Osteoporoosi- ja tulehduskipulääkkeiden uusia luustovaikutuksia

Bisfosfonaatteja on käytetty jo lähes 40 vuoden ajan luukadon hoidossa ja esimerkiksi pahanlaatuisten kasvainten aiheuttamissa luupesäkkeissä vähentämään luunsyöjäsolujen aktiviteettia. Perinteisten tulehduskipulääkkeiden joukkoon on tullut uusia tarkemmin suunnattuja lääkkeitä, syklo-oksygenaasi-2 (COX-2) -entsyymin estäjiä, joiden luustovaikutukset tunnetaan huonosti. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin näiden kahden lääkeryhmän tarkempia luustovaikutuksia sekä luuta hajottavissa että luuta muodostavissa soluissa.

Maarit Valkealahti

Persoonallisuushäiriöt Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin persoonallisuushäiriöiden yleisyyttä nuorilla aikuisilla sekä niiden yhteyksiä lapsuuden perherakenteeseen ja yleisimpiin psykiatrisiin häiriöihin. Lisäksi arvioitiin persoonallisuushäiriöiden yhteyksiä temperamenttitekijöihin. Tutkimusaineisto muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Tutkimus koostui kaksivaiheisesta psykiatrisesta kenttätutkimuksesta ja rekisteritutkimuksesta. Tutkittavien lapsuuden perherakennetta ja sosiodemografisia tekijöitä arvioitiin aiempien seurantatutkimusten tietojen avulla.

Liisa Kantojärvi

Statiini vähentää sepelvaltimoiden spasmitaipumusta?

Tuoreen japanilaistutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lievään sepelvaltimotautiin ja endoteelin dysfunktioon liittyvä spasmitaipumus lievittyy usein jo muutaman kuukauden tehokkaan statiinihoidon aikana. Tutkimukseen osallistui 78 rintakipupotilasta, joilla todettiin paikallinen sepelvaltimohaaran spasmi ilman merkittäviä pysyviä ahtaumia varjoainekuvauksen yhteydessä tehdyssä asetyylikoliiniprovokaatiossa. Potilaat satunnaistettiin saamaan joko fluvastatiinia tai pelkästään kalsiuminestäjään pohjautuvaa antianginaalista lääkitystä. Puolen vuoden hoidon jälkeen tehdyssä kontrollitutkimuksessa spasmi provosoitui vain puolelle statiinilla hoidetuista potilaista, mutta lähes 80 %:lle kontrolliryhmästä.

Juhani Airaksinen

Potilastyytyväisyyden mittaaminen perusterveydenhuollossa
Yhteistyöllä luotettavaa tietoa ja vertaisarviointia

Terveydenhuollon palveluissa tulisi nykyistä systemaattisemmin seurata asiakastyytyväisyyttä palvelujen laadun mittarina. Selvitimme Sisä-Suomen ja Pohjanmaan terveyskeskuksissa potilaiden mielipiteitä mittaavan kyselyn toteutettavuutta ja soveltuvuutta perusterveydenhuollon tiedonkeruu- ja vertailujärjestelmäksi.

Risto Raivio, Juhani Jääskeläinen, Doris Holmberg-Marttila, Kari Mattila

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030