Rasituskoe edelleen keskeinen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuissa

Oireetonta tai vähäoireista sepelvaltimotautia ei yleensä kannata selvitellä varjoainekuvauksilla, ellei sydämen pumppauskyky ole heikentynyt tai sydänlihasiskemia kovin vaikea-asteinen. Lisävaloa lieväoireisen sepelvaltimotaudin hoitoratkaisuihin saatiin amerikkalaisesta tutkimuksesta, jossa seurattiin yli 200 sepelvaltimotautipotilaan (keski-ikä 73 vuotta) tilannetta keskimäärin 41 kuukautta. Kaikilla potilailla oli lähtötilanteessa stabiili rintakipuoireisto, mutta rasituskokeessa todettiin vahva sydänlihasiskemia, siis vähintään 2 mm:n ST-segmentin lasku. Potilaita hoidettiin parhaalla mahdollisella lääkehoidolla, tosin ilman ACE:n estäjää. Harvemmalle kuin joka neljännelle tehtiin ohitusleikkaus tai pallolaajennus oireiden vaikeutumisen takia seurannan aikana.

Juhani Airaksinen

Voidaanko unettomuuden hoidolla ehkäistä alkoholistin juomiskausia?

On yleisesti tunnettua, että alkoholistien unen laatu on heikentynyt. Tutkimusten mukaan alkoholistit myös usein hoitavat unettomuuttaan alkoholilla. Vähemmän on kiinnitetty huomiota siihen, että unettomuus voisi olla uusia juomakausia ennakoiva tekijä. Tätä kysymystä tutkittiin hoitoon tulleiden alkoholistipotilaiden aineistosta.

Raimo Kr Salokangas

Keski-Suomen keskussairaalassa vuosina 1983-1990 ja 1991-1998 hoidetut myeloomapotilaat

Myelooman ilmaantuvuutta ja esiintyvyyttä sekä hoidon ja ennusteen kehitystä vuosina 1983-90 ja 1991-98 tarkasteltiin Keski-Suomen keskussairaalan 189 potilaan aineistosta. Seurantajakson aikana ei todettu muutoksia potilaiden sukupuoli- tai ikäjakaumassa eikä eloonjäämisajoissa. Naisten todennäköinen elinaika diagnosoinnin jälkeen oli pitempi kuin miesten. Myeloomapotilaiden hoitopäivien mediaani Keski-Suomen keskussairaalassa on jonkin verran pienentynyt.

Raija Sarkkinen, Heikki Hallman, Hannu Kautiainen, Pekka Hannonen

Alaraajan syvän laskimotukoksen avohoito

Pienimolekyyliset hepariinivalmisteet ovat yksinkertaistaneet laskimotromboosin hoitoa. Nykyään valikoiduilla potilailla voidaan alaraajan syvän laskimotukoksen hoito pienimolekyylisellä hepariinilla ja varfariinilla toteuttaa turvallisesti ja tehokkaasti kokonaan avohoidossa. Pistosopetus ja muu ohjaus potilaille annetaan päivystyspoliklinikalla, mutta muuten jatkoseuranta tapahtuu avoterveydenhoidossa. Potilaat ovat tyytyväisiä ja hoitopäiviä erikoissairaanhoidossa ei synny.

Pekka Koskinen, Vesa Naukkarinen

Uudet paikallishoitokeinot kroonisen haavan hoidossa, kasvutekijät ja keinoiho

Uudet haavanhoitomenetelmät, kasvutekijät ja keinoiho, ovat jo käytössä kroonisten ihohaavojen hoidossa. Suomessakin jo saatavilla olevat keinoihovalmisteet eivät toistaiseksi ole ensisijaishoitoja, mutta ne ovat hyvä vaihtoehto valikoidulle joukolle potilaita, joiden haavoja ei ole saatu perinteisin keinoin paranemaan. Keinoiho ei juurru haavaan perinteisen vapaan ihonsiirteen tavoin vaan edistää potilaan omaa paranemistaipumusta erittämiensä kasvutekijöiden avulla.

Annikki Vaalasti

Liikunnan ja ravinnon vaikutukset antioksidatiiviseen järjestelmään

Nykyinen ravintokäyttäytyminen ja fyysinen passiivisuus heikentävät elimistömme kykyä sietää oksidatiivista stressiä, jolla puolestaan on yhteys lukuisiin sairauksiin. Kun oksidatiivisen stressin ja liikunnan ja ravitsemuksen vuorovaikutusta tutkitaan tarkemmin, havaitaan että ravinnon täydentäminen antioksidanteilla lisää välillistä suorituskykyä sekä huippu-urheilussa että arkiliikunnassa. Antioksidantit vaikuttavat nimenomaan infektioihin, vammoihin ja rasituksesta palautumiseen.

Tuomo Tompuri, Osmo Hänninen

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen asema on erityislaatuinen Lääkärien sopimus on KT:n pienin

Kun lääkärit ja Kunnallinen työmarkkinalaitos aikanaan pääsevät sopuun virkaehtosopimuksesta, merkitsee se KT:lle 2,5 prosentin kakkua. Lääkärien joukko on pienin siitä noin 410 000 hengen työntekijämäärästä, joka työskentelee suomalaisen kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa.

Ulla Järvi

KT:n valtuuskunnan puheenjohtaja Pekka Palola: Valtuuskunnassa kuuluu kentän ääni

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunnassa on 11 jäsentä. He edustavat kuntakenttää lain mukaan kunnallispoliittisten voimasuhteiden mukaan ja tasa-arvolakia noudattaen.

Ulla Järvi

Ben Furman: Vihainen potilas pitää ottaa vakavasti

Potilas tulee vastaanotolle valmiiksi vihaisena. Mitä voi tehdä?

Ulla Järvi

Palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet

Lääkäreiden perusasenne hyvää palliatiivista hoitoa ja terminaalihoitoa kohtaan on varmasti tavattoman positiivinen, mutta se ei riitä, ellei tälle toiminnalle anneta riittäviä voimavaroja. Näin kirjoitti Ilkka Vartiovaara Suomen Lääkärilehdessä vuonna 1989. Artikkeli oli otsikoitu vielä tähänkin päivään sopivasti, Palliatiivinen lääketiede - vasta lapsenkengissä (1).

Kaija Holli

Lyhyesti: Alttius pre-eklampsiaan periytyy sekä isältä että äidiltä

Äidin kautta tuleva alttius pre-eklampsian synnyssä keskeisiin endoteelimuutoksiin on ollut tiedossa. Äidin ja sikiön isältään perimien tekijöiden immunologista yhteensopimattomuutta on pohdittu vaikuttavana tekijänä. Vanhemmilta perittyjen tekijöiden tutkimiseksi analysoitiin pre-eklampsian esiintyvyys raskauksissa, joissa isä tai äiti itse olivat syntyneet pre-eklampsian komplisoimasta raskaudesta. Tällainen isä näytti aiheuttavan 2,1-kertaisen riskin pre-eklampsiaan verrattuna normaalista raskaudesta syntyneen isän tilanteeseen, ja äideillä vastaava riskiluku oli 3,3. Taipumus pre-eklampsiaan näyttää siten tulevan sekä isän että äidin puolelta, ja perintötekijät ovat mukana taudin synnyssä.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Tiedätkö mitä hoitoja ahdistunut potilaasi käyttää?

Merkittävä osa väestöstä käyttää uskomuslääkinnän keinoja, eivätkä lääkärit aina tiedä niiden käytöstä. Amerikkalaisessa väestötutkimuksessa yli puolet ahdistuneisuushäiriöstä ja masennuksesta kärsivistä käytti vaihtoehtohoitoja, noin viidennes oli vuoden aikana käynyt vaihtoehtoterapeutin luona ja kaksi viidennestä terveydenhuollon työntekijän luona. Terveydenhuoltopalveluja käyttäneistä 2/3 käytti samanaikaisesti vaihtoehtohoitoja. Onko tilanne Suomessa samanlainen? Joka tapauksessa on tärkeää, että potilailta kysytään, mitä muita hoitoja he käyttävät, jotta voitaisiin välttää hoitojen haittavaikutuksia ja edistää vaikuttaviksi todettujen hoitojen käyttöä.

Raimo Kr Salokangas

Hormonikorvaushoito ja aivohalvausvaara

Vaikka estrogeenilla on lukuisia edullisia vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin, on hormonikorvaushoidon hyöty sydän- ja verisuonitautitapahtumien ehkäisyssä edelleen avoin.

Juhani Airaksinen

Viljelynegatiivisen sepsiksen aiheuttaja voi olla seinämältään puutteellinen bakteeri

Bakteerit ja sienet ovat yleisimpiä kuumeisten infektioiden aiheuttajia luuytimensiirron jälkeen ja muissa neutropeenisissa tiloissa. Kuumeen aiheuttajabakteeri saadaan kuitenkin viljelyllä kiinni vain vajaassa viidesosassa tapauksista. Neutropeeniset potilaat ovat useimmiten saaneet moniakin erilaisia mikrobilääkkeitä, jotka voivat indusoida seinämältään puutteellisten bakteerien kehittymistä. Nämä bakteerit eivät yleensä kasva tavallisissa veriviljelyelatusaineissa.

Matti Viljanen

ApoE ja MS-tauti

Apolipoproteiini E (ApoE) osallistuu lipidien kuljetukseen ja on osallisena aksonien ja myeliinin regeneraatiossa keskushermoston tai perifeerisen hermoston vaurioissa. ApoE:lla on kolme alleelista muotoa e2, e3 ja e4, joista alleelin e4 on osoitettu olevan Alzheimerin taudin riskitekijä ja ennustavan suurempaa invaliditeettia aivovammojen jälkeen. Kun ApoE:n ajateltu toimintamekanismi liittyy aksonien ja myeliinin regeneraatioon, ei ole ihme, että tutkijat ovat kiinnostuneet myös sen osuudesta MS-taudissa.

Kari Majamaa

Naisille työttömyys voi olla suurempi itsemurhan riskitekijä kuin miehille

Työttömyyden ajatellaan heikentävän yksilön sosiaalisia yhteyksiä ja sosiaalista ja taloudellista tilannetta sekä aiheuttavan eristäytymistä, jolloin myös itsemurhariski suurenee. Mm. suomalaisissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia: yhdessä tutkimuksessa työttömyys liittyi miesten itsemurhakuolleisuuteen, kun taas toisessa itsemurhakuolleisuus suureni taloudellisen nousukauden aikana. Erot voivat johtua tutkimusmenetelmistä.

Raimo Kr Salokangas

Lyhyesti: Ehkäiseekö statiinihoito diabetesta?

WOSCOPS-tutkimuksen alle kuuden vuoden seurannassa 139:lle osallistuneelle keski-ikäiselle henkilölle puhkesi diabetes. Kaikkiaan tähän satunnaistettuun tutkimukseen osallistui 5 974 henkilöä. Pravastatiinia käyttäneessä hoitoryhmässä ilmeni diabetesta 30 % vähemmän kuin lumeryhmässä (p = 0,04). Diabeteksen ilmaantumista ennakoivia tekijöitä olivat lihavuus, korkea triglyseriditaso ja verensokeri. Koska kyseessä on tutkimuksen jälkianalyysi, vaatii tämä mielenkiintoinen havainto vielä varmentavia lisätutkimuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Inhalaatiosteroidien systeemivaikutukset terveillä ja astmaa sairastavilla erilaiset

Britit tutkivat, onko systeemivaikutuksissa eroa, kun annetaan seitsemän päivän ajan flutikasonia 1 500 myyg/pv, budesonidia 1 600 myyg/pv tai lumelääkettä terveille (n = 46) ja astmaa sairastaville (n = 31) (jälkimmäisille ei lumetta). Terveillä oli perustasolla virtsan kortisonimetaboliittien (TCM) pitoisuudet suuremmat kuin astmaatikoilla. Flutikasoni pienensi näitä pitoisuuksia terveillä, mutta budesonidi ei merkitsevästi; astmaatikoilla taas ei lääkkeiden välillä näillä annoksilla ollut oleellista eroa. Virtsan TCM-tasot osoittautuivat jälleen selvästi herkemmäksi kortisoniefektin mittariksi kuin seerumin aamukortisoli tai osteokalsiini; mielenkiintoista on, että budesonidi vähensi viimeksi mainittua. Inhalaatiosteroidien vaikutuksissa hypotalamus-hypofyysi-lisämunuaisakseliin ja luumetaboliaan näyttää siis olevan eroja. Lisäksi astmaatikolla ja terveellä vaikutukset ovat erilaiset.

Hannu Puolijoki

Iäkäs lonkkamurtumapotilas oppii harvoin varausrajoituksen

Vanhusten lonkkamurtumat hoidetaan useimmiten leikkauksella, ja potilaalle saatetaan määrätä leikkauksen jälkeen usean viikon ajaksi varausrajoitus. Tämän selvityksen perusteella varausrajoituksella ei kuitenkaan ollut merkitystä potilaiden toipumisennusteen kannalta. Useimmat potilaat eivät oppineet noudattamaan varauskieltoa, ja heidän kuntoutusaikansa oli poikkeuksellisen pitkä ja laitostumisriskinsä suuri. Toipumista ennakoivat selvimmin leikkausta edeltänyt liikuntakyky ja kognitiivinen taso.

Minna Raivio, Raimo Niskanen, Olli Korkala, Juha-Pekka Kaukonen, Reijo Tilvis

Tulisiko antibioottien käyttöä sairaaloissa rajoittaa?

Antibioottien käyttöön liittyy aina resistenssiongelma. Sairaaloissa antibioottien käytön rajoittamista on perusteltu mikrobien paremman lääkeherkkyyden lisäksi myös taloudellisilla säästöillä. Jokaiselle potilaalle yksilöllisesti määrättävään antibioottiin on sairaaloissa vaikea päästä, ja useassa sairaalassa on käytössä infektiotyyppikohtaiset suositukset antibioottivalinnoista. Kirjoittaja kehottaa lääkäreitä suhtautumaan entistäkin kriittisemmin antibioottien käyttöön, koska näin voidaan hidastaa epätoivottua kehitystä ja pyrkiä jopa kääntämään sen suuntaa.

Jukka Lumio