Toksoplasmainfektiot raskaana olevilla naisilla

Alkueläin Toxoplasma gondii on yleinen nisäkkäiden, myös ihmisen, parasiitti. Toksoplasman pääisäntänä luonnossa ovat kissaeläimet, joitten ohutsuolen epiteelisoluissa se lisääntyy suvullisesti. Kissan ulosteesta maaperään joutuvat toksoplasman ookystat voivat infektoida muita nisäkkäitä (myös ihmisen), joitten kudoksiin muodostuu ns. kudoskystoja infektion seurauksena. Kystojen sisällä organismit voivat säilyä elinkykyisinä koko isännän eliniän ajan. Toksoplasmainfektion voi saada myös kudoskystoja sisältävästä, huonosti kypsennetystä lihasta.

Maija Lappalainen

Hampaiden eroosio ja refluksi

Hampaiden eroosiolla tarkoitetaan hammasaineksen häviämistä kemiallisista syistä. Karieksessa puolestaan on kyse bakteerien aiheuttamasta hammastuhosta. Kemiallista hammaseroosiota voi syntyä esimerkiksi syötäessä runsaasti happamia ruokia (sitrushedelmiä, roskaruokaa) tai jos syljen puskurointikapasiteetti on jostain syystä puutteellinen. Bulimiapotilailla eroosiot ovat poikkeuksellisen tavallisia.

Kepulikonsteilla jököksi

Pittsburghin yliopistosairaalassa oli haettavana gastroenterologian koulutusvirka. Pari tarkkaavaista senioria huomasi, että hakijoiden joukossa oli kaksi, joiden ansioluettelo ei pitänyt paikkaansa julkaisujen suhteen. Hepä tutkivatkin kaikkien yhden vuoden aikana virkaa hakeneiden 236 kollegan todelliset ansiot ja vertasivat niitä hakemuspapereissa esitettyihin ansioihin.

Ehkäisypillerit ja rintasyöpävaara

Ehkäisypillerien on arveltu lisäävän hieman rintasyöpään sairastumisen vaaraa, etenkin jos niitä käytetään pitkään ja nuorella iällä. Havaittu vaarasuhde on kuitenkin ollut pieni (alle 2), jos lisääntynyttä rintasyöpävaaraa on ylipäänsä tutkimuksissa havaittu. Ehkäisypillerit ovat kuitenkin olleet markkinoilla vasta muutaman vuosikymmenen ajan, ja nuorena pillereitä pitkään käyttäneitä on tutkimuksissa saattanut olla liian vähän, jotta päätelmät olisivat luotettavia.

Kynsisienilääkkeet vertailussa

Parilla prosentilla väestöstä on kynsisieni. Hoito paikallisilla sienilääkkeillä on varsin vaatimaton, ja kynnen kärkeä pidemmälle edenneissä kynsisienissä suun kautta annettava lääke on teholtaan huomattavasti parempi. Mikä lääke sitten pitäisi valita? Markkinoilla on kaksi kynsisienen hoitoon soveltuvaa lääkettä, itrakonatsoli ja terbinafiini.

Kampylobakteeriripulin hoito

Kampylobakteeri aiheuttaa suuren osan turistiripuleista. Ongelman muodostaa kampylobakteerien resistenssi gastroenteriittien hoidossa tärkeimmälle lääkeryhmälle, fluorokinoloneille.

Miksi kuolleisuus sepelvaltimotautiin on suurempi Itä-Suomessa kuin Länsi-Suomessa?

Sepelvaltimotautikuolemat ovat osapuilleen 50 % yleisempiä Itä-Suomessa kuin lännessä. Tämä idän ja lännen ero on yhtä selvä erilaisissa väestön osaryhmissä, eikä se johdu itäsuomalaisten heikommasta sosioekonomisesta asemasta. Synnyinalue on asuinaluetta selvästi tärkeämpi sepelvaltimotaudin vaaratekijä. Synnyinalueiden välinen sepelvaltimotautikuolleisuudessa ilmenevä itä-länsi-ero aiheutunee pääosin joko lapsuuden elinoloihin liittyvistä tekijöistä tai geneettisistä eroista Itä- ja Länsi-Suomen väestöjen välillä. Asuinalueen vähäisempi vaikutus sepelvaltimotaudin yleisyyteen liittyy Itä-Suomessa etenkin aiemmin vallinneisiin epäterveellisiin ruokailu- ja tupakointitottumuksiin.

Seppo Koskinen

Koristekasvien aiheuttama allerginen kosketusihottuma

Työterveyslaitoksen ammatti-ihotautien poliklinikassa on 14 viime vuoden aikana diagnosoitu työperäinen koristekasveista johtuva allerginen kosketusihottuma 12 potilaalta. Potilaista yksitoista sai ihottuman joko liljakasveista tai mykerökukkaisista tai molemmista. Eniten ihottumia aiheuttivat liljakasveihin kuuluvat tulppaanit ja alstromeria. Viisi potilasta joutui vaihtamaan työpaikkaa, koska heillä oli useita allergioita tai he olivat voimakkaasti herkistyneitä eivätkä voineet työssään välttää allergeeneja.

Anne Lamminpää, Tuula Estlander, Riitta Jolanki, Lasse Kanerva

Nuoret psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa

KYS:n psykiatrian klinikassa tehtiin toukokuussa 1993 tutkimus erikoissairaanhoidon potilaista, ja osana sitä selvitettiin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa olevien 119 nuoren taustaa ja kliinisiä piirteitä. Potilaiden hoito oli kestänyt keskimäärin vuoden. Tulosten mukaan pojat olivat vakavammin häiriintyneitä kuin tytöt, heidän hoitoontulonsa oli viivästynyt pitempään ja heillä oli huonompi hoitomotivaatio. Myös poikien psykososiaalinen selviytyminen oli huonompaa. Masennus osoittautui yleisimmäksi psykiatriseksi diagnoosiksi. Tavallisin hoitomuoto oli yksilöpsykoterapia. Yli puolet potilaista ei käyttänyt psyykenlääkitystä. Noin 70 % nuorista oli tyytyväinen saamaansa avohoitoon. Hoitomyöntyvyys oli aineiston vanhemmilla nuorilla parempi kuin nuoremmilla. Puolet nuorista tunsi saaneensa hoidosta merkittävää apua ongelmiinsa.

Sirkka Peiponen, Heimo Viinamäki, Eila Laukkanen, Juha Jääskeläinen, Johannes Lehtonen

Varhaislapsuuden epilepsiat

Varhaislapsuuden epilepsiat ovat usein vaikeahoitoisia, ja niihin liittyy huomattava pysyvien kehityshäiriöiden vaara. Varhaista tarkkaa diagnoosia tarvitaan oikean hoidon suunnittelemiseksi. Hoitotulos on hyvä, kun kohtaukset jäävät pois ja lapsen kehitys edistyy. Jos kehitys pysähtyy, kohtauksia on epäiltävä, vaikka niitä ei olisi havaittukaan. Lääkehoidossa pyritään mahdollisuuksien mukaan yksilääkehoitoon. Tehokkaat annokset ovat usein suhteellisesti suurempia kuin vanhemmille epilepsiapotilaille käytettävät. Jos kohtauksia ei saada hallintaan lääkkeillä, kirurgisen hoidon aihe ja mahdollisuudet on arvioitava viimeistään puolen vuoden kuluttua kohtausten alkamisesta.

Eija Gaily, Marja-Liisa Granström

Ruoka-allergia tavallinen pikkulasten atooppisen ihottuman syy

Ensimmäisten elinkuukausien aikana ilmaantuva atooppinen ihottuma on hyvin usein vaikean ja laajan ruoka-allergian merkki. Allergia perusruoka-aineille on todennäköinen muillakin atooppista ihottumaa sairastavilla imeväisillä, joiden oireet jatkuvat paikallishoidosta huolimatta. Nämä potilaat tulisi ohjata viipymättä ruoka-allergiatesteihin. Hyvin suunnitellulla välttämisdieetillä oireet yleensä saadaan hallintaan ja suoliston puolustusjärjestelmä pääsee kehittymään.

Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa

Tromboositaipumus

Hyytymisjärjestelmän perinnöllisistä häiriöistä saadaan nopeassa tahdissa uutta tietoa. Laskimotukokselle altistavien geenivirheiden, varsinkin APC-resistenssin äskettäin todettu yleisyys antaa entistä painavamman perusteen tutkia laskimotukospotilailta taudin perinnöllisyys ja etsiä ennalta ehkäisyä varten kyseisten geenivirheiden kantajia. E-pillerien käyttö, raskaus ja synnytys ovat naisilla voimakkaita altistavia tekijöitä, joiden yhteydessä tulisi tiedustella suvussa mahdollisesti esiintyvää laskimotukostaipumusta.

Vesa Rasi

Sikiön sydänäänten valvonta synnytyksessä

Sikiön elektronisesta valvonnasta on tullut eniten käytetty synnytystoimenpide Suomessa. Satunnaistettujen hoitokokeiden mukaan normaalisynnyttäjien sikiön sydänäänten jatkuvasta valvonnasta ei kuitenkaan ole lapsen terveydelle hyötyä. Sitä paitsi päähän kiinnitettävän valvontaelektrodin käyttöön liittyy infektion vaara. Silti syntymärekisteriä tutkittaessa kävi ilmi, että elektronista valvontaa käytettiin 89 %:ssa synnytyksistä. Teorian ja käytännön välillä on siis ristiriita, jonka syystä ei ole tietoa.

Erja Forssas, Elina Hemminki

Sairauslomien pituudet yleiskirurgisten leikkausten jälkeen

Suomalainen sairauslomakäytäntö kirurgisten toimenpiteiden jälkeen vaikuttaa varsin yhtenäiseltä: sairauslomaa määrätään keskimäärin 3-4 viikkoa. Tiettyjen leikkausten jälkeen sairausloma kuitenkin vaihtelee pituudeltaan yllättävän paljon, viikosta viiteen viikkoon ja kolmesta yhdeksään viikkoon. Ainakaan liian lyhyitä sairauslomia ei tunnuta määräävän. Sairausloman pituus määritellään turhan rutiininomaisesti. Yksilöllisellä harkinnalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden jälkeen määrätyn sairausloman pituutta selvitettiin Suomen kaikille kirurgisille yksiköille lähetetyllä kyselyllä.

Pentti Pasanen, Esko Alhava

Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden perushoidon tarvetta yhden päivän poikkileikkauksina vuosina 1991-1994. Terveyskeskussairaaloiden potilaiden perushoidon tarve on vähentynyt, kun pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden osuus on vähentynyt. Vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat ovat sen sijaan nykyään entistä raskaampia hoidettavia. Heidän osuutensa on säilynyt ennallaan. Hoidettavien lukumäärä työntekijää kohden on vanhainkodeissa paljon suurempi kuin terveyskeskussairaaloissa, joten työntekijää kohti laskettu perushoidon tarvekin on huomattavasti suurempi.

Marja-Leena Kärkkäinen, Pertti Karppi, Tapio Tervo

Reumatutkimus 1: Siklosporiini ja metotreksaatti vaikeassa nivelreumassa

Vaikka solunsalpaajat, ja etenkin metotreksaatti, ovat tervetullut lisä nivelreuman hoitoon, eivät kaikki potilaat saa riittävästi apua näistäkään lääkkeistä. Yhdysvaltalais-kanadalaisena yhteistyönä on selvitetty, miten vaikeaa nivelreumaa sairastavat potilaat hyötyvät metotreksaatin ja siklosporiinin yhdistelmästä.

Reumatutkimus 2: Varhainen pitkäaikaissteroidihoito vähentää niveltuhoa

Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun kortikosteroidit tulivat käyttöön nivelreuman hoidossa, kuviteltiin taudin hoito-ongelmien ratkenneen. Toisin kävi, sillä reumaatikon pitkäaikainen steroidihoito on varsinainen tehon ja haitan välillä heiluva Damokleen miekka. Joka tapauksessa pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa käyttää eri tutkimusten mukaan 15-25 % potilaista.

Epstein-Barrin virusta nenänielukarsinooman esiasteissakin

Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja voidaan todeta nenänielukarsinoomien lähes kaikista soluista. Virusta onkin pidetty nenänielukarsinooman mahdollisena aiheuttajana. Teoria saisi vahvistusta, jos EBV:n läsnäolo voitaisiin todeta jo nenänielukarsinooman esiasteissa, mutta esiasteita ei vain ole kovinkaan helppo löytää. Uutterat tutkijat kävivät läpi peräti 5 326 biopsianäytettä, ja löysivät niiden joukosta 11 nenänielunäytettä, joissa oli joko dysplasia tai carcinoma in situ mutta ei varsinaista invasoivaa karsinoomaa.

Hyökkäys tiedettä kohtaan

Arvostetuin lääketieteen kliinisen alan julkaisusarja, New England Journal of Medicine, puuttuu pääkirjoituksessaan vakavaan asiaan. Sikäläisen kansanterveyslaitoksen Centers for Disease Control and Preventionin (CDC) tapaturmien tutkimuskeskukset halutaan lopettaa. Raha ei tässä näyttele suurta osaa, vaan asepolitiikka.

Vesirokon epidemiologia ja komplikaatiot

Serologiset tutkimukset osoittavat, että yhdysvaltalaisista 20-vuotiaista tai vanhemmista 92 % on sairastanut vesirokon; Suomessa vesirokko on jäänyt sairastamatta arvioiden mukaan vain 0,5-1 %:lta aikuisista. Lämpimämpien maiden asukkailla seroprevalenssi on yleensäkin selvästi huonompi kuin lauhkeiden maiden.