Skeptisiä näkemyksiä AKE-lääkkeiden vaikuttavuudesta

Koliiniesteraasi-inhibiittoreiden (AKE-lääkkeiden) vaikuttavuuden kliinisestä merkityksestä on keskusteltu siitä lähtien kun ne markkinoille tulivat. Valtaosa lääketutkimuksista on ollut lyhyitä, kestoltaan 24-48 viikkoa, ja ennen AD2000-tutkimusta yksikään satunnaistettu tutkimus ei pyrkinyt selvittämään kliinikkoja askarruttanutta kysymystä - pystyvätkö AKE-lääkkeet lykkäämään Alzheimer-potilaiden laitoksiin joutumista. AD2000-tutkimuksen negatiivista tulosta ja potilaskadon ongelmia on puitu nyt vuoden ajan, ja tällä hetkellä Iso-Britanniassa pohditaan, kannattaako lääkkeitä suositella lainkaan. Tähän saumaan BMJ julkaisi uuden systemoidun katsauksen AKE-lääkkeistä.

Kaisu Pitkälä

Gabapentiini auttaa, kun estrogeeni ei käy vaihdevuosien kuumiin aaltoihin

Yli puolella menopaussi-ikäisistä naisista on hypotalamisen endorfiinimetabolian vaihtelusta seuraavia hankalia vasomotorisia oireita, kuumia aaltoja. Estrogeenikorvaushoito on tunnetusti erinomainen apu näissä ongelmissa. Viimeisten kolmen vuoden aikana on vaihdevuosien hormonihoidon turvallisuus kyseenalaistettu vahvasti, erityisesti rintasyöpäriskin kohoamisen takia. Samoin hiljakkoin todettiin, että rintasyövästä parantuneiden naisten estrogeenikorvaushoito lisää heidän syöpänsä uusiutumisriskiä. Tämä riski vaikeuttaa rintasyövästä parantuneiden naisten vaihdevuosiongelmien lääkitystä.

Pertti Kirkinen

HIV-hoito, lääketieteellinen ihmekö?

Vuosikymmen sitten HIV-diagnoosi oli kuolemantuomio, eikä näköpiirissäkään ollut mitään tehokasta hoitoa. Vieläkään tauti ei parane hoidolla, mutta kuolemantuomio on muuttumassa elinkautiseksi. Muutoksen on saanut aikaan HAART (highly active antiretroviral therapy) eli yhdistelmähoito kolmella tai neljällä lääkkeellä, mukana käänteiskopioijan ja proteaasin estäjiä. Niillä saadaan potilaat säilymään työkykyisinä ja elossa sekä vältetään kalliita sairaalahoitoja.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Astma ja allergiat yhteydessä epäsäännöllisiin kuukautisiin

Lähinaapureissamme (DK, EST, ICE, N, S) tehtiin 8 588 naisen 8 vuoden mittainen seurantakyselytutkimus, mukaan otettiin 6 137 hormoneja käyttämätöntä; raskaana olevia ei kelpuutettu. Tavoittena oli selvittää astman ja allergioiden sekä kuukautisvuotojen säännöllisyyden yhteyttä. Osoittautui, että astman epäsäännöllisille kuukautisille aiheuttama riski oli 1,54, heinänuhan 1,29, ja jos heinänuha oli edeltänyt astmaa, OR oli 1,95 (ikä 25-42 v). Riskit olivat samaa luokkaa lääkityksiä näihin sairauksiin käyttävillä. Epäsäännölliset kuukautiset olivat yhteydessä astman puhkeamiseen nuoremmilla (OR 1,58), mutta ei enää ikäryhmässä 42-54 v. Tutkijat epäilevät löydosten takana olevan metabolisia tai kehitykseen liittyviä tekijöitä, ehkä insuliiniresistenssi? Allergisten sairauksien lääkehoito ei näyttäsi selittävän havaintoja.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Varfariini + ASA koronaarisyndrooman jälkeen

Meta-analyysin mukaan näyttää siltä, että vaikka potilas käyttää ASA:aa hänelle kannattaa aloittaa varfariini akuutin koronaarisyndrooman jälkeen. Kun näet verrattiin koronaarisyndrooman jälkeistä sairastuvuutta, kombinaatiohoitoryhmässä akuutin infarktin riski väheni 44 % (64-31 %), aivoinfarktin 54 % (73-23 %) ja sydämen revaskularisaation todennäköisyys 20 % (37-5 %) pelkällä ASA.lla jatkaneisiin verrattuna hoitoa seuraavan vuoden aikana. Merkitseviä vuotoja tosin oli kombinaatioryhmässä 2,5 kertaa (1,7-3,7) enemmän kuin pelkällä ASA:lla jatkaneiden ryhmässä, mutta kuolleisuus oli samaa luokkaa. Jos siis potilaalla ei ole suurentunutta vuotoalttiutta, kannattaa akuutin koronaarinsyndrooman jälkeen hänelle tarjota ASA:n lisäksi varfariini, sillä kardiovaskulaarihyöty on suurempi kuin vuotoriski.

Robert Paul

Astman hoito raskauden aikana: uudet hoitosuositukset

Astman lääkehoitoon raskauden aikana on perinteisesti suhtauduttu varovaisesti.

Hannu Puolijoki, Pertti Kirkinen

Perifeeriset T-solulymfoomat

Noin kymmenesosa kaikista non-Hodgkin-lymfoomista on perifeerisiä T-solulymfoomia. Niitä tunnistetaan nykyään 15 kliinis-patologista tyyppiä.

Esa Jantunen, Martine Vornanen

Miten lääkäri tunnistaa alkoholin suurkuluttajan?

Alkoholin liikakäyttö ja siihen liittyvä sairastaminen ovat nopeassa kasvussa alkoholin hinnan alennusten ja hyvän saatavuuden myötä.

Petra Anttila, Onni Niemelä

Mikä hoidoksi fibromyalgiaan?

Fibromyalgia on krooninen kipu-uupumusoireyhtymä, jota esiintyy 2-4 %:lla väestöstä. Suurin osa potilaista on naisia.

Pekka Hannonen

Olut, ooppera, orkideat... Mikä auttaa lääkäriä jaksamaan?

Työn hallinnan puute ja työssä uupuminen ovat nousseet merkittäväksi ongelmaksi suomalaisessa työelämässä. Millaisia keinoja lääkäreillä on hallita työtään?

Riitta-Liisa Haukilahti, Irma Virjo, Hannu Halila, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski, Santero Kujala, Esko Kumpusalo, Jukka Vänskä, Kari Mattila

Lonkan uudelleenmurtuman esiintyvyys Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 1999-2000

Lonkkamurtumien määrä lisääntyy jatkuvasti kuormittaen terveydenhuoltoa.

Timo Kärkkäinen, Jukka Huopio, Veli Turunen, Heikki Kröger

Mannich-emäkset uudentyyppinen mahdollisuus lääkekehittelyyn

28.6.2005 Kuopion yliopisto

Mustafa Gül

Reisiluun varren murtumat aikuisväestössä

29.6.2005 Helsingin yliopisto

Sari T. Salminen

Nuorten tapaturmat ja niiden riskitekijät

1.7.2005 Tampereen yliopisto

Ville Mattila

Liikunta ja sydämen suojamekanismit keski-ikäisillä miehillä

5.8.2005 Kuopion yliopisto

Petri Tuomainen

Autovasta-aineiden alaluokat heijastavat diabeteksen etenemistä jo ennen oireita

12.8.2005 Oulun yliopisto

Matti Ronkainen

Terveyskeskuslääkärien lastenpsykiatriset valmiudet

12.8.2005 Tampereen yliopisto

Anneli Heikkinen

Lyhyesti: Heti osuva antibiootti tärkeä ESBL-infektioissa

ESBL (extended spectrum betalactamase) -entsyymiä tuottaviin sauvabakteereihin eivät tehoa edes kolmannen polven kefalosporiinit. Lisäksi monet niistä ovat resistenttejä aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille. Karbapeneemit sentään vielä purevat. Miten kohtalokas tällainen bakteeri on potilaalle, jos hoito ei heti osu? Kahdessa amerikkalaissairaalassa katsottiin kuuden vuoden ajalta potilaat, joilla oli ollut ESBL-kolibakteerin tai -klebsiellan aiheuttama infektio. Niitä löytyi 187. Jos potilaat eivät olleet saaneet kahden ensimmäisen vuorokauden aikana osuvaa antibioottia, kuolo korjasi joka viidennen. Osuvan hoidon ryhmässä kuolleisuus oli puolet pienempi. Huomattavaa oli, että virtsatieinfektioissa ei osuvan antibioottihoidon viivästyminen lisännyt kuolemia. Jos ESBL:n lisäksi bakteeri oli resistentti myös aminoglykosideille, kinoloneille ja sulfatrimetopriimille, oli riski kuolla noin 15-kertainen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Apua! ESBL ja nyt vielä karbapeneemitkin hajotetaan

Edellisessä jutussa käsiteltiin ESBL-bakteerien aiheuttamia ongelmia. Pahempaa on tulossa Atlantin takaa. New Yorkissa leviää Klebsiella pneumoniae, joka on ESBL-tuottaja, mutta myös karbapeneemille resistentti. Sille ei lyödy lääkettä. Eri sairaaloista kerätyistä klebsielloista 45 % oli ESBL-tuottajia ja niistä 3,3 % karbapeneemiäkin hajottavia. Kahdessa sairaalassa kanta levisi nopeasti ja ainakin 58 potilasta sai infektion. Heistä puolet kuoli kahden viikon sisään. Suurin osa näistä superbakteereista oli samaa ribotyyppiä eli ilmeisesti samaa kloonia. Lisää mutkia matkaan tulee sitä, ettei karbapeneemiresistenssiä ole ihan helppo laboratoriossa luotettavasti osoittaa.

Heikki Arvilommi

Kriittinen antibioottien käyttö ei lisää jälkitauteja

Mikrobilääkeresistenssin uhka on jarruttanut monissa maissa antibioottien käyttöä hengitystieinfektioiden hoidossa. Pidättäytyminen antibiooteista on johtanut epäilyyn, että jälkitaudit voivat lisääntyä. Tätä pelkoa tukevia tutkimustuloksiakin on. Esimerkiksi Alankomaissa, Tanskassa ja Norjassa käytetään vähän antibiootteja ja tilastojen mukaan näissä maissa on mastoidiitti yleisempi vaiva kuin monessa muussa maassa. Samansuuntainen tulos on saatu Englannissakin. Sieltä tulee tämä uusin tutkimus, joka nyt kyllä rauhoittaa pidättyväistä kollegaa.

Heikki Arvilommi