Uusi menetelmä nopeuttaa aktiivisen B12-vitamiinin määrittämistä

Aktiivisen B12-vitamiinin määrittämiseksi luotu uusi menetelmä tuo vitamiinipuutoksen määrityksen käytännön lääkärintyöhön. Menetelmä perustuu seerumi- tai plasmanäytteen holotranskobalamiinin tunnistukseen kahta monoklonaalista vasta-ainetta käyttäen. Toisin kuin edeltäjänsä, tämä menetelmä on automatisoituna nopea, se mahdollistaa suurienkin näytemäärien analysoimisen kerralla ja siten sen hinta on edullinen. Menetelmän herkkyys, spesifisyys ja toistettavuus ovat hyvät.

Annukka Pajupiia Aarnisalo

Bevasitsumabista ei merkittävää lisähyötyä levinneen rintasyövän hoidossa

Verisuonikasvutekijän vasta-aine bevasitsumabi ei valitettavasti näytä tuovan merkittävää lisähyötyä rintasyövän hoitoon. Asiaa selvitettiin tutkimuksessa, jossa 722 levinnyttä rintasyöpää sairastavaa naista satunnaistettiin saamaan joko paklitakselia tai paklitakselia ja bevasitsumabia ensilinjan hoitona. Bevasitsumabia saaneilla potilailla aika taudin etenemiseen oli pidempi (11,8 kk vs. 5,9 kk), mutta elossaolossa ei ollut eroa (26,7 kk vs. 25,2 kk). Bevasitsumabi aiheuttaa osalle potilaista päänsärkyä, verenpaineen nousua, proteinuriaa ja aivoverenkierron häiriöitä, mutta elämänlaadussa ei ollut merkittäviä eroja ryhmien välillä.

Sirkku Jyrkkiö

FINRISKI-tutkimus:
Sekä miesten että naisten sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisriski pieneni viime vuosina

Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä on seurattu väestötasolla Suomessa vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein. Tässä artikkelissa kuvataan riskitekijöiden muutokset vuodesta 1982 vuoteen 2007 ja riskitekijöiden laskun merkitys sepelvaltimotautikuolleisuuden pienenemiseen.

Erkki Vartiainen, Markku Peltonen, Tiina Laatikainen, Jouko Sundvall, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti, Pekka Puska

Käypä hoito -suositusten juurruttaminen terveydenhuoltoon voi parantaa huomattavasti kustannusvaikuttavuutta

Käypä hoito -suosituksista on tehty kustannusvaikuttavuusanalyysi silloin, kun se on ollut mahdollista. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suositus ilmestyi vuonna 2002, ja kustannusvaikuttavuusanalyysin tekeminen käynnistettiin pian sen valmistuttua.

Minna Kaila, Marjukka Mäkelä, Neill Booth, Pasi Aronen, Antti Jula, Katriina Kukkonen-Harjula, Antti Reunanen, Pekka Rissanen, Harri Sintonen

Palladiini, uusi aktiinitukirangan proteiini

Palladiini on hiljattain tunnistettu aktiinitukirangan proteiini, joka yhdessä myotiliinin ja myopalladiinin kanssa muodostaa uuden proteiiniperheen. Yhteinen piirre perheen jäsenille on rakenteellinen yksikkö, IgC2-domeeni; näitä domeeneja on myotiliinissa kaksi, myopalladiinissa viisi ja palladiinissa kolmesta viiteen. Myotiliini ja myopalladiini ilmentyvät pääasiassa poikkijuovaisessa lihaksessa, palladiinin ilmentyminen sen sijaan on laajaa käsittäen sekä epiteliaaliset että mesenkymaaliset kudokset, sydänlihaksen ja keskushermoston.

Mikko Rönty

Pelkkä pitkä imetys ei suojaa lasta allergialta

Allergisten sairauksien puhkeamiseen johtava kehitys riippuu perimästä ja alkaa jo varhaislapsuudessa, mutta siihen vaikuttavat tekijät tunnetaan vielä puutteellisesti. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen sekä etsittiin muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin. Aineistona on 200 suomalaisen terveen vastasyntyneen ryhmä, jota on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. 42 % osallistujista oli allergiaperheiden lapsia.

Maria Pesonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030