Hoitotakuu jää usein toteutumatta TULE-sairauksien kuntoutuksessa

Tuki- ja liikuntaelinten (TULE) sairauksien ensisijainen hoito on yleensä konservatiivinen. Kroonisissa kiputiloissa lääkkeistä on usein vain lyhytaikaista apua. Tutkimusnäyttöä on erityisesti harjoitusterapiasta, mutta osa potilaista tarvitsee myös fysikaalisia hoitoja aktiivisen kuntoutuksensa tueksi. Tutkimuksessa selvitettiin fysioterapian resursseja perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.

Jari Ylinen

Uudet biologiset merkkiaineet peräsuolisyövän ennusteen arvioinnissa

Vaikka suolistosyöpien diagnostiikka ja hoito on kehittynyt ja niiden ennuste on viime vuosien aikana parantunut, ovat suolistosyövät edelleen huomattava kansanterveydellinen ongelma. Merkittävällä osalla potilaista tauti uusiutuu, mikä lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Tarvitaan uusia menetelmiä, joiden avulla voitaisiin varhain löytää huonoennusteiset potilaat, tehostaa heidän hoitoaan ja pienentää taudin uusiutumisriskiä.

Eija Korkeila

Tulehduksellisen suolistosairauden aktiivisuus vaikuttaa elämänlaatuun

Tulehdukselliset suolistosairaudet ovat kroonisia sairauksia, joihin usein liittyy ajoittaisia pahenemisvaiheita. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu tulehduksellisten suolistosairauksien huonontavan elämänlaatua etenkin sairauden ollessa aktiivinen. Tutkimustieto muista elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä ja potilaiden muusta sairastavuudesta on osin ristiriitaista ja puutteellista.

Johanna Haapamäki

Kliininen rasituskoe tarjoaa merkittävästi tietoa ennustetta varten

Kliinistä rasituskoetta ja sen aikaisia ST-segmentin muutoksia EKG:ssä käytetään yleisesti sepelvaltimotaudin diagnostiikassa. Diagnostiikan lisäksi kliinistä rasituskoetta voidaan käyttää myös arvioitaessa potilaan ennustetta ja sydäntapahtumien riskiä tulevaisuudessa. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että ST-segmentin muutosten lisäksi kliininen rasituskoe tarjoaa useita muita muuttujia riskinarviointiin.

Johanna Leino

Eroja Kouvolan omien ja ulkoistettujen terveysasemien palvelutuotannossa

Tutkimuksemme tarkoitus oli yhden kunnan ja yhden ulkoistetun palvelutuottajan tapausesimerkin avulla tuottaa uutta tietoa palvelujen ulkoistamisen vaikutuksista poliittisen päätöksenteon tueksi. Koska Kouvolan terveyskeskuksen työntekijät ovat keväästä 2009 saakka järjestelmällisesti syöttäneet potilastietojärjestelmiin potilaskontaktien syyt ja toimenpidetiedot, kykenemme mittaamaan terveysasemien palveluiden kokonaistuotannon ja vertailemaan tuotantotapoja keskenään. Vertasimme kunnan ulkoistamien terveysasemien palvelutuotantoa oman tuotannon terveysasemiin sekä kuvasimme poikkeavien tuotantomallien käytön seurauksia.

Outi Elonheimo, Kati Myllymäki, Miika Linna

Ydinnaulaus on säärimurtuman tehokas hoitomuoto

Säärimurtuma on yleinen vamma varsinkin nuorilla ja keski-ikäisillä aikuisilla. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana salpausydinnaulauksesta on tullut suosittu metodi sääriluun umpimurtumien ja viime vuosina myös avomurtumien hoidossa. Ydinnaulauksen etuina ovat murtuma-alueen pysyminen suljettuna ja luukalvon verenkierron säilyminen, mahdollisuus varhaiseen nivelten kuntouttamiseen, raajan leikkauksen jälkeisen tarkkailun helppous, vähäiset haavaongelmat, luun kannalta hyvä mekaaninen tuki ja hyvä luutumistodennäköisyys sekä potilaan nopea työkyvyn palautuminen.

Olli Väistö

PSA:n mittaamiseen satulakerroin?

Polkupyöräily nostaa PSA-arvoa merkittävästi muutaman vuorokauden ajaksi. Asiaa selvittäneen tutkimuksen perusteella tutkijat esittävätkin, että PSA:n seurannassa näyte pitää ottaa vakio-olosuhteissa ilman edeltäviä häiriötekijöitä, kuten urheilua. Erityisesti pyöräily pitäisi laittaa tauolle muutamaksi päiväksi tai ainakin 24 tunnin ajan. Juoksemisen vaikutus näkyy tuloksissa vain tunteja, joten sillä ei ole merkitystä, ellei potilas saavu laboratorioon hölkäten.

Ossi Lindell

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030