Alkoholin terveyshaitat ja hintapolitiikka vaakakupeissa vastakkain

Alkoholin terveyshaitat ja hintapolitiikka vaakakupeissa vastakkain

Suomalaisten alkoholinkäytön ja alkoholilainsäädännön historiasta huomataan, että alkoholipolitiikka on huomattavasti haasteellisempaa kuin tupakkapolitiikka. Molemmissa on kautta aikojen pyritty sekä terveydellisten että sosiaalisten haittojen vähentämiseen, tupakkapolitiikassa onnistuneesti, mutta alkoholipolitiikassa ei niinkään. Vaikka tupakkakuolemia on edelleen Suomessa vuosittain 4 300 (1), on yli 50-vuotiailla miehillä tupakkakuolemien osuus kaikista kuolemista pudonnut 1970-luvulta 2010-luvulle lähes kolmanneksesta alle viidennekseen (2). Alkoholikuolleisuus on sen sijaan 1970-luvulta jatkuvasti lisääntynyt lukuun ottamatta vuosia 2008–2012, jolloin kuolleisuus

Tiina Laatikainen

Kliinisten tutkimusten aineisto avoimeksi

Kliinisten tutkimusten aineisto avoimeksi

Kansainvälinen lääketieteen päätoimittajien järjestö (ICMJE) on julkistanut ehdotuksen, jonka mukaan interventiotutkimusten aineisto on saatettava muiden nähtäväksi kuuden kuukauden kuluessa artikkelin julkaisemisesta (1,2). Aineistolla tarkoitetaan tietoja, joihin tutkimuksen tulokset perustuvat, tarpeellisine metatietoineen. Tieto on tuotettava sellaisessa muodossa, josta potilaita ei voi tunnistaa. Interventiotutkimuksella tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa potilaat saavat prospektiivisessa asetelmassa tutkimushoitoa. Tutkimuksessa voi olla vertailuryhmä tai se voidaan tehdä ilman vertailuryhmää.

Päivi Hietanen

Lievien sepelvaltimoahtaumien profylaktisesta pallolaajennuksesta ei ole hyötyä

Kajoava hoito parantaa oireettoman tai lieväoireisen muuten optimaalisesti hoidetun sepelvaltimotaudin ennustetta vain hyvin vaikeassa taudissa. Suhtautuminen varjoainekuvauksessa havaittuun lievään (50–70 %) ahtaumaan on myös muuttunut yhä kriittisemmäksi, ja uudet tulokset osoittavat, että konservatiivinen suhtautuminen on pitkäaikaisseurannassakin turvallista, ellei ahtauma aiheuta sydänlihasiskemiaa.

Juhani Airaksinen

Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa

Miten moderni virusdiagnostiikka auttaa kliinikkoa

Molekyylibiologisten menetelmien ansiosta virusinfektioiden diagnostiikka on viime vuosina edistynyt huomattavasti. Virusten nukleiinihappojen (DNA, RNA) osoittaminen, useimmiten polymeraasiketjureaktiolla (PCR), on nykyään virologista diagnostiikkaa tekevien laboratorioiden päivittäistä toimintaa. Verrattuna perinteisiin virologisiin diagnoosimenetelmiin PCR-menetelmien etuja ovat nopeus, suuri herkkyys ja tarkkuus. Näytteen käsittelyyn ja testin suorittamiseen kuluu parhaimmillaan vain muutamia tunteja ja tulos voidaan antaa kliinikolle samana päivänä. Lisäksi PCR-menetelmillä voidaan todeta viruksia, jotka eivät kasva soluviljelmissä tai joille ei ole toistaiseksi onnistuttu kehittämään kliiniseen käyttöön soveltuvaa antigeeninosoitustestiä. Esimerkiksi vakaviakin hengitystieinfektioita aiheuttavat bokavirus ja monet rinovirukset voidaan diagnosoida vain PCR-menetelmällä.

Tytti Vuorinen, Ville Peltola

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030