Lyhyesti: Myös kielellinen sujuvuus heikkenee luteaalivaiheessa

Tiedetään että kuukautiskiertoon liittyy mielialan vaihtelua. Vähemmän tiedetään kognitiivisten toimintojen vaihtelusta kuukautiskierron aikana. Englantilaiset tutkijat määrittivät 15 vapaaehtoisen terveen, premenopausaalisen naisen mielialan, kognitiiviset toiminnot ja kortisoliaineenvaihduntaa kuukautiskierron follikkeli- ja luteaalivaiheen aikana. Follikkelivaiheeseen verrattuna luteaalivaiheen aikana tutkittavat kokivat vähemmän mielihyvää, vaikka eivät olleet varsinaisesti masentuneita, selvisivät huonommin kielellistä sujuvuutta mittaavassa testissä, mutta nopeustestissä heidän reaktioaikansa oli nopeampi. Luteaalivaiheessa kortisolin vuorokausieritys ja syljen dihydroepiandrosteronieritys olivat alhaisemmat kuin follikkelivaiheessa. Näyttääkin siltä, että luteaalivaiheen aikana naisen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuais-akselin toiminta on alentunut ja että tällä voi olla vaikutusta luteaalivaiheen muuttuneeseen mielialaan ja kognitiiviseen suorituskykyyn.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Varhainen altistuminen tupakansavulle aiheuttaa keuhko-oireita

Laajassa 18 922 iältään 20-44-vuotiasta eurooppalaista käsittäneessä tutkimuksessa havaittiin, että sekä jo kohdussa tai myöhemmin ympäristön kautta tapahtunut altistuminen vanhempien tupakoinnille altistaa hengitystieoireille ja keuhkofunktioiden (FEV1, FVC) mataluudelle myöhemmällä iällä. Kohdunaikainen altistuminen oli vaarallisempaa naisille, synnytyksen jälkeinen miehille. Ventilaatiofunktiotuloksia oli käytössä 15 901 henkilöltä.

(Hp)

Ikääntyneiden masennukseen muutakin kuin pillereitä

Ikääntyneiden vakava masennus on suhteellisen harvinaista, mutta lievemmästä masennuksesta kärsii 15-30 % vanhuksista. Tähän saakka ikääntyneiden masennuksen hoidossa on ollut näyttöä vain lääkehoidosta, mutta viime vuosina on ilmaantunut tutkimuksia muidenkin hoitomuotojen vaikuttavuudesta. Satunnaistetussa tutkimuksessa selvitettiin nyt, voidaanko kotiin tuodulla, ratkaisukeskeisellä ja aktivoivalla terapialla lievittää lievän masennuksen oireita.

Kaisu Pitkälä

PMS-oireyhtymä ennakoi runsaita vaihdevuosioireita

Premenstruaalioireyhtymää (PMS) potevalla naisella esiintyy kuukautiskierron lopulla mielialavaihteluja, toimintakyvyn laskua, hankalaa rintojen aristusta ja turvotustakin usein. PMS:n etiologiaa ei tunneta. Oireilu vähenee iän myötä ja häviää menopaussin yhteydessä. Näin kävi naisryhmässä, jota seurattiin 40:n ja 50 ikävuoden välillä. Seurannan alussa noin 30 % kärsi vaikeasta PMS:stä, mutta lähestyttäessä menopaussi-ikää enää vain 5 %. Vaivan häviäminen korreloi kuukautiskierron pidentymiseen premenopaussissa. Naisilla, jotka raportoivat vaikean PMS:n seurannan alussa, oli menopaussissa muita merkitsevästi enemmän kuumia aaltoja, huonoa unta, masennusta ja vähentynyt libido. Siten PMS-naiset tarvitsevat tavallista enemmän seurantaa ja tukea premeopaussissa ja menopaussin aikana. Tutkijat pohtivat, olisivatko selektiiviset serotoniinin estäjät hyviä näiden naisten kuumien aaltojen hoidossa, koska kyseiset aineet vaikuttavat edullisesti vaikeaan PMS:ään.

Pertti Kirkinen

Tyytyväinen ihminen pysyy pitkään työelämässä

Subjektiivinen elämäntyytyväisyys on eräitä perustuntoja, jolla on monia myönteisiä yhteyksiä jokapäiväiseen selviytymiseemme. Suomalaiset tutkijat kysyivät laajalta kaksosaineistolta heidän tyytyväisyyttään elämään vuosina 1975 ja 1981 ja selvittivät heidän työkykyään työkyvyttömyyseläkestatuksen perusteella vuosina 1977-87. Lähtötilanteen tyytymättömyys elämään ennusti sekä psykiatrisista että ei-psykiatrisista syistä johtuvaa työkyvyttömyyttä tutkittavilla, jotka lähtötilanteessa olivat terveitä. Sekoittavien tekijöiden kontrolloinninkin jälkeen tämä yhteys säilyi merkitsevänä. Jos tutkittavat raportoivat tyytymättömyyttä elämään molemmilla alkututkimuskerroilla, oli heidän työkyvyttömyysriskinsä lähes 4-kertainen. Psykiatrisen työkyvyttömyyden riski oli peräti 15,5-kertainen ja ei-psykiatristen 2,6-kertainen molemmilla kerroilla tyytyväisiksi itsensä raportoineisiin verrattuna. Tutkijoiden loppupäätelmä olikin, että subjektiivinen elämäntyytymättömyyden tunne ennustaa erityisesti terveillä työkyvyttömyyttä. Pohdittavaksi jää, voidaanko elämäntyytyväisyyttä parantaa siten, että sen positiiviset tulevaisuuden vaikutukset säilyvät.

Raimo K.R. Salokangas

PNH:hon syynmukaista hoitoa

Vaikka PNH (paroksysmaalinen yöhemoglobinuria)on harvinainen sairaus (Suomessa on parikymmentä potilasta), on ilahduttavaa, että siihenkin kehitetään lääkkeitä. Tautia luonnehtii huono elämänlaatu toistuvien verisuonitukosten ja anemian ja siihen liittyvän uupumuksen vuoksi. Punasolusiirtoja tarvitaan. Sairauden patogeneesissä on keskeistä komplementin aktivoituminen tätä vastaan suojaamattomia punasoluja vastaan. Ekulitsumabi on vasta-aine, joka salpaa komplementta aktivoitumasta.

Robert Paul

Lyhyesti: Tupakoinnin lopettaminen vähentää paniikkia

Tutkimuksissa on todettu, että tupakointi lisää useiden, joskaan ei kaikkien, psyykkisten häiriöiden riskiä. Väestötutkimusaineiston avulla pyrittiin selvittämään, voidaanko tupakoinnin lopettamisella vähentää psyykkistä sairastavuutta. Tupakointi lisäsi mielialahäiriöiden riskiä riippumatta siitä, polttiko tutkittava edelleen vai oliko hän jossain vaiheessa lopettanut tupakoinnin. Sen sijaan paniikkihäiriön ja agorafobian riski oli kohonnut ainoastaan parhaillaan tupakoivilla, ei tupakoinnin lopettaneilla. Samanlainen tilanne oli alkoholi- tai aineriippuvuuksien kanssa. Näyttääkin siltä, että tupakoinnin lopettaminen ei vähennä masennuksen riskiä, mutta kylläkin paniikkihäiriöiden riskiä. Lisäksi tupakointi voi olla riippuvuushäiriön ajankohtainen indikaattori.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Plasman pitkäketjuiset rasvahapot eivät suojaa astmalta

Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota siihen, voisivatko kalasta peräisin olevat pitkäketjuiset rasvahapot suojata allergisilta sairauksilta. Nyt tehdyssä 1 601 nuoren aikuisen väestötason tutkimuksessa tulos näytti kuitenkin hypoteesin suhteen kielteiseltä; itse asiassa tulikin viitettä siitä, että plasman dihomogammalinoleiinihappo (DHGLA) voisi ollakin toisin päin yhteydessä astmaan (riskisuhde eri tavoin todettuun astmaan 1,25-1,34); kausaalisen suhteen määritykseen tutkimusasetelma ei soveltunut, joten tältä osin joudumme odottamaan lisätietoja muualta.

Hannu Puolijoki

Uusittu eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä

Sydän- ja verisuonitaudit, erityisesti ateroskleroosin aiheuttamat valtimotaudit, ovat edelleen tärkeä kuolleisuuden, sairastuvuuden ja ennenaikaisen toimintakyvyn menetyksen syy kaikissa Euroopan maissa. Ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien pääluokassa sepelvaltimotaudin osuus on kaikkein suurin, mutta väestöjen ikäjakauman siirtyessä yhä vanhempiin ikäluokkiin päin ahtauttavan aivovaltimotaudin osuus on suurentunut. Sepelvaltimotaudin ja ahtauttavan aivovaltimotaudin aiheuttama kuolleisuus ja sairastuvuus ovat useimmissa Euroopan maissa huomattavasti vähentyneet, mutta eräissä Itä-Euroopan maissa kehitys on viimeisen vuosikymmen aikana ollut epäedullinen.

Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys - Suomen Kardiologinen Seura, Suomen Verenpainehdistys - Kunnallislääkärit, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys - Suomen Neurologinen Yhdistys, Sosiaalilääketieteen Yhdistyksen Käyttäytymislääketieteen Jaos, Suomen Sydänliitto - Suomen Diabetesliitto - Aivohalvaus- Ja Dysfasialiitto

Eurooppalainen suositus Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy käytännön lääkärintyössä Yhteenveto eri yhdistysten yhteisen työryhmän (Third Joint Task Force of European and other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice) suosituksesta 1

Hoitosuosituksissa pyritään esittämään kaikki oleellinen tieteellisesti perusteltu tieto kyseessä olevasta aihepiiristä, jotta lääkärit pystyisivät arvioimaan diagnostisten toimenpiteiden tai hoitotoimenpiteiden hyödyt ja haitat. Suositukset on tarkoitettu helpottamaan hoitopäätösten tekemistä käytännön lääkärintyössä.

Guy de Backer - Ettore Ambrosioni - Knut Borch-Johnsen - Carlos Brotons, Renata Cifkova - Jean Dallongeville - Shah Ebrahim - Ole Faergeman, Ian Graham - Giuseppe Mancia - Volkert Manger Cats - Kristina Orth-Gomér, Joep Perk - Kalevi Pyörälä - José L. Rodicio - Susana Sans - Vedat Sansoy, Udo Sechtem - Sigmund Silber - Troels Thomsen - David Wood

Kun flunssa iskee - entä sinuiitti?

Flunssa ja sen seurauksena ilmenevä sinuiitti ovat ihmisen tavallisimpia infektioita. Flunssan ja sinuiitin yksiselitteinen erottaminen toisistaan on vaikeaa. Sinuiitteja diagnosoidaan ja myös hoidetaan avohoidossa antibiooteilla liian usein niin meillä kuin muuallakin. Sinuiitin ylidiagnostiikan välttämiseksi suositellaan flunssaoireisen potilaan seurantaa ensimmäisen viikon ajan ilman radiologisia tai laboratoriotutkimuksia tai muuta kuin oireenmukaista hoitoa. Jos antibioottihoitoa tarvitaan, niin hoidoksi suositellaan amoksisilliinia 7-10 päivän ajan.

Anne Pitkäranta - Heikki Puhakka

Suomalaisten koettu terveys parantunut, terveyden koulutuserot säilyneet 1979-2002

Terveys 2015 -ohjelman yhtenä tavoitteena on se, että koettu terveys säilyy vuoteen 2015 mennessä vähintään samana kuin vuonna 2000. Koettu terveys ennustaa muun muassa laitoshoitoon siirtymistä ja kuolleisuutta. Kansanterveyslaitoksen aikuisväestön terveyskäyttäytymistutkimuksen aineistolla tutkittiin miesten ja naisten koetun terveyden kehitystä ja jakautumista koulutuksen ja työmarkkina-aseman mukaan vuosina 1979-2002.

Ossi Rahkonen - Kirsi Talala - Mikko Laaksonen, Eero Lahelma - Ritva Prättälä - Antti Uutela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030