Preimplantaatiodiagnostiikalla sopivia kudosten luovuttajia - ja eettistä keskustelua

Sveitsiläisen 6-vuotiaan pojan hoito on herättänyt hiljattain runsaasti eettistä keskustelua. Poika sairastaa kroonista granulomatoottista sairautta, joka heikentää hänen immuunijärjestelmiään. Hän on tarvinnut täydellisen eristyksen ja jatkuvan antibioottihoidon. Pojan vanhemmat hakeutuivat hedelmöityshoitoon preimplantaatiodiagnostiikkaa käyttävään klinikkaan, jossa raskaus saatiin aikaan alkiolla, joka oli todettu terveeksi ja kudostyypiltään yhteensopivaksi sairaan isoveljen kanssa. Tarkoitus oli käyttää synnytyksen jälkeen napaveren kantasoluja, mutta niitä ei saatu riittävästi. Uusi perheenjäsen luovutti sitten luuydintään, jota siirrettiin potilaaseen. Siirto onnistui hyvin. Potilas on nyt kotonaan eikä tarvitse antibioottisuojaa.

Pertti Kirkinen

Vanha varfariini valitettavasti edelleen ykkönen aivohalvauksen estossa

Varfariini vähentää eteisvärinäpotilaan aivohalvauksen vaaran noin kolmannekseen. Hoito on potilaiden ja lääkäreiden kannalta hankala ja aiheuttaa vakavia vuotokomplikaatioita vuosittain yli prosentille lääkkeen käyttäjistä. Komplikaatiot aiheuttavat entistä useammin oikeudellisia seuraamuksia lääkäreille, koska parhaalla tahdollakaan lääkitystä ei aina pystytä pitämään hoitoalueella.

Juhani Airaksinen

AKE-lääkkeet tehoavat vaikeassakin dementiassa

Geriatrit pohtivat, milloin vaikeasti dementoituneiden laitospotilaiden hoidossa tulisi käyttää asetyylikoliiniesteraasi-inhibiittoreita (AKE), missä vaiheessa tautia niiden käyttö tulisi lopettaa, ja onko niistä hyötyä vielä hyvin pitkälle edenneessä dementiassa. Ruotsissa tehtiin vanhainkodeissa monikeskustutkimus, jossa satunnaistettiin pitkälle vaikeaan vaiheeseen dementoituneita (MMSE 0-12, keskiarvo 6) saamaan joko donepetsiiliä (n = 128) tai lumetta (n = 120). Kuuden kuukauden seurannassa AKE-lääkettä saaneiden kognitio (SIB ja MMSE) sekä toimintakyky (ADCS-ADL) paranivat merkitsevästi. NPI-kokonaismittari ei näyttänyt eroja, mutta toisaalta mittarin yhteispisteitä on vaikea käyttää muutosten arviointiin. Pitkälle dementoituneet siis hyötyvät vielä tässäkin vaiheessa aloitetusta lääkkeestä. Tutkimus ei kuitenkaan kerro, miten pitkään lääkehoitoa kannattaa jatkaa niillä vanhainkotipotilailla, jotka ovat aloittaneet AKE-lääkkeensä jo lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa.

Kaisu Pitkälä

Laihdutusruokavalion glykeemisellä kuormalla on merkitystä

129 ylipainoista 18-40-vuotiasta käytti vähärasvaista, runsaskuituista ruokavaliota, jossa oli runsaasti joko hiilihydraatteja tai proteiineja sekä suuri tai pieni glykemiaindeksi (GI). 12 viikon kuluttua kaikissa ryhmissä paino oli laskenut (4,2-6,2 %), nopeimmin ja kehon rasvamäärää tehokkaimmin vähentäen dieeteillä, joissa glykeeminen kuorma oli kohtalainen, etenkin naisilla (runsashiilihydraattinen + matala GI tai runsasproteiininen + korkea GI). Edelliseen liittyi edullisia, jälkimmäiseen epäedullisia muutoksia kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksissa.

Katariina Korkeila

Psykiatrit tupakkavalistajina

Tupakointi on skitsofreniaa sairastavien keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin valtaväestössä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan psykiatrit ohjaavat vain harvoin potilaitaan tupakoimattomuuteen; uudemmissa tutkimuksissa on tosin saatu positiivisempiakin tuloksia. Tutkimuksessamme selvitettiin suomalaisten psykiatrien tupakointitottumuksia ja suhtautumista skitsofreniapotilaille annettavaan tupakkavalistukseen.

Anna Alakoski, Niko Seppälä, Aino Mattila, Esa Leinonen

Ylipaino haitallista käsien nivelille ja pitkäaikainen särkylääkkeiden käyttö sydämelle

Nivelrikko on käsissä hyvin yleistä. Käsinivelrikko on yhteydessä muiden nivelten nivelrikkoon, joten sen tutkiminen antaa tietoa myös nivelrikon riskitekijöistä yleensä. Kuitenkin käsinivelrikon yhteyttä toimintakykyyn tai kuolleisuuteen on selvitetty vähän. Murtumariskin arviointi on keskeistä osteoporoosin diagnostiikassa ja hoidossa. Tutkimuksessa selvitettiin käsiröntgenkuvien avulla todetun nivelrikon ja osteoporoosin esiintyvyyttä, riskitekijöitä sekä yhteyttä terveydentilaan ja kuolleisuuteen.

Mikko Haara

IL-10:n tuotanto vastasyntyneillä

Vastasyntyneet ovat tunnetusti herkkiä saamaan vakavia infektioita. Vastasyntyneillä vasta-ainetuotanto on selvästi vähäisempää kuin aikuisilla, ja mm. tärkeän välittäjä-aineen, gammainterferonin (IFN-gamma) tuotanto on vähäistä. Tämän tutkimuksen hypoteesina oli, että vastasyntyneiden kehittymätön välittäjäainetuotanto johtaa suhteettoman suureen IL-10:n tuotantoon, joka estää IFN-gamma:n tuotantoa.

Anna Kotiranta-Ainamo

Lasten kivun lääkkeetön hoito Kiinassa

Lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien on todettu olevan tehokkaita lasten kivun hoidossa. Kiinassa lääkkeettömien kivunlievitysmenetelmien käytöstä lasten leikkauksenjälkeisen kivun hoidossa ei ole juurikaan tutkittua tietoa hoitohenkilökunnan, perheiden tai lasten näkökulmista. Tutkimustietoa tarvitaan, sillä lasten kipua hoidetaan edelleen vähemmän kuin aikuisten mm. siksi, että pienen lapsen kivun merkkejä on vaikea arvioida.

Hong-Gu He

Mitokondriotaudit ja kompleksi-I-entsyymin toiminta

Mitokondrio on soluorganelli, joka tuottaa happea kuluttavassa soluhengityksessä noin 95 % solun energiasta aerobisissa olosuhteissa. Sillä on myös oma perimäaines, ns. mitokondriaalinen DNA (mtDNA), jonka on havaittu mutatoituvan jopa kymmenen kertaa nopeammin kuin tuman perimän. Mitokondrion perimän virheet voivat aiheuttaa neurodegeneratiivisia sairauksia; "klassisia" mitokondriotauteja ovat Leberin perinnöllinen näköhermoatrofia (LHON) ja mitokondriaalinen enkefalomyopatia, laktaattiasidoosi ja "stroke"-tyyppiset kohtaukset (MELAS) -oireyhtymä. mtDNA:lla epäillään olevan osuutta myös mm. aikuistyypin diabeteksen ja Parkinsonin taudin synnyssä. Oksidatiivisen stressin arvellaan olevan osa näiden tautien syntyä ja myös osallistuvan kudosten vanhenemismuutoksiin.

Marko Kervinen

Itsetuhoisuuden trendit Itä-Suomessa

Väitöskirjatyössä on tutkittu suomalaisten alueellista itsetuhoisuutta. Itsemurha-ajatuksia kartoitettiin seurantatutkimuksella entisen Kuopion läänin alueella vuosina 1998-99. Lisäksi tutkittiin kaikki alueella kymmenen vuoden aikana (1988-97) tehdyt itsemurhat. Tärkeimmät tutkimustulokset liittyivät itsemurha-ajatusten esiintyvyyteen ja pysyvyyteen sekä alueen itsemurhakuolleisuuden muutoksiin eri tutkimusasetelmissa (miesten itsemurhakuolleisuuden alueelliset erot, sukupuolten väliset erot, naisten itsemurhat ja alkoholi).

Tuula Pesonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030