Transformerande tillväxtfaktorn beta1:s genotyp, p16-uttryck och behandlingsresultat vid skivepitelcancer i huvud och hals

Cancer i huvud- och halsregionen är en heterogen grupp cancertyper vilka utgår främst från skivepitelet i de övre luftvägarna.

Marie Lundberg

Pidennetty tamoksifeenihoito vähentää kuolleisuutta rintasyöpään

Estrogeenireseptoripositiivisen rintasyövän uusiutumisriski pieneni, kun tamoksifeenia käytettiin 10 vuoden ajan liitännäishoitona, verrattuna nykyisen suosituksen mukaisen 5 vuoden hoitoajan kuolleisuuteen. Merkittävää on, että kuolleisuus rintasyöpään väheni myös seuranta-aikana 10-15 vuotta diagnoosin jälkeen.

Sirkku Jyrkkiö

Netistä tilattu Viagra on harvoin aitoa

Nettisivustoilla Viagrana kaupiteltujen tablettien tutkimuksessa 22:lta eri tavarantoimittajalta saaduista pilleripakkauksista 17 sisälsi väärennöstä, 4 aitoa tuotetta ja 1 laitonta rinnakkaisvalmistetta. Väärennökset sisälsivät vaikuttavaa ainetta sildenafiilia kemiallisen analyysin perusteella 30-50 % etiketin ilmoittamasta määrästä. Väärennöksissä ei ollut mukana pakkausselostetta varoituksineen eikä valmistetietoja.

Ossi Lindell

Tieto painoindeksin ja kuolleisuuden yhteyksistä tarkentuu

Millainen paino edistää parhaiten terveyttä ja pitkää ikää? Tämä kysymys kiinnostaa niin terveydenhuollon ammattilaisia, tutkijoita kuin suurta yleisöäkin. Päivitettyä tietoa asiasta löytyy JAMAssa julkaistusta systemaattisesta katsauksesta. Siihen koottiin 97 tutkimusta, joissa voitiin tehdä päätelmiä painon, painoindeksin, liikalihavuuden ja kuolleisuuden yhteyksistä. Koko aineistoon kuului 2,9 miljoonaa potilasta, ja heistä 270 000 kuoli seurantojen aikana.

Helena Liira

Vaihtoehto rintasyövän geenivirhettä kantavan naisen hoitoon

Munanjohtimien poisto munasarjat säilyttäen voi olla mahdollinen vaihtoehto, kun pohditaan toimenpiteitä, joilla parannetaan rintasyövän geenivirhettä kantavan naisen elinikäistä ennustetta.

Pertti Kirkinen

D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä - D2D-väestötutkimus 2007

D-vitamiinin puutos on yhdistetty useiden kroonisten sairauksien riskiin. Melko harvassa ­tutkimuksessa on kuitenkaan huomioitu D-vitamiiniin yhdistyviä tekijöitä, joten todellisen pato­fysiologisen yhteyden olemassaolo on epävarmaa. Joidenkin suomalaisten väestöryhmien D-vitamiinitilannetta on selvitetty useissa tutkimuksissa, mutta tarkkaan ei tiedetä, kuinka yleistä D-vitamiinin puutos on suomalaisilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa kartoitettiin seerumin 25-hydroksi-D-vitamiinipitoisuuteen [S-25(OH)D] yhdistyviä fyysisiä ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä sekä selvitettiin D-vitamiinin puutoksen yleisyyttä suomalaisessa väestötutkimusaineistossa.

Maija Miettinen, Leena Kinnunen, Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, Eeva Korpi-Hyövälti, Leo Niskanen, Heikki Oksa, Timo Saaristo, Jouko Sundvall, Jaakko Tuomilehto, Mauno Vanhala, Matti Uusitupa, Markku Peltonen

Vaikeasti traumatisoitunut vanhus

Ikääntyneillä voi esiintyä traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD), johon liittyy monimuotoista ­psyykkistä ja somaattista oireilua sekä psykososiaalisen ja fyysisen toimintakyvyn heikentymistä.

Tuula Saarela, Pirkko Hiltunen

Rintasyövän väestöseulonnan tunnusluvut 1990- ja 2000-luvuilla

Rintasyövän väestöseulonnan laadun tunnusluvut, kuten osallistumisaktiivisuus tai rintasyöpien osuus varmistustutkittujen seulontalöydöksistä, ovat Suomessa olleet hyvällä eurooppalaisella tasolla ja seulonta on vähentänyt kohdeväestön rintasyöpäkuolleisuutta noin viidenneksellä.

Tytti Sarkeala, Tero Näveri, Nea Malila, Ahti Anttila

Johtaako masennuksen huono hoito eläkkeelle?

Masennusperäisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on merkittävä kansantaloudellinen ongelma, jonka korjaamiseksi on viime vuosina käynnistetty monenlaisia toimenpiteitä sekä terveyden­huollossa, työpaikoilla että sosiaalivakuutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista hoitoa masennusdiagnoosilla työkyvyttömyyseläke-etuuksia hakevat potilaat ovat saaneet masennustilaansa.

Kirsi Suominen, Kerstin Kronqvist, Kaija Karjalainen, Kaj Husman, Leena Katila-Keso, Maija Haanpää

Painonnousu ja tupakointi ehkä naisille haitallisempaa kuin miehille

Matala-asteinen tulehdus on itsessään oireeton, mutta se vaikuttaa lihavuuden, tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja metabolisen oireyhtymän taustalla.

Tiina Ahonen

Mitokondriaalisen DNA-polymeraasin häiriöt

Mitokondriaalisen DNA-polymeraasin, polymeraasi gamman mutaatiot aiheuttavat Suomen yleisimmän perinnöllisen ataksian, mitokondriaalisen resessiivisen ataksiaoireyhtymän. Lisäksi polymeraasi gamman geenin mutaatiot voivat aiheuttaa etenevää silmänliikuttajalihasten heikkenemää ja Parkinsonin tautia. Väitöstutkimuksessa selvitettiin syitä tämän monimuotoisuuden taustalla.

Eino Palin

Resurssien käyttö avokulma­glaukooman hoidossa Suomessa

Silmänpainetauti on toiseksi yleisin syy iäkkäiden ihmisten näkövammaisuuteen Suomessa silmänpohjan ikärappeuman jälkeen. Usein tautimuutokset etenevät hitaasti vuosien kuluessa, mutta pienellä osalla potilaista tauti voi johtaa vakaviin vaurioihin jopa muutamassa kuukaudessa.

Juha Hagman

SSRI-lääkkeiden käyttö raskauden aikana ei lisää lapsen kuolemia

Odottavan naisen masennusoireiden helpottaminen serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI) ei lisää kohtukuolemia eikä vastasyntyneiden kuolevuutta. Tähän tulokseen tuli Pohjoismaat käsittävä rekisteritutkimus, jossa tarkasteltiin yli 1 600 000:ta yksisikiöistä synnytystä vuosilta 1996-2007.

Pertti Kirkinen

Matala sosiaaliluokka lisää stressin vaikutusta kuolleisuuteen

Sekä psyykkisen stressin että matalan sosiaaliluokan tiedetään lisäävän kuolleisuutta. Englannissa tehty epidemiologinen tutkimus selvitti, miten nämä kaksi riskitekijää vaikuttavat toisiinsa eli lisääkö stressi sosiaaliluokan haitallista vaikutusta kuolleisuuteen.

Helena Liira

Lonkkamurtumapotilaiden arviointi geriatrian poliklinikalla

Vaikka lonkkamurtumapotilaalla on suurentunut riski kaatua uudestaan ja saada uusi lonkkamurtuma, toteutuvat kaatumisten ja uusien murtumien ehkäisy huonosti. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kaatumisten riskitekijöiden esiintyvyyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa niihin geriatrian poliklinikalla toteutetussa lonkkamurtumapotilaiden kokonaisvaltaisessa arvioinnissa.

Maria Korpi, Tiina Luukkaala, Pirkko Jäntti, Esa Jämsen, Sirkka-Liisa Tuurihalme, Anneli Risku, Kaisu Haanpää, Pekka Jokipii, Maria Nuotio

Hammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy

Tekonivelleikkauksiin liittyy infektioriski, jonka syy voi löytyä huonosta hampaistosta.

Jukka H. Meurman, Pekka Paavolainen

Miten luuydinnäytteen ottoon liittyviä komplikaatioita voidaan vähentää?

Luuydinnäyte on usein tarpeen hematologisten sairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Anna-Maria Kuivalainen, Freja Ebeling, Erkki Elonen, Seppo K. Koskinen, Per Rosenberg

Lähetepotilaiden etähoito erikoissairaanhoidossa onnistuu

Erikoissairaanhoidon lääkäripula ja kolmen kuukauden hoitotakuu ovat johtaneet mahdottomaan yhtälöön. Ongelmaa on yritetty ratkaista mm. ostopalvelulääkärien ja iltaisin tehtävän lisätyön avulla. Perusterveydenhuollossa on onnistuttu vähentämään lääkärikäyntien tarvetta puhelinneuvonnalla, mutta erikoissairaanhoidossa tällaisesta toiminnasta on toistaiseksi vain vähän kokemuksia. Kanta-Hämeen keskussairaalan (KHKS) neurologian poliklinikalla otettiin elokuussa 2010 käyttöön etähoitomalli, jossa osa lähetepotilaista hoidetaan puhelimitse tai kirjeitse ilman vastaanottokäyntiä. Neurologian yksikössä oli tuolloin lääkärivaje ja tarkoituksena oli selvittää, voidaanko etähoidon avulla pysyä hoitotakuussa käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Hanna Kuusisto, Markku Järvinen, Kaija Saranto

Myotonisten sairauksien molekyylipatologia ja uudet diagnostiset menetelmät

Tyypin 1 ja tyypin 2 myotoniset dystrofiat ovat monielinsairauksia, jotka johtuvat DNA-mutaatioista geeneissä DMPK ja ZNF9.

Olayinka Raheem

Limakalvon IL-17-immuniteetti tautitiloissa

Valkosoluihin kuuluvat T-solut osallistuvat soluvälitteisen vastustuskyvyn rakentamiseen ja toimintaan. CD4-positiiviset lymfosyytit eli auttaja-T-solut jaetaan edelleen alaluokkiin, kuten Th1, Th2 ja Th17. Nämä tunnistavat elimistöön tulevia taudinaiheuttajia, mutta autoimmuunisairauksissa T-solut voivat kuitenkin vahingoittaa elimistön omia rakenteita.

Veera Hölttä