Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen väestötutkimuksessa selvitettiin sikiöaikaisen nikotiinialtistuksen ja tarkkaavaisuus- ja yliaktiivisuushäiriö ADHD:n välistä yhteyttä. Tutkimuksessa selvisi, että mitä suurempi nikotiinipitoisuus äidillä oli veressään raskausaikana, sitä suurempi oli riski, että lapsi sai myöhemmin elämässään ADHD-diagnoosin.

Tutkimuksessa yhteys todennettiin käyttämällä raskaudenaikaisia veriseeruminäytteitä. Niistä mitattiin kotiniinipitoisuutta. Kotiniini on merkkiaine, joka paljastaa luotettavasti sikiön nikotiinille altistumisen tason. Äidin veren kotiniinipitoisuus mitattiin raskauden ensimmäisellä ja toisella kolmanneksella kerätyistä veriseeruminäytteistä. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Suomessa vuosina 1998–1999 ADHD-diagnoosin saaneet 1079 lasta ja vastaava määrä verrokkeja.

ADHD:n riski oli yli kolminkertainen lapsilla, joiden äidit kuuluivat raskausaikana eniten tupakoineeseen 10 prosenttiin verrattuna lapsiin, joiden äideillä veren kotiniinipitoisuudet olivat matalimmat.

Suomalaisäideistä 12,5 prosenttia tupakoi alkuraskauden aikana ja 7 prosenttia läpi koko raskauden.

Tupakointi ei yksinään selitä

Tutkimuksen johtaja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander toteaa, ettei äidin raskaudenaikainen tupakointi todennäköisesti selitä yksinään lapsen myöhempää ADHD-diagnoosia. Se voi kuitenkin myötävaikuttaa sairastumiseen esimerkiksi perimän tai sosiaalisten tekijöiden ohella.

Sourander arvioi Turun yliopiston tiedotteessa, että tutkimuksen tuloksilla voi olla merkitystä häiriön ennaltaehkäisevän hoidon kehittämiselle tulevaisuudessa, jos sikiön nikotiinialtistuksen ja ADHD:n yhteys voidaan varmentaa jatkotutkimuksissa.

Seuraavaksi olisi tarpeen tutkia raskausajan tupakoinnin ja ympäristötekijöiden, perintötekijöiden sekä epigeneettisten tekijöiden yhteyksiä.

Pediatrics-lehdessä julkaistu tutkimus on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa selvitetään keskeisten neuropsykiatristen häiriöiden raskaudenaikaisia riskitekijöitä.

Kuva: Fotolia