Perheen perustaminen Hodgkinin lymfooman jälkeen onnistuu

Hodgkinin lymfoomaan sairastutaan nuorella aikuisiällä, jolloin perhe voi olla vielä perustamatta. Laajan epidemiologisen tutkimuksen mukaan lapsensaannin todennäköisyys Hodgkinin lymfoomaan annettujen hoitojen jälkeen on kuitenkin 76 %.

Sirkku Jyrkkiö

Toistuvia pahenemisvaiheita saavat keuhkoahtaumatautipotilaat hyötyvät roflumilastista

Roflumilasti on hyvä lisä keuhkoahtaumataudin hoidossa varsinkin potilaille, joilla on vaikea tauti, krooninen bronkiitti ja toistuvia pahenemisvaiheita.

Heikki Ekroos

Pitkävaikutteisten inkretiinimimeettien teho ja haitat vertailussa

Uusien pitkävaikutteisten inkretiinimimeettien käyttö diabeteksen hoidossa yleistyy vauhdilla. Päivittäin pistettävä liraglutidi (1,8 mg) osoittautui teholtaan hiukan kerran viikossa pistettävää eksenatidia (2,0 mg) paremmaksi, mutta haittavaikutuksia sillä havaittiin enemmän.

Satu Vehkavaara

Dysleksian biologinen tausta

Dysleksia eli lukihäiriö on erityinen oppimishäiriö, joka on tunnettu 1800-luvulta alkaen. Sen suureksi osaksi perinnöllinen tausta on osoitettu perhe- ja kaksostutkimuksin.

Juha Kere

Selittämättömästi oireileva potilas - konsultoinko psykiatria?

Selittämättömillä oireilla tarkoitetaan voimakkuudeltaan vaihtelevia, pitkäaikaisia ruumiillisia oireita, jotka heikentävät henkilön toimintakykyä ja joille ei löydy selvää orgaanista syytä.

Sami Räsänen

Akuutti silmävamma - kuinka hoidan?

Lievät silmävammat, kuten silmän pinnan vierasesineet ja sarveiskalvon pintavauriot, hoituvat perusterveydenhuollossa. Erikoislääkäriin kannattaa ottaa yhteyttä, jos on epävarma vamman vakavuudesta ja hoidosta.

Anna-Kaisa Haavisto, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Väestövastuusta listautumismalliin Vantaalla

Vantaan listautumismallissa on tavoitteena tarjota omalääkäri ensisijaisesti iäkkäille, pitkäaikaissairaille ja paljon terveyspalveluja käyttäville potilaille. Listautumiskriteereiksi sovittiin 1) pitkäaikaissairaus pysyvänä diagnoosina, 2) vähintään 7 käyntiä lääkärin vastaanotolla kahden edellisen vuoden aikana tai 3) vähintään 75 vuoden ikä. Tässä tutkimuksessa kuvataan Vantaan listautumismalli sekä verrataan listautumiskriteerit täyttäviä potilaita väestövastuujärjestelmän mukaisen perusvastuuväestön potilaisiin.

Sirkku Vuorma, Tuomas Koskela

Influenssaepidemiat kuormittavat erityisesti pikkulapsia

Pikkulasten influenssaan liittyy usein yli 40 °C kuume sekä komplikaationa akuutti välikorvatulehdus. Vauvoilla influenssa johtaa usein sairaalahoitoon.

Heli Silvennoinen

Sairaalahoitoa vaativat hammasperäiset infektiot

Hammasperäiset infektiot voivat levitä paikallisesti aiheuttaen selluliittiä ja paiseenmuodostusta tai systeemisesti aiheuttaen sepsiksen tai etäinfektioita.

Lotta Grönholm

CHMP2B- ja TARDBP-geenien mutaatiot otsa-ohimolohkorappeuman harvinainen syy

Toisinaan otsa-ohimolohkorappeumat esiintyvät yhdessä liikehermorappeuman, amyotrofisen lateraaliskleroosin kanssa. Perinnöllisillä tekijöillä on todennäköisesti keskeinen merkitys taudin taustalla.

Anna-Lotta Kaivorinne

Eturauhassyövän seulonnasta ei merkitsevää kuolleisuuden alenemaa

Väitöskirjassa selvitettiin eturauhassyövän väestöpohjaisen seulonnan etuja ja haittoja suomalaisessa väestössä. Tavoitteena oli arvioida, miten seulonta vaikuttaa eturauhassyövän ilmaantuvuuteen ja kuolleisuuteen Suomessa. Lisäksi selvitettiin, kuinka yleisiä ovat väärät positiiviset seulontatulokset.

Tuomas Kilpeläinen

Vuorokausiverenpaineen määrittämisestä hyötyä metabolisissa häiriöissä

Tavallisesti yöaikainen verenpainetaso laskee 10 % tai enemmän päiväaikaiseen verenpainetasoon nähden. Verenpaineen lasku voi kuitenkin jäädä puutteelliseksi. Tämän nondipping-ilmiön on todettu lisäävän sydän- ja verisuonisairastuvuuden riskiä. Kaulavaltimoseinämän paksuuntumaa on pidetty merkkinä varhaisesta valtimosairaudesta, ja maksan rasvakertymä katsottu osaksi metabolista oireyhtymää.

Riitta-Liisa Vasunta

Sokerirasituskoe edelleen tärkeä riskihenkilöiden seulonnassa

Vuonna 2010 Amerikan diabetesyhdistys esitti sokerihemoglobiinin HbA1c 5,7-6,4 prosenttiarvoa diabeteksen esiasteeksi kohonneen paastosokerin ja heikentyneen sokerinsiedon lisäksi.

Tuula Saukkonen

Paastoverensokerin seulonnasta ei näytä olevan hyötyä

Väestön verensokerin seulonnan on toivottu edistävän tyypin 2 diabeteksen varhaista tunnistamista. Seulonnan hyödyllisyyttä on kuitenkin epäilty. Englannissa tehdyssä väestöpohjaisessa satunnaistetussa hoitotutkimuksessa tutkittiin seulonnan vaikutusta kuolleisuuteen, eikä eroja seulomattomiin nähden tullut esiin.

Helena Liira

Mustan mamban myrkystä kipulääke?

Happoa aistivat ionikanavat (ASIC) aktivoituvat solunulkoisten protonien vaikutuksesta, ja niillä on keskeinen merkitys kivun aistimisessa. Happoa aistivia ionikanavia aktivoivat käärmeenmyrkyt aiheuttavat kipua. Tämän havainnon pohjalta ranskalainen tutkijaryhmä ryhtyi selvittämään, voidaanko ASIC-kanavien salpaajia käyttää tulevaisuudessa kipulääkkeinä.

Tero Taiminen

Kaksi geneettistä tunnistetta eturauhassyövän vaikeusasteelle

Eturauhassyöpäpotilaiden hoidon räätälöimiseen ja lääkehoidon kehityksen nopeuttamiseen tarvittavista luotettavista biomarkkereista on huutava pula. Todennäköisiltä edistysaskeleilta vaikuttavat sekä brittiläisen että yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän selvittämät geenitunnisteet, joiden avulla on mahdollista arvioida kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden ennuste.

Ossi Lindell

Naiset arvioivat realistisesti kosmeettisen vulvakirurgian tarpeensa

Amerikkalaiset naiset arvioivat varsin realistisesti ulkosynnyttimiensä kosmeettista tilaa ja tarvetta kosmeettiseen vulvakirurgiaan. Tutkimuksessa noin 400 tervettä naista arvioi 30 kuvamallin perusteella omaa anatomiaansa ja ilmaisi toiveensa, millaisen ulkosynnyttimien rakenteen he asettaisivat kosmeettisesti parhaaksi. Ammatti-ihmisen mielestä kaikki kuvamallit olivat normaalivariaation piirissä.

Pertti Kirkinen

Mitä uutta tupakkariippuvuudesta ja sen hoidosta?

Jatkuva nikotiinialtistus aiheuttaa aivoissa neuroadaptaatiota, joka johtaa sietokyvyn kehittymiseen ja tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin.

Taru Kinnunen, Tellervo Korhonen, Jaakko Kaprio

Näin tuen tupakoinnin lopettamista

Perusterveydenhuollon on tarjottava kaikille tupakoijille apua tupakoinnin lopettamiseen.

Klas Winell, Marja Aira, Sirkku Vilkman

Tupakoinnin lopettaminen Suomessa 1997-2007
Vain kolmasosa saa lopettamiskehotuksen terveydenhuollosta

Tupakoinnin rajoittaminen lainsäädännön avulla on ollut menestyksekästä, mutta tupakoinnin ­lopettamisen tukemisessa olemme monia maita jäljessä. Tutkimuksessa tarkastellaan tupakoijien terveydenhuollosta saamia tupakoinnin lopettamiskehotuksia vuosina 1997 ja 2007. Lisäksi tutkitaan väestötason muutoksia halukkuudessa ja yrityksissä lopettaa tupakointi sekä uskossa sen onnistumiseen.

Hanna Ollila, Kristiina Patja, Ulla Broms, Tellervo Korhonen, Ari Haukkala, Jaakko Kaprio