Rabies - tappava tuliainen

Rabiesta esiintyy kotoperäisenä myös Euroopassa, ja se on lisääntynyt Baltian maissa nopeasti.

Ruska Rimhanen-Finne, Markku Kuusi, Irja Davidkin, Heli Siikamäki, Olli Vapalahti, Outi Lyytikäinen

Raiskaustrauma I: Raiskauksen kokeminen altistaa psyykkisille ongelmille

Raiskauksen uhreilla on suurentunut riski sairastua masennukseen ja traumaperäiseen stressihäiriöön (PTSD), ja he kärsivät vakavista psykososiaalisista ongelmista. Psyykkisistä oireista kärsivät raiskauksen uhrit eivät kuitenkaan hakeudu mielenterveys- ja kriisihoitoon, mutta he käyttävät runsaasti muita terveydenhuollon palveluja.

Raija-Leena Punamäki, Riitta Ylikomi

Altistuminen kosteusvauriorakennuksissa

Kosteus- ja homevauriorakennuksissa altistumisen yksinkertaisimpia arviointikriteereitä ovat näkyvät vauriot, homeen haju ja kosteusjäljet.

Aino Nevalainen, Anne Hyvärinen, Teija Meklin

Kosteusvauriorakennusten mikrobikasvuun liittyvät hengitystieoireet ja -sairaudet

Kosteus- ja homevauriorakennuksiin liittyy erilaisia hengitystieoireita ja astmaa. Yhteys on niin vahva, että toimenpiteet kosteus- ja homevaurioiden vähentämiseksi ovat perusteltuja.

Markku Seuri, Aino Nevalainen, Riitta Sauni

Pohjalaisen väestön suhtautuminen masennukseen ja mielen hoitamiseen

Pohjalainen väestö pitää masennusta oikeana sairautena, mutta sairastumisen arvellaan johtavan kielteisiin seurauksiin ihmissuhteissa, työelämässä ja palvelujärjestelmässä.

Esa Aromaa, Jyrki Tuulari, Kjell Herberts, Kristian Wahlbeck

Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon

Pohjalaisväestössä miehet raportoivat eniten masennustilaa varhaisessa keski-iässä, naiset nuoruusiässä. Hoitoon ei edelleenkään hakeuduta riittävästi.

Jyrki Tuulari, Esa Aromaa, Kjell Herberts, Kristian Wahlbeck

Mielenterveyspalvelujen kehittäminen kansalaisten ehdotusten perusteella

Kansalaisten ehdotukset mielenterveyspalvelujen kehittämiseksi kohdistuvat hoitoon pääsyyn ja hyvään hoitoon, lääkehoitoon sekä palvelujen lisäämiseen.

Ulla Aspvik, Irma Kiikkala, Antero Lassila

Melanooman seulonta kannattaa

Melanoomia löytyy vuosi vuodelta enemmän. Toisaalta, verrattuna muihin yleisiin syöpiin, melanoomaa on helppo etsiä pelkästään katsomalla, ilman kalliita tutkimuslaitteita.

Sirkku Peltonen

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito suunnattava riskiryhmiin

Erektio-ongelmat jäävät helposti alidiagnosoiduiksi. Nykyiset tehokkaat erektiolääkkeet eivät oletettavasti läheskään riittävästi löydä perille tarvitsijoilleen. Tilanteen kartoittamiseksi tehtiin kyselytutkimus. Tutkimusaineisto oli edustava selvittelemään asiaa yli 20-vuotiaiden amerikkalaisten miesten joukossa. Aineistosta poistettiin eturauhassyöpää sairastaneet potilaat, ja sydän- ja verisuonisairauksien merkitys analysoitiin vain yli 40-vuotiailla.

Pertti Kirkinen

Etäpesäkkeisen munuaissyövän hoidossa edistysaskeleita

Etäpesäkkeinen munuaissyöpä on huonoennusteinen sairaus. Tavanomaiset solunsalpaajat eivät pure munuaissyöpään. Sitä on hoidettu interferonilla ja interleukiinilla. Niistä hyötyvät vain harvat potilaat, kun taas haitoista ovat kärsineet kaikki.

Sirkku Jyrkkiö

Espanjantauti: Tappo vai itsemurha?

Espanjantaudin aiheutti ns. vuoden 1918 influenssavirus. Tauti oli tuhoisa ja tarttui noin kolmannekseen silloisen maailman väestöstä. Kuolonuhreja lasketaan olleen karkeasti 50 miljoonaa. Viruksen äkäisyyden selitystä on haettu kohta sata vuotta. Sitä on kaivettu esiin Huippuvuorten ikiroudan haudoista ja patologian arkistojen kudosleikkeistä. Eikä turhaan. Nyt kahdessa laboratoriossa maailmassa on rekonstruoituna 1918-virus ja sitä voidaan tutkia. Ei tosin ihmisillä, ymmärrettävästi, vaan koe-eläimillä, joita se tappaa tehokkaasti edelleenkin. Mekanismejakin alkaa löytyä.

Heikki Arvilommi

Vanhat psykoosilääkkeet yhtä hyviä kuin uudet - ehkä jopa parempia?

Epätyypillisiä eli toisen polven psykoosilääkkeitä on markkinoitu tyypillisiä eli ensimmäisen polven lääkkeitä parempina mm. niiden vähäisempien sivuvaikutusten vuoksi. Hiljakkoin julkaistu CATIE-tutkimus asetti toisen polven lääkkeiden suvereenisuuden kyseenalaiseksi. Nyt valmistunut englantilainen tutkimus jatkaa samaa linjaa. Tässä satunnaistetussa, kontrolloidussa, mutta avoimessa tutkimuksessa vaihdettiin meneillään oleva, epätyydyttäväksi osoittautunut neuroleptilääkitys joko ensimmäisen tai toisen polven (klotsapiini pois lukien) psykoosilääkkeeseen 14 psykiatrisessa avohoitopaikassa. Hoidon tuloksellisuutta mitattiin ensisijaisesti elämänlaadulla ja toissijaisesti oireilla, sivuvaikutuksilla, osallistumistyytyväisyydellä ja hoidon kustannuksilla. Tuloksen mittaajat eivät tienneet, mitä lääkettä potilas sai.

Raimo K. R. Salokangas

Lapsena sydänvian vuoksi leikattujen elämäntilanne aikuisiässä

Valtasuonten transposition vuoksi lapsena korjausleikkauksen läpikäyneet ovat nuorina aikuisina tyytyväisiä elämäänsä.

Helena Hämäläinen, Tuula Toikka, Christian Johansson, Henrik Ekblad, Eero Jokinen

Syöpä ja tromboosi

Yksi 200 syöpäpotilaasta saa laskimotromboosin, kun taas väestötasolla vastaava ilmaantuvuus on yksi viidesosa tästä.

Riitta Lassila

Vaikean myrkytyspotilaan ensihoito sairaalan ulkopuolella

Hoitoon päässeiden myrkytyspotilaiden ennuste on hyvä.

Vesa Lund

Yleislääkärin vastaanotolle kardiologian oppikirja kainalossa

Kun kolmisenkymmentä vuotta sitten synnyin, minulla havaittiin valtasuonten transpositio. Ongelma korjattiin Mustardin leikkauksella, jonka jälkeen vietin mielestäni normaalin lapsuuden. Teini-iässä ilmenneen sydämen vajaatoiminnan ja rytmihäiriöiden takia sain eteistahdistimen ja pysyvän lääkityksen. Nykyään olen ikäisek-seni kohtalaisen tavallinen transpositiopotilas: naimisissa, ei lapsia, opiskelen korkeakoulussa.

Joonas Gustafsson

Lääkärikysely 2006: Sairaanhoitopiirikohtaiset erot erikoislääkärien täydennyskoulutukseen osallistumisessa

Täydennyskoulutuksen toteutumisesta on ollut käytettävissä hyvin karkeita tietoja. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ja vertailla sairaanhoitopiirien ylläpitämien sairaaloiden erikoislääkärien täydennyskoulutuksen toteutumista.

Arja Helin-Salmivaara, Jukka Vänskä, Hannu Halila, Taina Autti, Juha Pekka Turunen, Amos Pasternack

Majvik II -suosituksesta ohjeita kosteusvaurioiden selvittelyyn

Kosteusvauriot ja niihin liittyvät terveysvaikutukset aiheuttavat poikkeuksellisen ongelman sekä työympäristössä että asuinrakennuksissa. Ongelman laajuus on merkittävä. Suhteellisen suuri osa väestöstä saattaa joutua alttiiksi kosteusvaurioiden saastuttamalle sisäilmalle. Edelleenkin tunnetaan vain osa kosteusvaurion aiheuttamien oireiden ja sairauksien mekanismeista. Oireita esiintyy yleisesti, mutta ne eivät ole mitenkään ominaisia juuri kosteusvaurioympäristölle. Altistumistilanne kosteusvaurioituneessa rakennuksessa on monimutkainen. Eri vaiheissa voidaan altistua lukuisille eri mikrobeille, niiden aineenvaihduntatuotteille, kosteuden aikaansaamille sisustus- ja rakennusmateriaaleista vapautuville kemikaaleille jne. Kaikkia spesifisiä oireiden ja sairauksien aiheuttajia ei vielä tunneta. Tautien diagnostisia keinoja on rajoitetusti, mikä johtaa usein ammattitautidiagnostiikan vaikeuteen, viiveisiin ja korvausongelmiin, ainakin kun verrataan muista syistä johtuviin vastaaviin ammattitauteihin. Kun tähän lisätään usein esiintyviä sosiaalivakuutuskäytäntöjen yhteensovittamiseen liittyviä epäjohdonmukaisuuksia ja epäselvyyksiä, on lopputuloksena poikkeuksellinen terveysongelma.

Henrik Nordman, Jukka Uitti

Majvik II -suositus Kosteusvauriomikrobeihin liittyvien oireiden selvittely

Rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyy monenlaisia oireita ja sairauksia. Vaikka yhteys on osoitettu monissa tutkimuksissa, ei kaikkia spesifisiä oireiden ja sairauksien aiheuttajia vielä tunneta. Myöskään oireiden ja sairauksien patofysiologisia mekanismeja ei tunneta riittävästi.

Appendiksin tyven sulku vaikuttaa leikkaustulokseen

Umpisuolen poistoleikkauksia on tehty laparoskooppisesti jo 20 vuotta. Tällöin tavanomaisin tyven sulkumenetelmä on ollut valmis lankalenkki, joka kiristetään appendiksin ympärille. Hankalammissa tulehduksissa on kuitenkin jouduttu konvertoimaan avoleikkaukseen tai käyttämään laparoskooppista suorasulkuinstrumenttia.

Tom Scheinin