Diabeetikon sepelvaltimotaudin diagnostiikka

Diabeetikon sepelvaltimotaudin diagnoosia on pidetty vaikeana puuttuvien tai epätyypillisten oireiden vuoksi. Joissain tapauksissa näin onkin, mutta useimmiten diabeetikon sepelvaltimotauti ilmenee aivan samoin oirein kuin muidenkin.

Mikko Syvänne

Kampylobakteeri-infektiot Suomessa

-Kampylobakteerit ovat olleet jo muutamia vuosia Suomessa selvästi yleisempiä taudinaiheuttajia kuin salmonellat. Broilereita on perinteisesti pidetty erittäin tärkeinä kampylobakteeritartunnan riskitekijöinä. Kotimaisista broilerkasvatuseristä kampylobakteereita kuitenkin löytyy harvemmin kuin monissa muissa maissa.

Hilpi Rautelin - Marja-Liisa Hänninen

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus uudistumisen tarpeessa Tuloksia kyselystä Helsingin seudun eurolääkäreille ja ohjaajille

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusjärjestelmä on toiminut maassamme jo kahdeksan vuotta. Käytännön koulutuksen rakenne ja sisältö ovat kuitenkin jääneet epäselviksi. Vuoden 2003 alusta astui voimaan uusi asetus, joka edellyttää yliopistolta vastuunottoa koulutuspaikkojen määrittämisessä ja koulutuksen valvomisessa.

Marja Sihvonen - Anu Kanerva - Pertti Kekki

Kokemuksia elektiivisten toimenpiteiden priorisoinnista - onko meillä jotain opittavaa?

-Valtionneuvoston vuonna 2002 tekemän periaatepäätöksen mukaan vuoteen 2005 mennessä Suomessa tulee ottaa käyttöön hoitotakuujärjestelmä, jossa potilaalla on oikeus päästä kiireettömään hoitoon määrätyssä ajassa.

Lauri Vuorenkoski - Tiina Hetemaa - Ilmo Keskimäki

Toissijaisten korvaoireiden yhteys pään ja kaularangan toimintahäiriöihin ja yleisterveyteen

5.12.2003 Turun yliopisto

Seppo Kuttila

Syöttösolujen aiheuttama sileiden lihassolujen ja endoteelisolujen apoptoosi

5.12.2003 Helsingin yliopisto

Markus Leskinen

Tibiaalisen lihasdystrofian ja uuden distaalimyopatian molekyyligenetiikka

5.12.2003 Helsingin yliopisto

Henna Haravuori

Vaikean bentsodiatsepiiniriippuvuuden hoito

5.12.2003 Helsingin yliopisto

Helena Vorma

Stressi, persoonallisuus ja rintasyöpäriski

8.12.2003 Helsingin yliopisto

Kirsi Lillberg

Small nuclear ring finger -proteiini sukupuolirauhasten kehittymisessä ja kivessyöpien synnyssä

10.12.2003 Helsingin yliopisto

Sirpa J. Hirvonen-Santti

Lyhyesti: Lp(a) iäkkäiden miesten sydän- ja verisuonitaudin riskitekijä

Lipoproteiini(a):n (lp(a)) merkityksestä keski-ikäisten miesten sydän- ja verisuonitaudin riskitekijänä on lisääntyvää näyttöä, mutta iäkkäiden joukosta ei ole vastaavaa tietoa. Amerikkalainen tutkijaryhmä julkaisi äskettäin 6 000:n yli 65-vuotiaan henkilön 7 vuoden seurannan kontrolloidut tulokset. Tutkimus osoittaa, että alkutilanteessa lp(a):n suhteen korkeimmassa kvintiilissä olleilla miehillä oli suurentunut sydän- ja verisuonitaudin ja aivohalvausten riski verrattuna matalimpaan kvintiiliin. Sepelvaltimotautikuolleisuuden riski ei noussut. Riski kasvoi lähtötilanteen mukaan. Naisten lähtötaso oli korkeampi kuin miesten, mutta heillä lp(a) ei lisännyt kuoleman vaaraa. Vaikka tutkijaryhmä suosittaa lp(a):n valikoitua mittaamista iäkkäiltä miehiltä kokonaisriskiä arvioitaessa, laajamittaisempaa seulontaa varten tarvitaan lisätutkimuksia.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Tiotropiinia tutkittiin keuhkoahtaumataudissa

121 stabiilia keuhkoahtaumatautia (COPD) sairastavaa (ikä > 40 v, tupakointia > 10 v, diagnoosi kliininen ja spirometrialla; FEV1 = 41 % viitetasosta) sai kerran päivässä 18 mg inhaloitavaa tiotropiumia joko klo 9 tai klo 21, tai sitten lumelääkettä. Spirometria suoritettiin peräti 3 tunnin välein alussa ja kuuden viikon hoidon jälkeen; ryhmät eivät poikenneet lähtöarvoiltaan. Aktiivilääke nosti varsinkin yön FEV1-arvoja, mutta eroa ei ollut aamu- tai ilta-annostelun välillä. Havaintona oli, että myös COPD-potilailla esiintyy bronkusobstruktion vuorokausivaihtelua, mutta itse vuorokausirytmiin tiotropiini ei, kuten tutkijat toteavat, kuitenkaan välttämättä vaikuttanut, vaikka vaikutusta saatiinkin 24 tuntia.

Hannu Puolijoki

Yhdistelmähoito tarjolla myös eturauhasen liikakasvuun

Oireisen eturauhasen liikakasvun konservatiivinen hoito perustuu kahden lääkeryhmän, alfareseptorien salpaajien ja 5-alfareduktaasin estäjän, käyttöön. Alfasalpaajat vähentävät eturauhasen ja rakon kaulan sileän lihaksen tonusta ja 5-alfareduktaasin estäjä finasteridi pienentää eturauhasen kokoa. Koska vaikutusmekanismi on täysin erilainen, tuntuu loogiselta kokeilla molempien ryhmien lääkkeitä samanaikaisesti tehon lisäämiseksi.

Ossi Lindell

Huurteinen porautuu suoraan nuoren aivoihin

Alkoholiin liittyvä vihjeärsyke käynnistää alkoholiriippuvaisilla aikuisilla poikkeavan keskushermoston reaktion, joka voidaan havaita funktionaalisessa magneettiresonanssikuvauksessa. Tutkijat halusivat nyt selvittää, käynnistyykö samanlainen reaktio myös nuorilla alkoholin häiriökäyttäjillä. Tutkittavat olivat 14-17-vuotiaita koululaisia, joista puolet käytti alkoholia liiallisesti ja puolet vain harvoin. Vihjeärsykkeenä käytettiin alkoholittomien ja alkoholijuomien mainoksia. Alkoholijuomamainos aiheutti alkoholin häiriökäyttäjillä voimakkaamman keskushermostoreaktion, jonka voimakkuus korreloi kuukausittaiseen alkoholinkäytön määrään ja mainosta seuranneen, itse raportoidun alkoholihimon määrään. Tutkimus osoitti, että alkoholiin liittyvä vihjeärsyke laukaisee keskushermostoreaktion myös suhteellisen lyhyen aikaa alkoholia käyttäneillä nuorilla, ja puhuu sen puolesta, että alkoholimainos houkuttelee haitalliseen alkoholinkäyttöön.

Raimo Kr Salokangas

Typpioksidia keskosen epäkypsille keuhkoille

Hengitysilman mukana annettu typpioksidi parantaa kaasujen vaihtoa, vähentää keuhkoverisuonten supistumista ja vähentää tulehdusreaktiota. Tämän takia typpioksidia käytetään esimerkiksi vastasyntyneen pulmonaalihypertension hoidossa.

Marjo Renko

SLE on sepelvaltimotaudin riski

Systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavien potilaiden sydäninfarktin riski on suurentunut, nuorilla SLE-potilailla jopa 50-kertaisesti verrokkeihin nähden. Tämä johtuu mm. kroonisesta sepelvaltimovaskuliitista - perinteiset valtimotaudin riskitekijät, verenpainetautia ehkä lukuun ottamatta, eivät ole selittämässä SLE-potilaiden sepelvaltimotautiesiintyvyyttä.

Robert Paul

Lyhyesti: Kohonnut verenpaine, tulehdussairausko?

The Women's Health Studyn (n = 20 000) osatutkimus on selvittänyt, onko C-reaktiivisen proteiinin (CRP:n) ja verenpaineen välillä yhteys. Tutkimuksessa mitattiin CRP verenpaineseurannan alussa; seurantaa kesti keskimäärin 7,8 vuotta. 5 400 naiselle kehittyi korkea verenpaine. Tuloksia korjattiin usean taustamuuttujan suhteen (ikä, painoindeksi, tupakointi, liikunta, alkoholinkäyttö, sukuanamneesi, diabetes, hormonikorvaushoito, hyperkolesterolemia). Lopputulokseksi jäi silti, että jos CRP-pitoisuus oli 1-3 mg/l, oli kohonneen verenpaineen suhteellinen riski 1,16 (1,08-1,25) ja jos se oli yli 3, oli luku 1,42 (1,31-1,54) verrattuna CRP-arvoon < 1mg/l. Myös essentiaalin verenpaineen synnyssä tulehdus on siis osasyyllinen. Tulehdus alkaakin olla yhteinen nimittäjä koko metabolisen oireyhtymän kirjolle.

Robert Paul

Lyhyesti: Valitse sairaalasi COPD:ssa

Britit julkaisivat keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidosta ajatuksia herättävää tietoa: kuolleisuudessa ko. tautiin oli huomattavaa vaihtelua. Selittäjänä oli mm. sairaalan koko ja se, oliko sairaala opetuskäytössä vai ei. Riski kuolla oli 1,56-kertainen pienessä sairaalassa verrattuna opetussairaalaan (tai suurempaan sairaalaan). Selittäväksi tekijäksi tulivat esim. ko. alan reurssien ja spesialistien määrät. Tulokset kaipaavat tutkijoidenkin mukaan varmennusta laajemmalla auditoinnilla. Asiaa ruoditaan myös pääkirjoituksessa ja perätään kansallisia sopimuksia hoidosta, kuten meillä Suomessakin hoidon saannin kriteereistä...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Suojaavatko vanhat psykoosilääkkeet aivoja alkoholilta?

Kuolemanjälkeisissä tutkimuksissa on alkoholistien ja skitsofreniapotilaiden aivoissa todettu poikkeavuuksia thalamuksen ja ponsin alueella. Alkoholin ja psykoosilääkkeiden osuutta näihin löydöksiin selvittääkseen tutkijat tekivät aivojen MK-tutkimukset potilaille, jotka sairastivat skitsofreniaa, skitsofreniaa ja alkoholismia ja pelkästään alkoholismia, sekä terveille verrokeille. Alkoholisteilla oli merkittäviä muutoksia sekä thalamuksessa että ponsissa. Skitsofreniapotilailla, joilla oli alkoholiriippuvuus, oli muutoksia vain ponsin alueella. Sen sijaan skitsofreniapotilailla, jotka käyttivät uusia psykoosilääkkeitä, thalamuksessa oli selvästi enemmän defektejä kuin perinteisiä psykoosilääkkeitä käyttäneillä. Erityisen suuri ero oli silloin, jos skitsofreniapotilas käytti runsaasti myös alkoholia. Siis alkoholismi johtaa thalamuksen ja ponssin defekteihin, mutta vanhat psykoosilääkkeet saattavat suojata skitsofreniapotilaita alkoholin aiheuttamilta thalamuksen defekteiltä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Tupakointi altistaa paniikkikohtauksille

Neljä vuotta kestäneessä normaaliväestön seurantatutkimuksessa selvitettiin tupakoinnin ja paniikkikohtausten yhteyttä. Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus lisäsivät paniikkikohtausten riskiä noin kolminkertaisesti; vaikeampiasteisen paniikkihäiriön suhteen riski oli pienempi eikä tilastollisesti merkitsevä. Tutkimuksessa oli myöskin viitteitä siihen suuntaan, että paniikkikohtaukset ja -häiriö voivat puolestaan lisätä riskiä nikotiiniriippuvuuteen. Näyttääkin ilmeisen selvältä, että tupakointi on eräs paniikkikohtausten riskitekijä, mutta on myös mahdollista, että paniikkeihin taipuvaisilla henkilöillä on suurempi riski jäädä tupakan koukkuun.

Raimo Kr Salokangas