Masennuslääkitys vähentää itsemurhia

Itsemurhat ovat vähentyneet Suomessa kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana samoin kuin monessa muussakin maassa. Muutos ajoittuu ajanjaksoon, jolloin masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Näiden kahden ilmiön keskinäinen riippuvuus on pohdituttanut tutkijoita.

Raimo K. R. Salokangas

Mikä ennustaa sydänleikkauksen aiheuttamaa munuaisten vajaatoimintaa?

Kanadalaiset tutkijat selvittivät sydänleikkauksen jälkeen ilmenevän, dialyysihoitoa vaativan munuaisten vajaatoiminnan kliinisiä riskitekijöitä yli 10 000 potilaan aineistossa. Valmiiksi vähentyneen munuaistoiminnan lisäksi merkittäviä vaaratekijöitä olivat sydämen vajaatoiminta ja aikaisempi sydänleikkaus. Myös sydänleikkauksen kiireellisyys ja monimutkaisuus sekä vastapulsaattorin tarve lisäsivät vaaraa. Yllä mainittuihin tekijöihin perustuvaa riskipisteytystä testattiin uusissa, lähes 10 000 sydänleikkauksen aineistoissa ja puuttuvien vaaratekijöiden avulla voitiin varsin luotettavasti jaotella puolet potilaista pienen (0,4 %) riskin luokkaan. Toisaalta noin 6 % leikatuista sijoittui vaaratekijäkertymän perusteella suuren riskin luokkaan, jossa vaikea munuaisten vajaatoiminta kehittyi joka kymmenennelle.

Juhani Airaksinen

Inhaloitavien steroidien käyttö raskauden aikana ei lisää epämuodostumia

Kanadalaisesta tietokannasta tutkittiin epämuodostumien esiintymistä lapsilla, joiden äidit (n = 4 561) sairastivat astmaa ja olivat käyttäneet raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana inhaloitavia steroideja. Steroidien annos jaettiin väleille 1-500, 500-1 000 ja > 1 000 µg/pv beklometasoni-klorofluorokarboniekvivalenttia.

Hannu Puolijoki

Yli puolet trampoliinivammoista voitaisiin todennäköisesti välttää turvaverkolla ja turvallisuusohjeilla

Päivystyspisteisiin on ilmaantunut uusi potilasryhmä: trampoliinilla itsensä loukanneet lapset. Tutkimuksemme kartoittaa trampoliinivammoja ja niihin liittyviä tekijöitä.

Johanna Rättyä, Willy Serlo

Säärimurtumien operatiivisen hoidon tulokset KYS:ssa 2001-2003

Säärimurtuma on vakava vamma, johon liittyy merkittävää sairastavuutta ja runsaasti komplikaatiota. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää primaaristi operatiivisesti hoidettujen säärimurtumien hoitokäytäntöä ja hoitotuloksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2001-2003.

Lauri Pautola, Jukka Kettunen, Timo Nyyssönen, Heikki Kröger

Pitääkö kaikki endometriumpolyypit poistaa?

Polyypit ovat yleisiä löydöksiä oireettomilla naisilla ja niiden syöpäriski on olematon. Oireettomien polyyppien poisto on tarpeetonta, mutta vuotohäiriöitä aiheuttavien polyyppien poisto vähentää vuotoa.

Päivi Härkki, Jaana Fraser, Anna-Mari Heikkinen, Jyrki Jalkanen, Minna Kauko, Juha Mäkinen, Jari Sjöberg, Eija Tomás

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus suomalaisten koululaisten ruokatottumuksiin

Korkeampi sosioekonominen asema on yhteydessä koululaisten aamupalan syömiseen, runsaaseen kasvisten ja hedelmien kulutukseen ja terveellisiin ruokatottumuksiin.

Eva Roos, Seppo Koskinen

Miten suomalainen lääkäri voi 2000-luvulla?

Lääkärien työoloja ja terveyttä on kattavasti kartoitettu Suomessa aiemmin vuosina 1986 ja 1997. Tämä tutkimus esittelee joitakin perustuloksia uudesta lääkärien työoloja ja terveyttä kartoittavasta tutkimuksesta.

Marko Elovainio, Tarja Heponiemi, Jukka Vänskä, Timo Sinervo, Santero Kujala, Erkki Laakso, Päivi Jalonen, Jari Hakanen, Kaj Husman, Saara Töyry ?, Hannu Halila

Töölön sairaalan traumarekisteri Alkuvaiheen kokemuksia traumapotilaiden hoidon rekisteröinnistä

Vaikeasti vammautuneiden potilaiden hoidon tuloksia ei Suomessa ole toistaiseksi rekisteröity säännöllisesti. Hoitotulosten kansallinen ja kansainvälinen vertailu tässä haastavassa potilasryhmässä ei täten ole aiemmin ollut mahdollista.

Lauri Handolin, Satu Tirkkonen, Karin Pihlström, Kirsi Sillanpää, Jarkko Pajarinen

Laktoosin imeytymishäiriön diagnostisten menetelmien kustannukset vertailussa

Terveydenhuollon lisääntyvät menot edellyttävät uusien diagnostisten menetelmien kustannusten ja hyötyjen arviointia.

Annukka Piirainen, Irma Järvelä, Teemu Malmi

Suun ja nielun alueen syöpien hoitomuodot

Väitöstutkimuksessa arvioitiin suuontelon, suunielun ja alanielun levyepiteelikarsinooman nykyisiä hoitomuotoja, hoidon tuloksia sekä ennusteellisia tekijöitä. Suun ja nielun alueen syövät ovat huomattavasti lisääntyneet sekä naisilla että miehillä viime vuosikymmeninä. Tärkeimmät riskitekijät tämän syövän synnyssä ovat tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö. Erityisesti naisilla kielisyövän ilmaantuvuus on kaksinkertaistunut, vaikka heillä usein ei ole perinteisiä riskitekijöitä. Nuorten suun ja nielun syövät ovat lisääntymässä, kuten muussakin väestössä.

Marjaana Luukkaa

Akillesjänteen pidentyminen leikkauksen jälkeen ennustaa huonompaa hoitotulosta

Urheiluun liittyvät miesten täydelliset akillesjännerepeämät ovat lisääntyneet merkittävästi 20 viime vuoden aikana. Taustalla ovat kuntoilun suosion kasvu ja pallopelien lisääntynyt harrastaminen. Useimmiten repeämä sattuu ilman edeltäviä oireita, ja niinpä sen ehkäisy on vaikeaa. Nuorilla, urheilijoilla sekä kroonisissa repeämissä leikkausta pidetään ensisijaisena hoitona, kun taas iäkkäämpien fyysisesti passiivisten ihmisten varhaiset repeämät voidaan hoitaa myös konservatiivisesti. Leikkauksenjälkeinen hoito on kehittymässä. Kuuden viikon kipsihoidon rinnalle on yleistymässä nilkan varhaisliikkeen salliva jälkihoito.

Jarmo Kangas

Opioidien vaikutukset hengitykseen ja verenkiertoon

Opiodit ovat laajassa käytössä vaikean kivun hoidossa. Opioidien asianmukaista käyttöä on kuitenkin rajoittanut pelko niiden aiheuttamasta hengityslamasta. Näitä hengitysvaikutuksia on aiemmin tutkittu varsin runsaasti ja tulokset näistä tutkimuksista ovat osin ristiriitaisia. Hengitysvaikutusten lisäksi opiodeilla on vaikutuksia myös verenkiertoon. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eri opioidien itsenäisiä vaikutuksia hengitykseen ja verenkiertoon.

Leena Mildh

Syöttösolut endoteelieroosioiden synnyssä

Yli 40 % kaikista kuolemista Suomessa on ateroskleroosin aiheuttamia. Ateroskleroosin komplikaatiot syntyvät suonen sisäseinämää verhoavan endoteelin irrotessa (eroosio) tai ateroskleroottisen plakin rasvaytimen päällä olevan sidekudoskaton revetessä (ruptuura). Sekä eroosion että ruptuuran seurauksena syntyy verihyytymä. Eroosiot aiheuttavat jopa 40 % kaikista aterotromboottisista äkkikuolemista ja 25 % aterotromboottisista kuolemista. Eroosioiden merkitys kuolemansyynä ruptuuroihin verrattuna on korostunut nuorissa ikäryhmissä, naisilla ja tupakoitsijoilla.

Mikko Mäyränpää

Nitroksyylin neurotoksisuus

Typpioksidin (NO) ja sen hapetustuotteiden biologisia ominaisuuksia on tutkittu laajalti viime vuosikymmeninä, ja niiden on osoitettu osallistuvan elimistön normaalin toiminnan säätelyyn. Toisaalta NO:n tai sen johdoksien tuotanto on lisääntynyt lukuisissa elimistön kannalta haitallisissa tiloissa, kuten ALS:n ja Parkinsonin taudin kaltaisissa hermostorappeumasairauksissa. Toisin kuin NO:n ja sen hapetustuotteiden ominaisuuksia, NO:n pelkistyneen muodon, nitroksyylin (HNO/NO-), biologisia ominaisuuksia ei ole juurikaan kartoitettu. NO:hon verrattuna nitroksyyli on erittäin reaktiivista, mikä vaikeuttaa sen mittaamista eikä tänä päivänä tiedetä varmuudella muodostuuko sitä elimistössä vai ei. Koeputkiolosuhteissa on osoitettu NO:ta normaalisti tuottavan typpioksidisyntaasin pystyvän tuottamaan myös nitroksyyliä. Koska varmuutta nitroksyylin tuotannosta elimistössä ei ole, joudutaan kokeellisissa tutkimuksissa käyttämään nitroksyyliä vapauttavaa yhdistettä, kuten Angelin suolaa.

Antti J. Väänänen

Psyykkiset oireet ovat yhteydessä verenkiertoelimistön toimintaan

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin autonomisen hermoston toimintaa kuvastavaa sykkeen ja verenpaineen lyöntivaihtelua keski-ikäisillä henkilöillä. Erityisesti selvitettiin lyöntivaihtelun yhteyksiä elämäntapoihin, psyykkisiin tekijöihin, fyysiseen kuntoon, kohonneeseen verenpaineeseen sekä muihin sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.

Raine Virtanen

Alkion urogenitaalijärjestelmän kehitys

Alkion urogenitaalijärjestelmä vastaa aikuisen sukuelin-, lisämunuais- ja munuaisaiheen kehityksestä. Kehityksen taustalla ovat solujen tuottamat viestit alkion epiteeli- ja mesenkyymikudosten välillä, mutta signaalit on vielä huonosti tunnettuja. Yleisesti tiedetään, että kudoskerrosten keskustelusta vastaa solun kasvua ja erilaistumista säätelevät kasvutekijät ja näiden toimintaa vastavaikuttavat solun sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sprouty- (Spry) ja Cerberus (Cer) -proteiinit ovat tällaisia alkioiden solujen tuottamia proteiineja, joista Spry estää solukalvon läpäisevän reseptorin tyrosiinikinaasin toimintaa, kuten FGF-reseptorin toimintaa, kun taas Cer-proteiini on solun erittämä diffundoituvien Nodal-, BMP- ja Wnt-kasvutekijöiden vastavaikuttaja.

Lijun Chi

Poistettujen imusolmukkeiden määrällä on väliä

Lantion alueen imusolmukkeita poistetaan radikaalin prostatektomian yhteydessä, jotta prostatakarsinooman levinneisyyttä voidaan arvioida. Imusolmukkeiden poistoleikkauksen tarpeellisesta laajuudesta ei ole yksimielisyyttä. Vuosina 2002-2005 yhdellä klinikalla tehtiin 858 potilaalle paikallisena pidetyn prostatakarsinooman takia radikaali prostatektomia ja sen yhteydessä laaja lantion alueen imusolmukkeiden poisto. Imusolmukemetastasointi todettiin 10,3 %:lla. Poistettujen imusolmukkeiden määrällä oli suora suhde todettujen metastaasipositiivisten määrään. ROC-käyrän avulla (receiver operating characteristic) kävi ilmi, että 28 imusolmukkeen poistolla kyettiin 90 % todennäköisyydellä löytämään imusolmukepositiiviset. Vastaava luku alle 10 imusolmukkeen saaliilla oli vaatimaton alle 10 %. Räjähdysmäisin muutos havaittiin, kun poistettujen imusolmukkeiden määrä nousi 10:stä 20:een: positiivisten imusolmukkeiden löytymisen todennäköisyys kasvoi 10:stä 65 %:iin.

Ossi Lindell

Suosittele liikuntaa rintasyövän sairastaneille

Rintasyövän sairastaneiden naisten elämänlaatu heikkenee monella tavalla. Psykososiaalisen tuen tarve on jo tunnustettu, mutta auttaako liikuntaresepti syöpäpotilasta? Skotlannissa otettiin 203 rintasyövän sairastanutta naista tutkimukseen, jossa puolet ryhmästä satunnaistettiin 12 viikon liikuntaohjelmaan. Se sisälsi kahdesti viikossa ohjattua ryhmäliikuntaa ja lisäksi yksilöllisen ohjauksen itsenäiseen liikuntaan. Liikuntaryhmässä mieliala oli parempi, vaikka elämänlaatu ei kohentunutkaan merkittävästi, samoin fyysinen suorituskyky ja leikatun puolen olkapään liikkuvuus paranivat. Liikuntaohjauksen teho säilyi puoli vuotta. Liikuntaa kannattaa suositella toipumassa oleville potilaille.

Sirkku Jyrkkiö

Vähentääkö ikääntyminen kipua?

Ikääntyminen tuo mukanaan monia kipua aiheuttavia sairauksia, joiden luulisi lisäävän kivun esiintyvyyttä ja intensiteettiä vanhusväestössä. Toisaalta monien kipujen, kuten migreenin tai noidannuolen, tiedetään vähenevän ja jäävän pois iän myötä. Samoin käy sisäelinten kiputunnolle, ja tämän takia sydäninfarktit voivat olla kivuttomia ja ulkuksen ensioire voi olla äkillinen anemisoituminen.

Kaisu Pitkälä