Insuliinin eritystä säätelevät geenit vaikuttavat ylipainoisten henkilöiden diabetesriskiin

Intensiivisestä tutkimuksesta huolimatta tyypin 2 diabeteksen genetiikka ja solutason syntymekanismit ovat jääneet suurelta osin epäselviksi lukuun ottamatta tiettyjä monogeenisiä diabetesmuotoja. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin 14 insuliinin eritykseen ja insuliiniherkkyyteen keskeisesti vaikuttavan geenin polymorfioiden vaikutusta tyypin 2 diabeteksen riskiin henkilöillä, jotka olivat ylipainoisia ja joilla oli heikentynyt glukoosinsieto ja siten huomattavasti suurentunut riski sairastumisriski.

Olli Laukkanen
Väitös 17/2006 Kommentteja

Vähintään viisi lasta synnyttäneiden naisten gynekologiset syövät

Aikaisempien tutkimusten mukaan synnytykset vähentävät rinta-, kohdunrunko- ja munasarjasyövän riskiä, mutta lisäävät kohdunkaulaosan syövän riskiä. Tutkimukset ovat rajoittuneet kuitenkin vain kolmilapsisten perheiden äiteihin, eivätkä ne ole pohjautuneet koko väestöön. Väitöskirjatutkimuksessa selvittettiin monisynnyttäjien riskiä sairastua gynekologisiin syöpiin ja kuolleisuutta syöpiin, muihin tauteihin ja tapaturmiin. Aineisto käsittää kaikki (87 978) suomalaiset monisynnyttäjät vuosilta 1974-97. Heitä koskevat tiedot Väestörekisteristä ja Suomen Syöpärekisteristä yhdistettiin. Viime vuosina vähintään viidesti synnyttäneitä äitejä on ollut noin 2 % synnyttäjistä.

Marianne Hinkula
Väitös 17/2006 Kommentteja

Immuunijärjestelmän aktivaatio nivelreumassa ja reaktiivisessa artriitissa

Nivelreuman lääkehoito aloitetaan kaikilla potilailla heti diagnoosin varmistuttua, koska nopeasti aloitetun tehokkaan hoidon on osoitettu johtavan parhaaseen hoitotulokseen eikä taudinkulkua voida nykymenetelmillä ennustaa. Mikäli tyydyttävää hoitovastetta ei saavuteta perinteisillä reumalääkkeillä, voidaan hoitoon lisätä niin sanottu biologinen reumalääke. Niillä saadaan hyvä hoitotulos noin kolmasosalle potilaista, mutta ne ovat hyvin kalliita ja niihin liittyy vakavienkin sivuvaikutusten riski. Hoitotulosta ei nykymenetelmillä osata ennustaa. Tässä väitöskirjatutkimuksessa saatiin uutta tietoa nivelreuman lääkehoidon yksilöllisen suunnittelun pohjaksi.

Antti Kuuliala
Väitös 17/2006 Kommentteja

Vyötärölihavuuteen liittyy runsaasti aineenvaihdunnan muutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä

Metabolisen oireyhtymän synnyssä erityisesti vatsaontelon rasvan määrä on keskeinen. Vatsaontelon sisälle kertyvästä rasvasta vapautuu erilaisia välittäjäaineita, adipokiineja, ja vapaita rasvahappoja, jotka vaikuttavat epäedullisesti insuliiniherkkyyteen ja edistävät rasva-aineenvaihdunnan häiriöiden ja valtimonkovettumistaudin syntyä. Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää näitä vatsaontelon rasvan määrään liittyviä aineenvaihduntamuutoksia tyypin 2 diabeetikoiden jälkeläisillä sekä tutkia kahden ehdokasgeenin muutosten liittymistä vatsaontelon rasvan määrään.

Urpu Salmenniemi
Väitös 17/2006 Kommentteja

Infektioiden hoidossa vielä parantamisen varaa

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin, miten tavallisia infektioita tutkitaan ja hoidetaan suomalaisessa perusterveydenhuollossa, miten hyvin toimintatavat vastaavat hoitosuosituksia ja voidaanko hoitokäytäntöjä muuttaa työpaikalla tapahtuvan täydennyskoulutuksen avulla. Tutkimuksessa havaittiin, että vaikka infektiopotilaiden tutkimus- ja hoitokäytännöt ovat joiltain osin melko hyvin linjassa hoitosuositusten kanssa, joissakin suhteissa on vielä paljonkin korjattavaa. Työpaikalla tapahtuva täydennyskoulutus osoittautui ongelmalliseksi, koska puolet lääkäreistä vaihtui viiden vuoden seuranta-aikana, mikä todennäköisesti heikensi koulutuksen vaikutusta.

Ulla-Maija Rautakorpi
Väitös 17/2006 Kommentteja

Akuutit infektiot syvän laskimotukoksen riskitekijäluetteloon?

Jo aiemmin on osattu epäillä, että akuutti infektio lisäisi syvän laskimotukoksen riskiä. Epäilyt yhteydestä saavat nyt lisäpontta brittitutkijoiden tekemästä isosta väestötason seurantatutkimuksesta. Tutkijat keräsivät mittavan aineistonsa käyntisyytietokannoista 220 yleislääkärinvastaanotolta vuosien 1987 ja 2004 väliltä - kaikkiaan yli 20 miljoonaa henkilö- (tai potilas-) vuotta. Joukosta poimittiin ne henkilöt, joilla oli diagnosoitu ensimmäinen alaraajan syvä laskimotukos (n = 7 278) tai keuhkoembolia (n = 3 755). Pois suljettiin ne, joilla tukosta oli edeltänyt jokin tunnettu laskimotukoksen riskitekijä (raskaus, alaraajakirurgia, muu iso kirurgia, syöpä). Henkilöiden sairastamat systeemiset hengitystieinfektiot ja virtsatieinfektiot analysoitiin infektion ja tukoksen välillä kuluneen ajan mukaan, jolloin paljastui mielenkiintoinen riskin muutos ajan funktiona. Sekä alaraajan laskimotukoksen että keuhkoembolian ilmaantuvuusriski oli yli kaksinkertainen virtsatieinfektiota seuraavien 1-2 viikon aikana. Riski pieneni vähitellen seuraavien kuukausien aikana ja palasi perustasolle vasta vuoden kuluessa. Hengitystieinfektion jälkeen alaraajatukoksen riski lisääntyi niin ikään noin kaksinkertaiseksi. Keuhkoembolian riskiä hengitystieinfektion jälkeen ei voitu luotettavasti arvioida väärien diagnoosien mahdollisuuden takia. Tulokset olivat yhdenmukaiset, vaikka ne toistettiin eri ikäisillä, eri vuodenaikoina ja vaikka syöpää sairastavat otettiin mukaan.

Katariina Korkeila
Lääke­tieteen maailma­sta 15-16/2006 Kommentteja

Ilman pienhiukkaset lisäävät riskiä joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinsyyn takia

Ilmansaasteiden terveysvaikutuksista on kertynyt yhä enemmän tietoa. Yhdysvalloissa on nyt selvitetty asiaa yli 65-vuotiaiden Medicare-potilaiden aineistossa vuosilta 1999-2002. Laajasta selvityksestä voidaan havaita, että alle 2,5 myyg:n pienpartikkeleiden lyhytaikainenkin lisääntyminen oli yhteydessä riskiin joutua sairaalaan sydän- ja hengityselinperäisten syiden takia. Vahvin yhteys oli sydämen vajaatoiminnan suhteen: 10 myyg:n/m3 lisäys saman päivän pienhiukkaspitoisuudessa nosti riskiä 1,28 % (95 %:n lv 0,78-1,78 %). Lähes samaa tasoa olivat vaikutukset keuhkoahtaumataudin pahenemiseen ja hengitystieinfektioihin. Tässä lisäevidenssiä mm. Kioton sopimuksen pohtimista varten.

Hannu Puolijoki
Lääke­tieteen maailma­sta 15-16/2006 Kommentteja

Hyödytön, mutta turvallinen melatoniini

Meta-analyysissa vuosilta 1999-2003 tarkasteltiin melatoniinin vaikutusta nukkumiseen liittyviin ongelmia. Analyysiin löytyi kaikkiaan 25 satunnaistettua, kontrolloitua tutkimusta. Näistä kuusi selvitti melatoniinin vaikutusta lääketieteellisistä syistä johtuviin nukkumisongelmiin. Melatoniinin todettiin lisäävän unta 10 minuutilla. Tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Yhdeksän tutkimusta kohdistui unirytmin häiriöihin liittyviin univajauksiin, jotka aiheutuivat esim. vuorotyöstä. Tulos oli selvä: melatoniinista ei ole apua. Melatoniinin turvallisuutta selvittävissä kokeissa ei löydetty terveydelle haitallisia sivuvaikutuksia alle kolmen kuukauden käytön aikana.

Aulikki Nissinen
Lääke­tieteen maailma­sta 15-16/2006 Kommentteja

Terveyttä edistävien tekijöiden tärkeys ikääntyvien työntekijöiden arvioimana

Ikääntyvien työntekijöiden terveyttä edistävistä tekijöistä tiedetään vähän. Tässä tutkimuksessa kuvataan ikääntyvien työntekijöiden näkemyksiä henkilökohtaisten, työpaikkakohtaisten ja työterveyshuollon toteuttamien terveyttä edistävien tekijöiden, niiden vaikutusten ja työikäisten terveyden edistämiseen osallistuvien yhteistyötahojen tärkeydestä.

Paula Naumanen
Terveyden­huolto 15-16/2006 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030