Lyhyesti: Lisääkö parasetamolin käyttö allergisia sairauksia?

Kumpi on muna ja kumpi kana: onko niin, että parasetamolia suositaan kun on allergiaa, vai lisääkö juuri sen käyttö allergisten tautien esiintymistä. Tuoreessa brittiraportissa verrataan allergiatutkimusten (ISAAC, ECRHS) tuloksia parasetamolin myyntiin eri puolilla maailmaa. Myyntilukujen ja allergisten oireiden runsauden välillä todettiin selvä yhteys. Sekoittavana tekijänä oli tietenkin kansantulo, mutta siitä huolimatta parasetamolin runsas käyttö englanninkielisissä maissa saattaa kirjoittajien arvelun mukaan myös selittää allergiakirjoa. Syynä voisi olla antioksidanttina toimivan glutationin hävitysreaktio keuhkoista ja muualta. Itselleni tuli kyllä ensiksi mieleen yksinkertaisempi selitys: parasetamolia käytetään jos on allergiaa, kun pelätään ASA:n ja muiden NSAID-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Joka tapauksessa tämän tutkimuksen valossa, jos haluaa välttää allergiaa, ei kannata käyttää parasetamolia, mikäli puhuu englantia äidinkielenään...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vaikuttaako kontaktiallergia pallolaajennushoidon tuloksiin?

Metalliverkkoputkia käytetään nykyään yhä yleisemmin vähentämään suonen ahtautumista pallolaajennuksen jälkeen. Toisaalta jos suoni ahtautuu uudelleen stentin sisältä, on hoito uudella pallolaajennuksella hankalaa. Koska yliherkkyysreaktio saattaa teoriassa aiheuttaa sidekudoksen liikakasvua implantin ympärille, päättivät hampurilaiset kardiologit selvitellä kontaktiallergian esiintymistä 131 potilaalla, joilla epäiltiin restenoosia. Varjoainekuvauksessa todettiin 89 potilaalla restenoosi stentin sisällä. Ihotesteissä 10 potilasta reagoi joko molybdeeniin tai nikkeliin. Heillä kaikilla oli hoitoa vaativa restenoosi. Tutkijat esittävät lisävahvistusta vaativan hypoteesin, että metalliverkkoputken sisältämä nikkeli ja molybdeeni voivat altistaa restenoosille.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Eteisvärinä ja elämänlaatu

Kiireinen lääkäri saattaa joskus suhtautua välinpitämättömästi eteisvärinäoireita valittavaan suureen potilasjoukkoon, koska kohtauksittainen eteisvärinä on ennusteeltaan varsin hyvänlaatuinen. Amerikkalaistutkimuksessa verrattiin kohtauksittain ilmenevän eteisvärinän, stabiilin sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta elämänlaatuun. Ehkä yllättäenkin eteisvärinä huononsi kaikilla tutkituilla osa-alueilla elämänlaatua vähintään yhtä paljon kuin rakenteelliset sydänviat, eikä ilmiö ollut yhteydessä objektiivisesti arvioituun eteisvärinän vaikeusasteeseen. Pelko ennalta-arvaamattoman rytmihäiriökohtauksen ilmaantumisesta näyttää siis heikentävän elämänlaatua joskus jopa enemmän kuin huonompiennusteisten sairauksien ennakoitavissa oleva oireisto. Tämä on hyvä muistaa potilastyössä.

Juhani Airaksinen

Ei suuriannoksista syklofosfamidia aplastiseen anemiaan

Aplastisen anemian ennuste on parantunut huomattavasti, kun immunosuppressiivista hoitoa, etenkin antitymosyyttiglobuliinia (ATG) ja siklosporiinia, on opittu käyttämään oikein. Jos noilla lääkkeillä ei pärjätä, on allogeeninen kantasolusiirto (luuytimensiirto) usein (n. 80 %) kuratiivinen hoito. Takavuosina annettiin eräässä amerikkalaisessa sairaalassa aplastiseen anemiaan kevennettyä hoitoa eli syklofosfamidia suurina annoksina. Kymmenestä potilaasta seitsemän sai hoitovasteen, ja sen jälkeen tätä hoitoa on tarjottu aplastisen anemian hoitoon yleisemminkin.

Robert Paul

Hyperventilaatio ja astma

Hyperventilaation ja astman suhdetta on kliinikkojen keskuudessa pohdittu pitkään. On jopa esitetty, että astma saattaisi alkuvaiheessaan ilmetä primaarisen hyperventilaatio-oireyhtymän oirein. Toisaalta selvässä astmakohtauksessa on hyperventilaation kuva ainakin hengitysilman ja verikaasujen perusteella tyypillistä. Aihetta ei ole paljonkaan tutkittu.

Hannu Puolijoki

Akupunktuuri auttaa sytostaattipahoinvointiin

Sytostaattihoitojen yleistyessä ovat yhä useammat syöpäpotilaat joutuneet kohtaamaan myös hoitoihin lähes väistämättömästi liittyvän pahoinvoinnin ja oksentelun. Rankan kemoterapian lisäksi tarvittavat pahoinvointilääkeyhdistelmät kasvattavat interaktioriskejä ja lääkkeettömien vaihtoehtojen tarve on ilmeinen.

Seppo Yt Junnila

DNA-rokotteiden kahva selvisi

Hyvällä syyllä voi kysyä, kuka käytännön kollega jaksaa lukea Lääkärilehdestä banaanikärpäsen Toll-reseptoreihin liittyvän jutun, mutta jos tämä alkulause ei karkottanut, jatko voi osoittautua ihan kiinnostavaksikin. Kyseiset solun pinnan rakenteet ovat säilyneet vuosimiljoonia eri lajeissa hyönteisistä imettäväisiin ja niitä on myös meissä ihmisissä. Niiden avulla laukaistaan luontaisen vastustuskyvyn reaktioita taudinaiheuttajia vastaan, siis ensihälytyksenä ennen kuin varsinainen immuunipuolustus saadaan viritettyä. Tämän tutkimuksen tosi täky on kuitenkin siinä, että siinä osoitetaan vieraan DNA:n aloittavan seurustelun isännän solun kanssa Toll-perheen reseptorin kautta. Vieras, eli tässä tapauksessa bakteerin DNA, on lupaavien uudenlaisten rokotteiden materiaali.

Heikki Arvilommi

Sairastavuuden väestöryhmittäiset muutokset Pohjoismaissa 1980- ja 1990-luvulla

Terveydentilan väestöryhmittäisiä eroja on ensi kertaa selvitetty Pohjoismaissa kahtena eri ajankohtana. Yhteiskunnallisista muutoksista ja taloudellisesta lamasta huolimatta sairastavuus ei muuttunut 1980-luvulta 1990-luvulle siirryttäessä. Ainoastaan Suomen ero muihin maihin kaventui. Koulutusryhmittäisiä samoin kuin työmarkkina-aseman mukaisia terveyseroja todettiin kaikissa maissa ja ne osoittautuivat pääosin suhteellisen pysyviksi.

Katariina Kivelä, Eero Lahelma, Eva Roos, Terhi Tuominen, Espen Dahl, Finn Diderichsen, Jon Ivar Elstad, Inge Lissau, Olle Lundberg, Ossi Rahkonen, Niels Kristian Rasmussen, Monica Åberg Yngwe

Sairaaloiden valohoitolaitteet uusiutuvat

Ihottumien valohoitomenetelmät ovat jatkuvasti kehittyneet ja käyttöön on tullut uusia kapeakaistaisempia hoitoja. Suomessa kehitystä on seurattu tiiviisti, ja ihotautiyksiköiden valohoitolaitekanta on voimakkaasti uusiutumassa. Hoitomenetelmien käytössä on kuitenkin ollut kirjavuutta. Kartoitimme kyselytutkimuksen avulla maamme yliopistollisissa sairaaloissa ja keskussairaaloissa käytössä olevat UV-valohoitolaitteet ja säteilymittarit sekä selvitimme valohoitojen annostelua.

Erna Snellman, Laura Huurto, Terhi Kosonen, Iina Volanen, Christer T. Jansén

Dementiapotilaiden käytösoireet

Dementia ei ole vain muistin ja muiden kognitiivisten toimintojen rappeutumista. Dementiapotilaiden ja heidän omaistensa arkielämän ongelmat eivät useimmiten aiheudu muistivaikeuksista vaan monista muutoksista potilaiden käyttäytymisessä ja tunne-elämässä, kuten mielialan vaihteluista, aggressiivisuudesta tai levottomuudesta. Nämä käytösoireet ovat hyvin usein syynä omaisten uupumiseen ja potilaan joutumiseen pysyvään laitoshoitoon. - Tässä katsauksessa tarkastellaan dementiaan liittyviä käytösoireita ja Lääkärilehden seuraavassa numerossa niiden lääkehoitoa.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijatyöryhmä

Psykologiset tekijät pitkäaikaisessa dialyysissä

Pitkäaikaisia dialyysihoitoja on 60-luvulta alkaen käytetty munuaispotilaiden elämää pelastavana ja elämänlaatua parantavana hoitona.

Hannu Holm

Syömishäiriöiden hoidon nykykäytännöt Suomen keskussairaaloissa

Maamme keskussairaaloiden ja yliopistollisten sairaaloiden lastentautien, sisätautien sekä lasten-, nuoriso- ja aikuispsykiatrian yksiköihin kohdennetun selvityksen mukaan syömishäiriöiden hoitokäytännöt ja näistä häiriöistä kärsivien potilaiden määrät vaihtelivat yksiköittäin. Hyödyllisiksi oli koettu tiivis, varhainen hoito, potilaan fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, yhteistyö eri hoitotahojen kanssa, johdonmukaisuus, asiallisen tiedon antaminen, syömiskäyttäytymiseen vaikuttaminen, yksilö- ja perheterapiat sekä vaikeimmissa tapauksissa osastohoito.

Hanna Ebeling, Päivi Tapanainen, Auli Joutsenoja, Minna Koskinen

Selvitysmieshanke sairaalassa - prosessi ja opetuksia

Myös Suomen sairaaloissa on yleistymässä selvitysmiestyö. Tässä artikkelissa kuvataan hanketta, jolle tunnusomaista oli usean selvitysmiehen yhteistyö sekä moniammatillinen tiimi. Selvitystyöhön kuului sairaaloiden vertaisarviointia sekä yhden sairaalan perinpohjainen operatiivisten alojen analysointi ja toimenpideohjelman kehittäminen. Siinä hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tietoja.

Raimo Tuomainen, Heikki Paavilainen, Jouko Isolauri, Anja Tuulonen

Valtimon toiminta ja sydänperäiset natriureettiset peptidit perinnöllisessä verenpainetaudissa, typpioksidin puutoksessa ja munuaisten vajaatoiminnassa

3.11.2000 Tampereen yliopisto

Jarkko Kalliovalkama

Esiinluiskahtaneen nikamavälilevykudoksen tulehdus

10.11.2000 Helsingin yliopisto

Aklilu Habtemariam

Maaseudun miehet sairastuvat muita useammin Parkinsonin tautiin

11.11.2000 Kuopion yliopisto

Anne-Maria Kuopio

Kasvutekijöiden vaikutus apoptoosiin kolmiulotteisessa soluviljelmässä

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Alanko

Liukenevaan kiinnittimeen liitetyn kasvutekijän TGF-beeta1 vaikutus kokeellisen osteotomian paranemiseen

15.11.2000 Helsingin yliopisto

Laura Tielinen

Tutkimuksia gastroesofageaalisen refluksitaudin hoidosta

17.11.2000 Helsingin yliopisto

Tuomo Rantanen

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen