Salmeroli ja formoteroli eivät vaikuta sydämen autonomiseen tonukseen

Pitkävaikutteisten sympatomimeettien on epäilty (mm. suomalaisten astmalasten tutkimuksessa) vaikuttavan sydämen toiminnan säätelyyn, nimenomaan autonomiseen tonukseen. Tällä voisi olla yhteyttä jopa kuolleisuuteen (kardiomyopatiat ym.). Turkissa selvitettiin sydämen lyöntinopeuden vaihtelua tutkimalla inhaloitavan salmeterolin (50 µg) ja formoterolin (12 µg) sydänvaikutusta 5 minuutin välein inhalaation yhteydessä 39 aikuisella astmaatikolla. Kumpikaan lääke ei aiheuttanut merkitseviä muutoksia lähtötilanteeseen, joten ainakaan lyhyellä aikavälillä näillä lääkkeillä ei ole epäiltyjä haitallisia sydänvaikutuksia.

Hannu Puolijoki

Paikallishoito flutikasonilla hillitsee astmaatikon nenäoireita

Yhdysvalloissa verrattiin allergisesta nuhasta kärsivillä astmaatikoilla keuhkoihin inhaloitavaan flutikasoni-salmeteroliyhdistelmään liitetyn flutikasoninenäsuihkeen tehoa siihen, mikä vaste saadaan vielä lisätyllä montelukastilla (vs. lumelääkkeillä) 4 viikon aikana. Paikallishoito flutikasonilla osoittautui tehokkaimmaksi nenäoireiden hillitsijäksi muihin vaihtoehtoihin nähden. Montelukasti pärjäsi parhaiten kutinan ja aivastelun hillinnässä verrattuna lumelääkitykseen yhdistettyyn nenäsuihkeeseen. Astman tasapaino parani kaikissa ryhmissä samankaltaisesti. Tutkimuksen ongelmana on mm. inhaloitavan lumelääkityssiiven puuttuminen, mutta tulokset antavat ymmärtää paikallishoidon merkityksen varsinkin nenäoireiden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden hoito Suomessa 2004

Vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden tai kyseisiä potilaita hoitavien sairaaloiden tarkkaa lukumäärää Suomessa ei tiedetä. Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää vaikeasti vammautuneiden traumapotilaiden jakautumista maamme sairaaloihin sekä kartoittaa kyseisten sairaaloiden tämänhetkistä traumapotilaan alkuvaiheen hoidon organisointia.

Lauri Handolin, Ari Leppäniemi, Martti Lakovaara, Kimmo Vihtonen, Jan Lindahl

Erektiohäiriö, sydän- ja verisuonitaudin ennekö?

Erektiohäiriöillä ja sydän- ja verisuonitaudeilla on yhteiset riskitekijät. Amerikkalaistutkijat selvittivät erektiohäiriöiden ja kardiovaskulaarisairauksien yhteyttä prospektiivisesti yli 55-vuotiailla miehillä, jotka kuuluivat prostatakarsinooman ehkäisytutkimuksen lumelääkeryhmään. Ryhmän 9 457 miehestä 8 063:lla (85 %) ei ollut kardiovaskulaarisairautta tutkimuksen alussa. Viimeksi mainituista 3 816:lla (47 %) oli jo valmiiksi jonkinasteinen erektiohäiriö. Jäljelle jääneistä 4 247:stä, joilla erektiokyky oli alussa normaali, kehittyi 57 %:lle erektiohäiriö 5 vuoden kuluessa. Määrä kipusi vielä 65 %:iin maksimiseuranta-ajan, 7 vuoden, kuluessa. Niillä, joille tutkimuksen kuluessa kehittyi erektiohäiriö, oli merkittävästi kohonnut stenokardian ja sydäninfarktin riski. Vielä selvemmät erot saatiin, kun mukaan otettiin nekin, joilla jo tutkimuksen alussa oli eriasteisia erektiohäiriöitä. Muiden kardiovaskulaarisairauksien riskitekijöiden kanssa tehdyssä vertailussa erektiohäiriö asettui suurin piirtein samalle tasolle kuin sukurasitus, tupakanpoltto ja hyperlipidemia.

Ossi Lindell

Tutin käyttö vähentää kätkytkuoleman riskiä

Kätkytkuoleman perimmäinen syy on epäselvä. Imeväisikäisen unen aikaisella ympäristöllä on merkitystä. Hengitysteiden tukkeutuminen sekä häiriö lapsen vegetatiivisen hermoston säätelymekanismeissa ovat eräitä kuolemaan liittyviä ilmiöitä. Amerikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa todettiin kätkytkuoleman riskin vähenevän merkitsevästi, mikäli lapsi nukkui tutti suussa. Tutin käyttäjien riski kuolla oli 0,08 (95 % lv 0,03-0,21) verrattuna lapsiin, jotka nukkuivat ilman tuttia. Kätkytkuolemien on aiemmin todettu liittyvän lapsen unenaikaiseen kylkiasentoon tai vatsallaan makuuseen, uneen tupakoivan äidin vieressä ja pehmeän makuualustan käyttöön. Kaikissa näissä tilanteissa tutin käyttö vähensi kätkytkuolemia.

Pertti Kirkinen

Kahdesta intensiivihoidosta apua erittäin suuren riskin rintasyövässä?

Kun rintasyöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä yli yhdeksään kainalon imusolmukkeeseen, on taudin uusiutumisriski suuri huolimatta nykyisin käytössä olevista liitännäishoidoista. Saksalaistutkimuksessa satunnaistettiin 403 näin laajasti kainaloon levinneeseen rintasyöpään sairastunutta naista leikkauksen jälkeen joko saamaan intensiivihoito tai tehostettu tavanomainen solunsalpaajahoito. Intensiivihoitoryhmän potilaat saivat kaksi epirubisiinin ja syklofosfamidin yhdistelmähoitoa (EC) kahden viikon välein. Toisen kuurin jälkeen kerättiin kantasolut. Intensiivihoitona annettiin epirubisiinia, syklofosfamidia ja tiotepaa. Intensiivihoito toistettiin kolmen viikon päästä. Toinen ryhmä sai neljä kertaa EC-kuurin ja sen jälkeen kolme kertaa syklofosfamidia, metotreksaattia ja fluorourasiilia. Kuurien väli oli kaksi viikkoa.

Sirkku Jyrkkiö

Lintuinfluenssaa lievänä - eikä harvoin?

Lintuinfluenssa on pelottava uhka. Pelkoa lisäävät toistuvat uutiset tautiin kuolleista. Mutta onko tauti sittenkään niin tappava kuin tapauksista lasketut kuolleisuustilastot kertovat? Jäävätkö lieväoireiset infektiot Aasian viidakon kätköihin, ja tilastoihin kertyy vain taudin vakava huippu? Tämä ruotsalais-vietnamilainen tutkimus antaa tukea ajatukselle, että ne todella jäävät.

Heikki Arvilommi

Vaikeahoitoisen astman pahenemisvaiheiden syyt usein löydettävissä

Hollannissa selvitettiin 136:n vaikeahoitoista astmaa sairastavan kohdalla, olisiko jokin 13:sta etukäteen arvioiduista kliinisestä tai ympäristöön liittyvästä tekijästä potilaiden sairauden pahenemisen takana. Kuten arvata saattaa, krooninen poskiontelotulehdus (riskisuhde = 3,7), gastroesofageaalin refluksi (4,9), toistuvat bakteriellit hengitystieinfektiot (6,9), psyykkiset kuormitukset (10,8) ja obstruktiivinen uniapnea (3,4) olivat listan kärjessä. Riippumattomia tilanteen pahentajia olivat sinuiitti ja psyykkiset tekijät. Kaikilta potilailta löytyi ainakin yksi em. viidestä tekijästä, 52 %:lla kolme tai useampi. Ko. tekijät ovat usein diagnosoitavissa ja hoidettavissa!

Hannu Puolijoki

Keski-ikäisten painoindeksi ja keskivartalolihavuus - Selvitys Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimusaineistosta

Lihavuus on lisääntynyt Suomessa, mutta keskivartalolihavuuden esiintyvyydestä on vain vähän tutkimustietoa. Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimuksen (Helsinki Health Study) aineistosta selvitettiin lihavuuden ja keskivartalolihavuuden esiintyvyyttä sekä niiden mittaamiseen soveltuvia indikaattoreita 40-60-vuotiailla työntekijöillä.

Inka Utriainen, Sirpa Sarlio-Lähteenkorva, Akseli Aittomäki, Eero Lahelma

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 5/2006 Kommentteja

Polykystiset munasarjat, metabolinen oireyhtymä ja metformiini

Tärkein tieto Laihduttaminen, liikunta ja dieetti ovat ylipainoisen, monirakkulaista munasarjaoireyhtymää (PCOS) sairastavan potilaan ensisijainen hoito. Metformiini parantaa insuliiniherkkyyttä, hyperandrogenismia ja palauttaa ovulaation osalle PCOS-potilaista. Metformiini ei aiheuta vaarallisia hypoglykemiakohtauksia. Metformiini parantaa vastetta klomifeenille ovulaatio-induktiohoidoissa. Metformiini saattaa vähentää alkuraskauden keskenmenojen ja raskauden aikaisen diabeteksen riskiä. Metformiini suositellaan lopettavaksi heti raskaustestin ollessa positiivinen. Poikkeuksen muodostavat toistuvat alkuraskauden keskenmenot, aikaisemmassa raskaudessa raskauden aikainen diabetes tai nykyraskaudessa huonontunut glukoosin sietokyky. Näissä tilanteissa metformiinin jatkamista raskauden aikana kannattaa harkita yksilöllisesti. Metformiinin hyödystä nuorille tai normaalipainoisille PCOS-potilaille tai myöhäiskomplikaatioiden ehkäisyssä tarvitaan vielä lisätutkimuksia.

Laure Morin-Papunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030