Sisarukset suojaavat MS-taudilta

MS-tauti on perusmekanismiltaan autoimmuunisairaus, jonka syntyyn vaikuttavat perimä ja ympäristötekijät. Jo klassiset MS-taudin epidemiologiset tutkimukset osoittivat, että lapsuusiässä vaikuttavat ympäristötekijät ovat keskeisiä taudin synnyssä. Australialainen tapaus-verrokkitutkimus osoittaa, että tautiriskiin vaikuttavat erityisesti varhaislapsuuden altistukset.

Tuula Pirttilä

Rytmihäiriötahdistimet sydämen vajaatoiminnan perushoitoon?

Äkkikuolema on sydämen vajaatoimintapotilaan tärkein kuolinsyy. Koska rytmihäiriötahdistimen ja amiodaronihoidon on arveltu voivan parantaa vajaatoimintapotilaan ennustetta, satunnaistettiin SCD-HeFT-tutkimuksessa yhteensä 2 521 vajaatoimintapotilasta ym. hoitoihin tai lumelääkitykseen. Tutkimukseen mukaan otettujen potilaiden sydämen pumppaustoiminta oli huono, ja heillä oli vähintään lieviä vajaatoimintaoireita, mutta ei dokumentoituja henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä. Puolella potilaista oli sepelvaltimotauti. Vajaatoiminnan perinteinen lääkehoito pyrittiin optimoimaan. Tahdistinhoito toteutettiin mahdollisimman yksinkertaisesti pyrkimyksenä hoitaa ainoastaan ilmaantuvat kammiovärinät ja hyvin nopeat kammiotakykardiat.

Juhani Airaksinen

Klopidogreeli ja residiiviulkuksen riski

Jopa 15 % asetyylisalisyylihaposta (ASA) ulkusvuodon saaneista potilaista saa residiivivuodon vuoden kuluessa, jos ASA-hoito aloitetaan uudelleen haavan parannuttua. Protonipumpun salpaajan yhdistäminen on tällöin perustelua ja tehokasta uusintavuodon ehkäisyä. On myös suositeltu ASA:n vaihtamista klopidogreeliin, jonka kliiniset tutkimustulokset ovat viitanneet siihen, että klopidogreeli olisi ulkuspotilaalle turvallisempi vaihtoehto.

Robert Paul

Riittääkö streptokokkipikatestin herkkyys lapsilla?

Angiinabakteerin nielusta löytävä pika-antigeenitesti on kätevä päivystäjän apulainen - jos se toimii luotettavasti. Pitääkö negatiiviset tulokset edelleen varmistaa viljelyllä?

Marjo Renko

Lyhyesti: Konjugaattirokote tehokas meningokokki seroryhmä C:n ehkäisyssä

Kanadassa organisoitiin rokotekampanja meninigokokki seroryhmä C -epidemiaa vastaan vuonna 2001, jolloin käytettiin polysakkaridirokotetta osalle ja uudempaa C-konjugaattirokotetta osalle väestöä. Samalla testattiin uuden rokotteen vaikutusta ensimmäisen kerran laajalla väestöpohjalla. Kahden kuukauden aikana rokotettiin 82 % kaikista 6kk-20-vuotiaista. Tapausten määrä väheni kampanjaa edeltävän vuoden 58 tapauksesta 27:ään kampanjaa seuraavana vuonna. Taudin ilmaantuvuuden muutos koko väestössä oli siis 7,8:sta 3,6:een miljoonaa kohti. Konjugaattirokotteen saaneiden keskuudessa tulos oli parempi ja rokotteen vaikuttavuudeksi saatiin 97 %. Tutkimus osoitti samalla, että uusi rokote tehoaa myös pieniin lapsiin, mikä on kauemmin käytetyn polysakkaridirokoteen hyvin dokumentoitu heikkous.

Aulikki Nissinen

Lyhyesti: Tupakoinnin rajoittaminen vähentää tupakkasairauksia

Työterveyslaitoksen tutkijat ovat osoittaneet, että lakiin perustuvalla tupakoinnin rajoittamispolitiikalla saadaan tupakointia vähenemään, ja tämä koituu eduksi myös sairaustilastoihin. Yhteys näkyy Suomessa mm. naisten tupakointitavoissa, joissa tapahtui tupakkalain voimaantulon jälkeen (v. 1975) muutosta lineaarisesti kasvavasta vakiona pysyneeseen 20 %:n tasoon. Tämä johti edelleen keuhkosyöpäsairastuvuuden nousun hidastumiseen. Kaiken kaikkiaan tutkimus osoittaa selvän yhteyden tupakointiprevalenssin ja keuhkosyövän sekä hengityselinsairauksien suhteen, etenkin miehillä, joilla tupakointi väheni merkittävästi 1960- ja 1980-lukujen välillä, 58 %:sta 28 %:iin.

Yliopistosairaalan synnyttäjien kokemukset kivunhoidosta 2000-2001 Helsingissä ja Tampereella

Synnytyskivun hoitokäytännöt Tampereen (Tays) ja Helsingin (Hyks) yliopistollisissa sairaaloissa ovat perinteisesti poikenneet toisistaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin synnyttäjien kipukokemuksia ja tyytyväisyyttä synnytyskivun hoitoon näissä sairaaloissa.

Johanna Sarvela - Antti Aho - Pekka Halonen - Arvi Yli-Hankala, Kari Teramo - Kari Korttila

Raskauteen liittyvät kuolemat

Suomessa on viime vuosikymmeninä tilastoitu 1-7 äitiyskuolemaa vuodessa. Kaikkiaan raskausaikana tai vuosi sen päättymisen jälkeen tapahtuneita kuolemia on kymmenkertainen määrä.

Mika Gissler

Ilman pakkastakin voi syntyä kylmävamma Kylmän ja kosteuden aiheuttama alaraajojen ääreishermovaurio varusmiehillä

Alaraajojen hermovaurio saattaa syntyä paitsi pakkasen myös kylmän ja kosteuden yhteisvaikutuksena syntyvän juoksuhautajalan seurauksena.

Jyrki Mäkelä

Atooppisten sairauksien syntyminen ja ehkäisy

Kansansairaudeksi muodostuneen atopian ehkäisyyn haetaan kuumeisesti keinoja. Tähänastiset yritykset estää atopian kehittyminen allergeeneja välttämällä ovat osoittautuneet pääosin tehottomiksi.

Mikael Kuitunen - Mika Mäkelä

Perusterveydenhuollon muistipoliklinikka - ketä varten, miten toimii?

Dementiapotilaiden määrä tulee merkittävästi kasvamaan seuraavien vuosikymmenien aikana. On arvioitu, että vuonna 2030 on maassamme jo noin 128 000 dementiaa sairastavaa.

Taina Lupsakko - Pertti Karppi - Aimo Rissanen - Raimo Sulkava

Sosiaalisten tilanteiden pelko: taustatekijät, kulku ja hoito sympaattisen hermon salpauksella

3.12.2004 Oulun yliopisto

Päivi Pohjavaara

Diabetespotilaiden ja sappitietukospotilaiden haavan paraneminen imurakkulamallissa

3.12.2004 Oulun yliopisto

Vesa Koivukangas

Kaksosten lihavuus ja laihuus syntymästä nuoreen aikuisikään

4.12.2004 Helsingin yliopisto

Kirsi Pietiläinen

Miehen itusolujen kuoleman säätely ja sen merkitys siittiönkehityksen aikana

4.12.2004 Turun yliopisto

Janne Suominen

Adrenomedulliini ja natriureettiset peptidit sydämen hypertrofiassa

10.12.2004 Oulun yliopisto

Marja Luodonpää

Äitien ja vauvojen aivovasteet toinen toisensa ääneen

10.12.2004 Kuopion yliopisto

Maija Purhonen

Lyhyesti: Talassemian geeniterapia askeleen eteenpäin

Vuosittain syntyy n. 100 000 lasta, joilla on beeta-talassemia major eli Cooleyn anemia, joka aiheuttaa vajaan vuoden iän jälkeen pysyvän punasolusiirtojen tarpeen. Kyseessä on yhden geenin mutaatio, ja nyt losangelesilaiset tutkijat raportoivat onnistuneensa siirtämään terveen ihmisen beeta-globiinia koodaavan geenin solumalliin. Tämän jälkeen solut vielä siirrettiin hiireen, joka useiden kuukausien ajan ekspressioi eli tuotti tervettä ihmisen beeta-globiinia. Geeninsiirrossa käytettiin nyt uutta lentiviraalista vektoria aikaisempien retroviraalisten vektoreiden sijaan. Matka geeninsiirtoon ihmiselle on vielä pitkä, mutta se jatkuu. Tämä olisi ihanteellinen, kausaalinen ja kuratiivinen hoito vaikeaan sairauteen.

Robert Paul

Lyhyesti: Sarkoidoosissa lihasheikkoutta ja yleisoireita

Sarkoidoosissa on toki todettu lihasheikkoutta, mutta tuoreessa belgialaisten tutkimuksessa tämä osoittautuu yllättävän tavalliseksi. Aineistossa oli 22 peräkkäistä poliklinikan sarkoidoosipotilasta (7:llä lievin muoto stage I, 6:lla II ja 9:llä III), jotka valittivat väsymystä sekä 21 tervettä verrokkia. Potilailla oli huonommat niin hengityslihas- kuin luurankolihasvoimatkin, rasituskestävyys oli kehnompaa kuten myös yleinen terveydentila. Pisteet ahdistuneisuuden ja masennuksen osalta olivat myös heillä korkeampia. Tulokset terottavat sarkoidoosin yleistaudin luonnetta, pelkkien keuhkojen hoitaminen ja huomioon ottaminen ei siis aina riitä...

Hannu Puolijoki

Klamydia-antibiootti ei estä sepelvaltimotautia

Jo parikymmentä vuotta sitten Pekka Saikun ryhmä havaitsi yhteyden keuhkoklamydiabakteerin ja sepelvaltimotaudin välillä. Melkoinen avaus, sillä sehän herätti ajatuksen sydän- ja verisuonitautien infektioetiologiasta. Vuosien varrella on saatu lukuisia viitteitä ajatuksen tueksi, mutta toki myös päinvastaisia tuloksia. Ne johtivat vähitellen hoitokokeiluihin, joissa testattiin voisiko klamydiaan tehoavalla antibiootilla ehkäistä sepelvaltimotaudin kehittymistä. Alustavat kokeet näyttivät lupaavilta: uudet makrolidit ehkäisivät merkitsevästi sydäninfarkteja. Ne johtivat kolmeen suureen monikansalliseen estohoitotutkimukseen, joiden tulokset ovat juuri valmistuneet. Alkuperäishavainnonkin julkaisseen Lancetin palstoilla tekee nyt John Danes Cambridgestä yhteenvetoa tutkimuksista sydänkohtausten estämisestä antibiooteilla.

Heikki Arvilommi