Sartaanit tehottomia eteisvärinän uusimisen estossa

Sartaaneista ei ole apua eteisvärinän uusimisen estossa. Tähän murheelliseen johtopäätökseen tulivat italialaiset GISSI-tutkijat, jotka tutkivat valsartaania eteisvärinän uusimisen ehkäisyssä kardioversion jälkeen.

Juhani Airaksinen

Valproaatti ei sovi odottavan äidin epilepsialääkkeeksi

Valproaattia ei pitäisi käyttää ensisijaisena hoitona hedelmällisessä iässä olevien naisten epilepsiassa, toteavat epilepsialääkkeiden vaikutuksia syntyvään lapseen selvittäneet tutkijat.

Pertti Kirkinen

Dementikkojen kaltoinkohtelua on vaikea selvittää

Englannissa äskettäin tehdyssä kyselyssä selvisi, että kolmannes omaishoitajista tunnustaa kaltoinkohtelevansa hoidettaviaan. Lievää kaltoinkohtelua esiintyy puolessa hoitosuhteista.

Kaisu Pitkälä

Poikien itsetuhoisuutta voidaan ennustaa

Poikien itsetuhoisuutta voidaan ennustaa psykopatologiaa mittaavan seulan avulla, osoittaa Suomessa tehty ainutlaatuinen tutkimus. Mittari tunnisti 78 % vakavassa itsemurhavaarassa olevista pojista, mutta toisaalta virhetulkintojen mahdollisuus oli suuri. Samalla kun tutkimus nostaa esiin tärkeitä poikien itsetuhoisuutta ennakoivia tekijöitä, se tuo esiin harvinaisten tapahtumien ennustamisen vaikeuden.

Raimo K. R. Salokangas

Täi löytyy helpoimmin kosteista hiuksista

Päätäi löytyy paremmin kosteaa tukkaa kampaamalla kuin kuivista hiuksista ja hiusrajoista etsimällä. Tähän tulokseen tulivat saksalaistutkijat, jotka täiepidemian vallitessa tutkivat 304 koululaista, jokaisen kahdella menetelmällä.

Sirkku Peltonen

Sikiön kolmiulotteisen kaikututkimuksen ongelmalliset rajat
Lääketiedettä vai kaupallista viihdettä?

Lääketieteellisistä ja muista syistä tehtävät kaupalliset kolmiulotteiset sikiön kaikututkimukset yleistyvät. Halusimme kartoittaa syitä, miksi perhe hakeutuu Suomessa yksityiseen obstetriseen kaikututkimukseen.

Pertti Kirkinen, Ilona Riippa, Marian Jaalama, Eija Tomás

Hepatosellulaarisen karsinooman hoito

- Hepatosellulaarinen karsinooma (HCC) aiheuttaa kolmanneksi eniten syöpäkuolemia koko maailmassa.

Raija Ristamäki, Helena Isoniemi, Tuomo Alanko

Kolmen kuukauden koliikki

- Vauvan koliikki eli selittämättömät itkukohtaukset ovat yleisiä kahden viikon iästä kolmen kuukauden ikään saakka.

Liisa Lehtonen

WHOIKE-tietojärjestelmän käyttöönotto jouduttiin keskeyttämään Etelä-Karjalan keskussairaalassa

- Valtakunnallinen terveydenhuollon sähköisen dokumentoinnin kehittäminen aiheuttaa runsaasti muutoksia sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon tietojärjestelmiin.

Markku Härmä, Pasi Juvonen, Päivi Ovaska

Diabeetikko ei hyödy sepelvaltimotaudin seulonnasta

Juuri julkaistu DIAD-tutkimus vahvistaa viimeaikaisia tutkimustuloksia lievän sepelvaltimotaudin hoitolinjoista. Jos asianmukaisesta valtimotautien primaaripreventiosta huolehditaan, on diabeetikoidenkin sepelvaltimotaudin ennuste nykyisin varsin hyvä.

Juhani Airaksinen

Kipsi yhä paras nilkan nivelsidevammoissa

Täydellisen immobilisaation takaava lyhyt kipsihoito osoittautui tehokkaimmaksi hoitovaihtoehdoksi nilkan lievää vaikeampien nivelsidevammojen hoidossa. Brittitutkimuksen mukaan lyhyt kipsihoito palauttaa nilkan toimintakyvyn nopeammin kuin mekaaninen nilkkatuki tai tukisidos.

Katariina Korkeila

Leikkausrobotilla potilaan vatsaan?

Kirurgian arkirutiinit mullistuvat, mikäli nyt kehitetty minirobotti joskus yleistyy leikkaussaleissa.

Tom Scheinin

Enemmän huomiota riskitekijöiden hoitoon

Sepelvaltimotautipotilaiden perushoidossa on vielä paljon parannettavaa, ilmenee EUROASPIRE-tutkimuksista. Suomessakin potilaat tupakoivat, ovat ylipainoisia ja verenpaine on korkea.

Juhani Airaksinen

Synnytyskivun muisto voi säilyä vuosia

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan synnytyskipu säilyy osalla naisista muistissa jopa vuosia. Näin käy erityisesti silloin, jos synnytyskokemus on ollut muutenkin huono. Vanha uskomus - nainen unohtaa kivun saatuaan terveen vastasyntyneen - ei siis pidäkään paikkaansa.

Pertti Kirkinen

Onko diabeetikoiden jalkojen omahoito parantunut 20 vuoden aikana?

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko diabeetikoiden tiedot hyvästä jalkojen hoidosta ja omahoidon toteuttaminen muuttuneet 20 vuoden aikana.

Tuula Toikka, Satu Redman, Helena Hämäläinen, Tapani Rönnemaa

Vaikea-asteisen kuulovian kuntoutus molemminpuolisen sisäkorvaistutteen avulla

- Sisäkorvaistutetta käytetään molemminpuolisen vaikea-asteisen kuulovian kuntoutuksessa silloin, kun kuulokojekuntoutus ei auta.

Jukka Kokkonen, Elina Mäki-Torkko, Risto P. Roine, Tuija S. Ikonen

Vapinan tutkiminen

- Vapina on tavallisin liikehäiriö.

Seppo Kaakkola

Päivystyspotilaiden hoitoon ohjautuminen ja hoidon tarkoituksenmukaisuus terveysasemalla päiväsaikaan

Tutkimuksella pyrittiin selvittämään, miten terveysaseman erillinen päiväaikainen yhteisvastuullinen päivystysvastaanotto vastasi potilaiden päivystyksellisen hoidon tarpeisiin.

Martina A. Torppa, Anne Kokkonen, Satu Raumavirta-Koivisto, Antti A.T. Iivanainen, Kaisu H. Pitkälä

Greliini, lihavuus ja tyypin 2 diabetes

Greliini on peptidihormoni, jolla on osoitettu olevan anabolisia vaikutuksia. Se voimistaa kasvuhormonin eritystä, toimii ruokahalua ja ravinnonottoa lisäävänä signaalina, vähentää rasvahappojen käyttöä energianlähteenä ja lisää rasvakudoksen määrää. Lisäksi greliinillä on osoitettu olevan vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, sydämen toimintaan ja tulehduksellisiin prosesseihin. Näiden ominaisuuksiensa ansiosta greliinistä on tullut tärkeä tutkimuskohde lihavuuteen ja sen liitännäissairauksiin, kuten verenpainetautiin, tyypin 2 diabetekseen ja ateroskleroosiin liittyvässä tutkimuksessa.

Johanna Vartiainen

Geeniterapia verisuonten kasvattamiseksi

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat lähes puolet kuolleisuudesta länsimaissa. Valtimoiden ahtautuminen aiheuttaa verenkiertovajausta ja hapenpuutteesta johtuvia muutoksia, kuten katkokävelyä ja haavaumia alaraajojen valtimonkovettumistautia sairastaville potilaille. Pallolaajennuksia ja ohitusleikkauksia käytetään valtimonkovettumistaudin kriittisesti ahtauttamien suonten hoidossa, mutta nämä hoitomuodot eivät sovellu kaikille potilaille. Siksi edelleen harmittavan usein päädytään erilaisten hoitoyritysten jälkeen amputoimaan hapenpuutteesta kärsivä raaja tai sen osa.

Petra Korpisalo-Pirinen