Elinajan pidentyessä vanhusten epilepsiat lisääntyvät. Monet iän mukana lisääntyvät sairaudet ja lääketieteelliset tilat, kuten aivoverenkierron häiriöt, dementia ja aineenvaihdunnan häiriöt, lisäävät epilepsian riskiä, kirjoittavat akuuttilääketieteen erikoislääkäri Teemu Pöytäkangas ym. Lääkärilehdessä.

Epileptistä tilannetta on osattava epäillä muidenkin kuin tajuttomuus-kouristuskohtausten taustalla. Vanhuksilla, joilla ei ole ennestään epilepsiadiagnoosia, ilmenee pitkittynyt epilepsiakohtaus useammin kuin muissa ikäryhmissä. Aiheuttaja on aivoverenkierron häiriö tavallisemmin kuin muissa ikäryhmissä. Ilman hoitoa ennuste on huono.

Pitkittynyt ei-kouristuksellinen epileptinen kohtaus vaikuttaa olevan vanhuksilla tavallista yleisempi. Se saattaa olla vain vähäinen muutos yleistilassa ja muistuttaa hiljaista deliriumia. Tunnistaminen ensihoidossa on vaikeaa, kun kohtaus ilmenee pelkästään sekavuutena.

Pitkittyneeseen epileptiseen kohtaukseen liittyy merkittävä kuolleisuus sekä jälkioireiden ja toimintakyvyn heikkenemisen riski. Vanhuksilla kohtaukseen liittyvä sairastavuus on erityisen suuri, samoin kuolleisuus. Hoito tulee aloittaa nopeasti – "time is brain" myös epilepsian hoidossa.

Lähde: Pöytäkangas T, Pauniaho S-L, Peltola J, Rainesalo S. Epileptisen kohtauksen tunnistaminen ja ensihoito. Suom Lääkäril 2018;73:2333–5.

Artikkeli julkaistaan Lääkärilehdessä 41/2018.