Rystystekonivelleikkaus ja ranteen osaluudutus reumakäden kirurgisena hoitona

Reumatulehdus vaikuttaa nivelten lisäksi pehmytkudoksiin ja aiheuttaa jatkuessaan usein merkittäviä muutoksia käsiin. Rystysten ja ranteen virheasennot ovat tyypillisiä käden käyttöä häiritseviä ongelmia reumaa sairastavilla potilailla. Ranteen virheasennon on todettu edesauttavan rystysmuutosten kehittymistä ja huonontavan rystystekonivelleikkauksella saavutetun tuloksen pysyvyyttä. Tämän vuoksi mahdollinen ranteen virheasento korjataan ennen rystystekonivelleikkausta. Ranteen virheasento on yleisimmin korjattu kokoluudutusleikkauksella, jonka väistämätön haitta on rannenivelen ojennus-koukistusliikkeen menettäminen.

Pirjo Honkanen

Millainen vauhti pitää viikatemiehen loitolla?

Vanhuksen laahustaminen ja liikkuminen raskain, väsynein tai työläin askelin tulkitaan usein elinvoimien hiipumiseksi ja enteeksi lähestyvästä kuolemasta. Tieteellisesti kävelynopeuden ja mortaliteetin yhteys on luotettavasti osoitettu, mutta niiden biologinen suhde on epäselvä. BMJ:n joulunumerossa julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin selvittämään yli 70-vuotiaiden miesten luontaisen kävelynopeuden ja kuolemanriskin yhteyttä.

Ossi Lindell

Korvaako kystatiini C kreatiniinin munuaistoiminnan mittarina?

Kreatiniinin määritys on yleisimmin käytetty munuaistoiminnan mittausmenetelmä, mutta se on epäherkkä. Kystatiini C -pitoisuuden määritystä on ehdotettu munuaistoiminnan merkkiaineeksi, koska ikä, paino tai sukupuoli eivät vaikuta siihen samalla tavalla kuin kreatiniinin pitoisuuteen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli arvioida kystatiini C:n merkitys munuaistoiminnan yleisenä mittarina. Erityisesti halusimme selvittää, löytyykö munuaisten lievä vajaatoiminta kystatiini C:n perusteella herkemmin kuin kreatiniinin tai kreatiniinipohjaisten laskentakaavojen avulla.

Hannu Jalanko, Leena Lindgren, Risto P. Roine, Jaana Isojärvi, Sinikka Sihvo

Ennakoiva hoitoonpääsymalli sai leikkausjonot hallintaan

Kirurgisten alojen suurten potilasmäärien ohjaaminen ja resurssien jakaminen ovat perinteisesti tapahtuneet vertailemalla toteutuneiden hoitokäyntien ja hoitojonossa olevien potilaiden määrän kehitystä. Organisaatioiden kasvaessa jonojen hallinta on käynyt yhä ongelmallisemmaksi ja hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuminen on usein vaatinut työlästä potilaslistojen läpikäyntiä. HYKS:n ortopedian ja traumatologian klinikassa käynnistettiin vuonna 2009 systemaattinen jonohallinnan kehitystyö, jonka tavoitteena oli parantaa hoitoonpääsyn ennakoitavuutta ja hoitotakuun toteutumista sekä resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista toimintayksiköille.

Jarkko Pajarinen, Jari Salo, Teemu Paatela, Eero Hirvensalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030