoitaa viiden lääkärin terveyskeskusta yksin kymmenen viikon ajan. Yhdeksän viikkoa hän jaksoi, sitten se tuli: ensimmäinen toispuoleinen halvaus. Ja vähän myöhemmin toinen. Edelleen esiintyy TIA-oireilua, joka tulee esiin, kun töissä on kiireistä ja stressaavaa. Ylirasitusta on vältettävä.

"Kerrankin sai olla potilaana"

55-vuotias aluesairaalan miesgyne-kologi oli kärsinyt jo vuosia kroonisesta selkävaivasta, uniapneasta ja toistuvasta kohtauksittaisesta tiheälyöntisyydestä. Myös jatkuva väsymys vaivasi. Selän takia sairauslomia kertyi, ja vaiva alkoi jo rajoittaa työtehtäviä. Pitkät leikkaukset kävivät mahdottomiksi.

Glukoosi-rasvahapposykli ja insuliiniresistenssi

Insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho kohde-elimissä, esiintyy mm. tyypin 2 diabeteksessa sekä ylipainoisilla henkilöillä. Insuliiniresistenssin syntymekanismeista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa näissä tautitiloissa. Yksi mahdollinen insuliiniresistenssin aiheuttaja on glukoosi-rasvahapposykli, jonka mukaan lisääntynyt rasvahappo-oksidaatio alentaisi glukoosin käyttöä ja oksidaatiota. Tämän alunperin rottakokein osoitetun syklin merkitys ihmisen insuliiniresistenssin synnyssä on ollut kiistanalainen. Glukoosi-rasvahapposyklin olemassaolo on kuitenkin herättänyt toivon saada veren rasvahappoja alentavista lääkkeistä apua huonoon glukoosinkäyttöön ja korkeaan verensokeriin aikuistyypin diabeteksessa.

Carola Saloranta

Mamaohjelma rintasyövän varhaistoteamiseen

Väitöskirjassa käsitellään tekijän kehittämää ja kokeilemaa rintasyövän seulontaohjelmaa, joka koostuu informatiivisesta osasta ja kliinisestä osasta. Seulontatestinä toimii naisen oma rintojen terveystarkkailu kerran kuukaudessa ja löydösten verifiointi tapahtuu diagnostisella mammografiakuvauksella. Ohjelman toteuttaminen nojaa olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Ohjelman tarkoituksena on käyttää hyväksi naisen kykyä havaita rinnoissaan muutoksia kaksisuuntaisen kommunikaation mahdollisuuksia saada aikaan terveyskäyttäytymismuutos.

Gisela Gästrin

Magneettikuvauksella tietoa syövän hoidon sivuvaikutuksista

Lasten syöpätautien ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti, ja suurin osa lapsista paranee. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota syövän hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin, joita voi ilmetä sekä hoidon aikana että jopa vuosikymmeniä sen jälkeen. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat ratkaisevasti haitata normaalia elämää. Keskushermotosivuvaikutusten riski kasvaa käytettyjen hoitomenetelmien myötä, ja esimerkiksi sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmäkäyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin kummankaan menetelmän käyttöön yksinään. Syöpää sairastaneilla lapsilla on todettu rakenteellisia aivomuutoksia, kuten eriasteista valkoisen aivoaineen vauriota lievästä glioosista ja demyelinaatiosta aina nekroottiseen leukoenkefalopatiaan saakka sekä aivo-selkäydinnestetilojen laajentumaa. Oppimiskyvyn heikentymistä saattaa esiintyä ilman rakenteellisia aivomuutoksiakin. Endokrinologisista ongelmista on tavallisin aivojen sädehoidon jälkeen esiintyvä kasvuhormonin puutos, mikä voi johtaa lyhytkasvuisuuteen. Uusien kasvainten riski on syövästä parantuneilla noin 4-6-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Syövän hoidon jälkeisistä aivokasvaimista glioomat ovat tavallisimpia, mutta myös meningeoomia on todettu aivan pientenkin sädeannosten jälkeen.

Eija Pääkkö

Tulehdusreaktion mekanismit

Väitöskirja kuuluu immunologian osa-alueeseen, ja se käsittelee tulehdusreaktion mekanismeja.

Juha Pekka E. Turunen

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Kuntoilu, kardiorespiratorinen suorituskyky ja infarktiriski

Kuopiolais-helsinkiläisenä yhteistyönä tehty tutkimus selvitti, miten kuntoilu ja maksimaalinen hapenottokyky ennustavat infarktiin sairastumista keski-ikäisillä miehillä. Maksimaalinen hapenottokyky on kardiorespiratorisen suorituskyvyn mitta.

Lupaava hoitovaihtoehto ITP:hen

Krooniseen idiopaattiseen trombosytopeeniseen purppuraan on tarjolla lukuisa määrä hoitoja: steroidia, gammaglobuliinia suoneen, vinkristiiniä, syklofosfamidia, danatsolia, kolkisiinia ja splenektomiaa. Tottakai tällainen hoitovaihtoehtojen runsaus heijastaa sitä tosiasiaa, että yhtä kunnon tepsivää hoitoa ei itse asiassa ole. Luettelosta löytyy muutamia tosikalliitakin vaihtoehtoja. Harvinaisessa yhden kirjoittajan artikkelissa New England Journal of Medicinessä kollega Judith Andersen Detroitin yliopistosairaalasta tilittää kokemuksiaan määrätietoisen deksametasonin annon tehosta kroonisen ITP:n hoidossa.

Interferoni ja äkillinen kuulon menetys

Havaittuaan yhden kuulonmenetyksen interferonihoidon aikana, japanilaiset tutkijat ryhtyivät prospektiiviseen, 49 potilasta käsittäneeseen tutkimukseen selvittääkseen ilmiön yleisyyttä.

Malariaa New Jerseyssä

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä raportoi kahdesta malariatapuksesta New Jerseyn osavaltiossa.

Istukkanukkanäyte ja raajaviat

Vuonna 1991 oxfordilainen tutkijaryhmä julkaisi artikkelin, jonka mukaan korionvillusbiopsia oli yhteydessä raajadefekteihin viidellä vastasyntyneellä. Kokemuksia on nyt karttunut, ja sama ryhmä raportoi 75:n, sikiövaiheessa istukkanukkanäytteen otolle altistuneen vastasyntyneen raajamuutokset.

Puiset leikkuulaudat suosivat bakteereita

Keittiössä työskentelevälle leikkuulauta on tuiki tarpeellinen. Yhdysvalloissa American Society for Microbiologyn kevätkokouksessa esitettiin mielenkiintoinen tutkimus suolistoinfektioita aiheuttavien bakteerien kiinnittymisestä puiseen leikkuulautaan.

Allergian siedätyshoidon periaatteet

Siedätyshoito, hyposensibilointi eli spesifinen immunoterapia on erityisesti siitepölyallergioihin sopivaa syyn mukaista hoitoa, jossa allergeeniuutetta annetaan potilaalle ihonalaisina pistoksina. Hoito aloitetaan pienillä annoksilla ja annosta suurennetaan viikon välein, kunnes saavutetaan korkein siedetty annos. Hoitoa jatketaan tällä ylläpitoannoksella 3-5 vuotta - siitepölykausien ajaksi annosta kuitenkin pienennetään. Parhaassa tapauksessa oireet häviävät kokonaan ja teho kestää ilmeisesti ainakin kuusi vuotta. Tarvittaessa hoito voidaan uusia. Tuoreet tutkimustulokset siedätyshoidon immunologisista vaikutusmekanismeista puoltavat hoidon aloittamista jo taudin varhaisessa vaiheessa.

Erkki O. Terho

Opiaatinsalpaajat alkoholismin hoidon tehostajina

Alkoholismi on vaikeahoitoinen ja yhteiskunnalle kallis sairaus. Koska perinteiset hoitomenetelmät ovat olleet suhteellisen tehottomia, on erilaisten lääkeaineiden käyttö alkoholismin hoidossa noussut vilkkaan tutkimuksen kohteeksi. Erittäin lupaavia tuloksia on tähän mennessä saatu aivojen luontaisen opiaattijärjestelmän salpaavilla aineilla. Tutkimustulokset osoittavat, että juomishimo vähenee opiaatinsalpaajahoidon avulla. Näin alkoholistin on myöhemmin helpompi vastustaa juomisretkahduksia. Opiaatinsalpaajat ovatkin avaamassa uusia tehokkaampia mahdollisuuksia alkoholismin hoitoon.

Iiro P. Jääskeläinen, John David Sinclair, Kalervo Kiianmaa, Pekka Heinälä, Pekka Sillanaukee