Näkövammaiset vanhukset käyttävät näönkuntoutuspalveluja vähän

Näkökyky on yksi merkittävimmistä toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä. Väestön vanhenemisen myötä erityisesti iäkkäiden näkövammaisten määrä lisääntyy. Heikentyneen näön aiheuttamat toiminnan rajoitukset lisäävät palvelujen ja apuvälineiden tarvetta sekä johtavat helpommin erityisesti iäkkäiden näkövammaisten laitoshoitoon. Näköongelmaisten henkilöiden elämänlaadun ja itsenäisen suoriutumisen parantamiseksi tarvitsemme nykyistä syvällisempää tietoa näön vaikutuksista toimintakykyyn. Palvelujen kehittämistyöhön tarvitaan nyt puuttuvat tiedot näkövammaisten määrästä, avuntarpeesta ja nykyisten palvelujen riittävyydestä.

Arja Laitinen

Luuston kasvu ja kehitys

Viime vuosikymmenen aikana monet luonnontieteelliset alat ovat olleet murrosvaiheessa uusien entistä hienostuneempien tutkimusmenetelmien kehityttyä. Geenien, molekyylien ja reseptorien tutkimisesta on tullut myös luututkimuksen pääsuuntaus. Usein tämä kuitenkin tuntuu tapahtuvan sen kustannuksella, että unohdetaan luuston perustehtävä liikkumisen mahdollistavana tukirankana ja siten sen tärkeimmät ominaisuudet: lujuus ja jäykkyys.

Olli Leppänen

Keuhkoverenkierron sairauksien geenitausta

Primaarinen pulmonaalinen hypertonia (PPH) eli nykyisen tautiluokituksen mukaan idiopaattinen pulmonaalinen hypertonia on harvinainen, etenevä keuhkoverenkierron sairaus, joka johtaa keuhkoverenpaineen nousuun ja sydämen oikean puolen vajaatoimintaan. Suurin osa sairastuneista sairastaa ns. sporadista tautimuotoa, mutta noin 6 %:ssa tapauksista samassa perheessä on useampia sairastuneita. Vuonna 2000 todettiin PPH:lle altistavia mutaatioita BMPR2-geenissä (bone morphogenetic receptor type 2) sekä sporadista että suvuittaista PPH:ta sairastavilla potilailla. BMPR2 koodaa BMPRII-reseptoria, joka on osa TGFβ-signalointireittiä (transforming growth factor β). Saman signalointireitin geenien, endogliinin ja ALK1:n (activin like receptor type I) mutaatioiden on todettu altistavan perinnölliselle hemorragiselle telangiektasialle (HHT), jonka oireita ovat mm. toistuvat nenäverenvuodot ja joissain tapauksissa myös pulmonaalihypertonia.

Marja Sankelo

Polven tekonivelinfektioiden esiintyvyys ja riskitekijät

Tekonivelleikkaus on vakiinnuttanut asemansa pitkälle edenneen, useimmiten nivelrikon tai nivelreuman aiheuttaman polvinivelvaurion hoitona. Vuonna 2006 Suomessa tehtiin 10 411 polven ensitekonivelleikkausta.

Esa Jämsen

Luustolääke rintasyövän liitännäishoitona mietityttää

Tsoledronihappo vähentää rintasyövän uusiutumisriskiä kolmanneksella verrattuna pelkkään hormonaaliseen hoitoon, osoittaa tuore tutkimus. Löydös on mielenkiintoinen, mutta sen kliininen soveltaminen mietityttää.

Sirkku Jyrkkiö

Liraglutidi on lupaava diabeteslääke

Liraglutidi on uusi, lupaava diabeteslääke. Siihen ei liity vakavia haittoja, tosin pankreatiitin ilmaantumista on syytä vahtia. Toiseen GLP-analogiin eksenatidiin verrattuna liraglutidin etuna on annostelu kerran päivässä.

Robert Paul

Kylmäspray helpottaa kanylointia

Lihaskipujen ja pikkuvammojen ensiapuun tarkoitettu kylmäspray saattaa tuoda odotettua apua kanyylin asettamisen liittyvään kipuun.

Katariina Korkeila

Virtsaputken divertikkelissä voi piillä vaara

Joka kymmenennessä naisten virtsaputken poistetussa divertikkelissä todetaan normaalista poikkeavia rauhasrakenteita. Nyt tehdyssä tutkimuksessa 6 %:ssa poistetuista divertikkeleistä oli invasiivinen adenokarsinooma. Leikkausta edeltäneissä radiologisissa tutkimuksissa kasvaimia ei voitu havaita.

Ossi Lindell

Onko hypertyreoosin radiojodihoito turvallista?

- Hypertyreoosin vuoksi hoidetuilla potilailla on lisääntynyt riski sairastua ja kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin vielä vuosikymmeniä hypertyreoosin hoidon jälkeen.

Saara Metso

Yli 80-vuotiaiden kohonneen verenpaineen lääkehoito kannattaa

- Kontrolloiduissa hoitotutkimuksissa oli aiemmin vain vähän, jos ollenkaan yli 80-vuotiaita. Siksi kohonneen verenpaineen hoidon hyöty tässä ikäryhmässä on jäänyt epäselväksi.

Riitta Antikainen, Timo Strandberg, Jaakko Tuomilehto

Nuorten aleksitymia on yhtä yleistä kuin aikuisten

- Aleksitymialla tarkoitetaan persoonallisuuden piirteistöä, johon liittyy huono kyky tunnistaa ja ilmaista tunteita, vähäinen mielikuvitus ja taipumus ulkokohtaiseen ajatteluun.

Max Karukivi, Lea Hautala, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu, Pirjo-Riitta Liuksila, Matti Joukamaa, Simo Saarijärvi

Vaikuttaako avohoidon DRG-ryhmittely sairaaloiden palvelutuotannon määrään ja tuottavuuteen?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella sairaaloiden palvelujen määrän, tuotantokustannusten ja tuottavuuden kehitystä vuosina 2003-2006 käyttäen palvelutuotannon vakioinnissa kahta erilaista DRG-ryhmittelijää.

Kirsi Vitikainen, Miika Linna

Lääkärivajeella yllättäviä vaikutuksia terveyskeskuksissa

Suomalaiset terveyskeskukset toimivat kohtuullisesti lääkärivajeesta huolimatta. Lääkärivajeella on osittain myös myönteisiä vaikutuksia terveyskeskusten toimintaan, koska sen myötä toimintoja järjestetään aktiivisesti uudelleen ja tehtäviä priorisoidaan.

Ulla Saxén

Solunsiirrot ja geenihoidot tulossa sydäntautien hoitoon

Pitkälle edennyt sydämen vajaatoiminta on hyvin vaikeahoitoinen tauti. Vanhuusväestön suhteellinen lisääntyminen lisää taudin merkittävyyttä ja sydänlihaksen solusiirtoja on ehdotettu uudeksi vaihtoehtoiseksi hoitomuodoksi. Huolimatta parantuneesta lääkehoidosta ja kehittyneistä pallolaajennus- ja leikkausmenetelmistä, loppuvaiheen sepelvaltimotauti on lääketieteellinen haaste. On arvioitu, että geenihoito olisi seuraava merkittävä hoitomenetelmä vaikeassa sepelvaltimotaudissa.

Tommi Pätilä

FINAMI-tutkimus:
Vanhusten sepelvaltimotauti kuormittaa merkittävästi terveydenhoitojärjestelmää

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 75-99-vuotiaiden sydäninfarktin erityispiirteitä sekä sepelvaltimotautikuolleisuuden, sydäninfarktin ilmaantuvuuden ja kohtaustappavuuden muutoksia vuosina 1995-2002.

Heli Koukkunen, Seppo Lehto, Veikko Salomaa, Matti Ketonen, Pirjo Immonen-Räihä, Päivi Kärjä-Koskenkari, Juha Mustonen, Juhani Airaksinen, Aapo Lehtonen, Aki Havulinna, Y. Antero Kesäniemi, Kalevi Pyörälä, Finami-Tutkimusryhmä

Kihti yleistyy - näkökohtia diagnostiikasta ja hoidosta

- Kihdin esiintyvyys on kaksinkertaistunut viime vuosikymmenien aikana. Suurimmat syyt tähän ovat elintapojen muutokset ja keski-iän kohoaminen.

Heikki Julkunen

Biomateriaalit kallon alueen luupuutosten hoidossa

- Biomateriaalit kuuluvat nykyaikaiseen hoitoon. Materiaaleja on kehitteillä ja markkinoilla paljon, ja niiden käyttö kallon alueen luukudoskorvikkeina on lisääntynyt.

Matti Peltola, Kalle Aitasalo, Teemu Tirri, Jami Rekola

Rokotteiden kustannukset ja hyödyt arvioitava ihmisen koko elinkaaren näkökulmasta
Taloustieteellinen analyysi

- Ihminen käyttäytyy lyhytnäköisesti: tulevaisuus ei saa sille kuuluvaa painoarvoa ihmisen valinnoissa.

Vesa Kanniainen

Solukalvon kuljetusproteiinit sikiön suojana

Solukalvon kuljetusproteiineja on useissa elimissä ja veri-kudosesteissä, joissa ne säätelevät erilaisten aineiden pääsyä kudoksiin. P-glykoproteiinin on todettu estävän lääkeaineiden ja ympäristömyrkkyjen pääsyn soluun. Sitä on todettu olevan mm. veri-aivoesteessä, suolistossa, munuaisissa ja istukassa. Istukassa P-glykoproteiini estää tiettyjen lääkeaineiden pääsyn sikiön puolelle istukan läpi. Toisaalta eräät aineet voivat estää P-glykoproteiinin toimintaa ja samalla lisätä jonkin muun lääkeaineen pääsyä istukan läpi.

Melissa Rahi

Kasvutekijät keuhkojen kehityksessä

Keuhkojen kypsymättömyys altistaa raskausviikolla 24-28 syntyneen keskosen keuhkovauriolle, bronkopulmonaaliselle dysplasialle (BPD). BPD johtaa keuhkojen kehityksen merkittävään hidastumiseen. Monet kasvutekijät vaikuttavat keuhkojen verisuonituksen kehitykseen ja BPD:ssa kasvua säätelevien tekijöiden ja niiden vastavaikuttajien välillä vallitsee epätasapaino. Tärkein tunnettu verisuonten kasvuun vaikuttava tekijä on verisuonikasvutekijä A (VEGF-A). Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin siihen liittyvien istukkakasvutekijän (PlGF), endostatiinin ja VEGF-C:n yhteyttä keuhkojen kehitykseen ja BPD:hen.

Joakim Janér