Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Elvytetyn sydänpotilaan jatkohoito

Sydämenpysähdyksen tavallisimpana mekanismina on pahanlaatuinen kammioperäinen rytmihäiriö, jonka laukaisevana tekijänä suuressa osassa tapauksista on vaikea sydänlihasiskemia.

Juhani Koistinen

Polyneuropatioiden kliinis-neurofysiologinen perusdiagnostiikka

Polyneuropatia on ääreishermojen toimintahäiriö, jonka voivat aiheuttaa mm. diabetes, munuaissairaus, myrkytys, autoimmuunitauti, tulehdus tai perinnölliset tekijät.

Juhani V. Partanen

Vanhemmuuden monet roolit

Vanhemmuuden tukemiseksi kaivataan erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa vanhempien voimavaroja vahvistavia ja lapsen näkökulman nykyistä paremmin huomioon ottavia työkäytäntöjä. Roolikartta ja psykodraamaryhmät perustuvat psykiatri Jakob Levy Morenon rooliteoriaan.

Marjatta Kekkonen, Sanna Aavaluoma, Mari Rautiainen

Sairaaloiden kuntalaskutuksen vaihtoehdot

Kuopion yliopistollisen sairaalan vuodeosastoilla kuntalaskutus perustuu hoitopaketti- ja keskihintatuotteisiin. Laskutuksen osuvuutta ei ole aikaisemmin systemaattisesti arvioitu.

Viljo Rissanen, Liisa Ollikainen

Vastaanottoryhmä hoitotakuun toteutumisen turvaajana

Porin nuorisopsykiatrian poliklinikka aloitti toimintansa vuonna 1988.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Osteoporoosin hoidon organisointi Keski-Suomen malli

Osteoporoosiongelman laajuus ja murtumien yhä kasvava määrä edellyttävät osteoporoosin hoidon tehostettua organisointia.

Anna-Mari Koski, Arja Patala, Mirja Venäläinen, Ilkka Kiviranta

Naisten ponnistusvirtsankarkailua parantava uusi paikallispuudutusleikkaus osoittautunut tehokkaaksi ja turvalliseksi

Väitöstutkimuksessa todettiin naisten ponnistusvirtsankarkailuun kehitetyn paikallispuudutusleikkauksen, TVT:n, olevan tehokas ja turvallinen. Tutkimuksessa seurattiin TVT-leikkauksella hoidettujen naisten vointia pisimmillään lähes yhdeksän vuotta. Osatutkimuksissa potilasmäärät vaihtelivat 54:stä 161:een ja mukana oli myös ponnistusvirtsankarkailusta kärsiviä erityisryhmiä (matala virtsaputken paine, sekamuotoinen virtsankarkailu, aikaisempi epäonnistunut karkailuleikkaus). Lisäksi kartoitettiin 1 455 Suomessa suoritetun TVT-leikkauksen komplikaatiot.

Nina Kuuva

Elimistön liika rauta altistaa valtimonkovettumataudille ja sydänkohtauksille

Väitöskirjatutkimuksen mukaan miehet, jotka olivat vapaaehtoisia verenluovuttajia, kokivat lähes yhdeksän vuoden seuranta-ajan kuluessa viisi kertaa vähemmän sydänkohtauksia kuin miehet, jotka eivät luovuttaneet säännöllisesti verta. Väitöskirjatyössä tutkittiin myös elimistön rautavarastojen määrän yhteyttä sydänkohtausvaaraan. Miehet jaettiin kolmeen luokkaan elimistön rautavarastojen määrän mukaan ja kuhunkin luokkaan kuuluvien sairastumisia verrattiin toisiinsa. Tässä tarkastelussa miehet, joilla rautaa oli eniten, olivat noin kolminkertaisessa sydänkohtausvaarassa verrattuna miehiin, joilla rautaa oli vähiten. Raudankertymistä aiheuttavan geenivirheen kantajuuden todettiin myös lisäävän sydänkohtausvaaran noin kaksinkertaiseksi.

Tomi-Pekka Tuomainen

Hengityselinoireet ja keuhkojen toiminta sikatalouden harjoittajilla

Maanviljelijät altistuvat työssään monenlaisille eloperäisille pölyille ja kaasuille, jotka ovat peräisin tuotantoeläinten ravinnosta ja kuivikkeista sekä itse eläimistä ja niiden eritteistä. Erityisesti sikaloissa kaasujen ja kokonaispölyn pitoisuudet ovat usein suurempia kuin muissa tuotantorakennuksissa. Aiempien tutkimusten mukaan sikatalouden harjoittajilla on suurentunut hengityselinoireiden riski. Suomessa viljelijöiden hengitysteiden sairauksia on tutkittu lähes yksinomaan maidontuottajilta.

Kirsi Laasonen

Letaalin synnynnäisen kontraktuuraoireyhtymän molekyylitausta

Artrogrypoosi tarkoittaa synnynnäistä usean nivelen virheasentoa tai jäykistymää. Varhaisella sikiökaudella alkavat kuolemaan johtavat artrogrypoositapaukset ovat diagnostisten haaste, sillä taudinmääritys perustuu lähinnä deskriptiivisiin löydöksiin. Sikiökaudella alkavien selkäytimen motoneuronisairauksista aiheutuvien artrogrypoosimuotojen genetiikka ja epidemiologia tunnetaan toistaiseksi puuttellisesti. Tautimekanismien kuvaaminen näissä taudeissa valottaakin keskeisiä elementtejä liikehermosolujen normaalissa kehityksessä.

Niklas Pakkasjärvi

Antioksidantteja ja hapen aiheuttamia vaurioita ylen määrin rintasyövissä

Vaikka happi onkin välttämätön elimistön normaalille toiminnalle, tuottavat solut jatkuvasti aineenvaihdunnan sivutuotteena haitallisia happiradikaaleja, joiden tiedetään vaurioittavan mm. DNA:ta ja epäillään siten osallistuvan syövän kehittymisen kaikkiin vaiheisiin. Antioksidatiiviset entsyymit ovat puolestaan tärkein happiradikaaleja tuhoava järjestelmä.

Peeter Karihtala

Perinteiset neuroleptit vaara vanhuksille

Viime vuosi on käyty keskustelua atyyppisten antipsykoottien vaaroista vanhusten ja erityisesti dementoituneiden hoidossa. Meta-analyysien mukaan ne näyttävät lisäävän sekä aivohalvauksen että kuoleman riskiä ainakin lyhyellä aikavälillä. Yhdysvalloissa tehtiin rekisteriseuranta (1994- 2003) 22 890:sta yli 64-vuotiaasta, joille oli aloitettu lääkitykseksi joko neurolepti (n = 9 142) tai atyyppinen antipsykootti (n = 13 748). Kuolleisuutta tarkasteltiin noin puolen vuoden jaksolla lääkityksen aloittamisen jälkeen. Perinteiset neuroleptit lisäsivät kuoleman riskiä verrattuna atyyppisiin antipsykootteihin, alle 40 päivän seurannassa puolitoistakertaiseksi ja puolen vuoden seurannassa 1,3-kertaiseksi. Vanhusten hoidossa ei siis kannata ainakaan palata neurolepteihin.

Kaisu Pitkälä

Litium vähentää itsemurhia

Tanskalaiset tutkivat kansallisesta rekisteristä viiden vuoden aikajaksolla litiumreseptin saaneiden ja koko väestön itsemurhakuolleisuutta. Väestössä, jossa kukaan ei ollut saanut litiumreseptiä, itsemurhakuolleisuus oli 19/100 000 henkilövuotta, kun yhden litiumreseptin saaneilla se oli 448 ja vähintään kaksi reseptiä saaneilla 194 - siis alle puolet yhden reseptin saaneiden itsemurhakuolleisuudesta. Mitä useamman litiumreseptin potilas oli viiden vuoden aikana saanut, sitä pienempi oli hänen itsemurhariskinsä. Yli 10 litiumreseptiä saaneiden miesten riski oli jopa hieman pienempi kuin lääkitsemättömien. Tutkimus vahvistaa väestötasolla, että jatkuva litiumlääkitys vähentää itsemurhakuolleisuutta. Litium onkin edelleen ainoa lääke, joka on tehokas kaksisuuntaisen mielialahäiriön akuutin manian ja masennuksen hoidossa sekä näiden molempien ehkäisyssä.

Raimo K.R. Salokangas

Turvallisempia inhaloitavia steroideja tulossa?

Käytössä olevien inhaloitavien steroidien ongelmana on isoilla - ja yksilöllisesti pienemmilläkin - annoksilla ilmenevät sivuvaikutukset mm. hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuoriakseliin (HPA). Niinpä tunnettu steroiditutkija on Chestin pääkirjoituksessa mielissään uuden lupaavan inhaloitavan steroidien ilmaantumisesta. Uusi aihiolääke- eli prodrug-tyyppinen "kolmannen" polven steroidi siklesonidi esteröityy vasta keuhkoissa aktiiviseksi lääkkeeksi. Sen reseptoriaktiviteetti ja lipofiilisyys ovat vahvoja, ja niinpä lääkettä voidaan ottaa kerran päivässä, joten paikalliset suu- ja nielusivuvaikutukset jäisivät vähiin.

Hannu Puolijoki

Lisää tietoa ruokavalion terveysvaikutuksista

Yhdysvalloissa selvitettiin erittäin hyvin valvotussa kokeessa erityyppisten ruokavalioiden vaikutusta verenpaineeseen. Tutkittavilla (n = 164) oli joko verenpaine lievästi koholla tai komplikaatioton verenpainetauti. He söivät 6 viikon ajan satunnaisessa järjestyksessä joko hiilihydraattipitoista, valkuaispainotteista (puolet kasviperäisiä valkuaisaineita) tai runsaammin rasvaa, lähinnä yksittäistyydyttyneitä rasvoja sisältävää ruokaa. Ruokavaliot olivat muuten suositusten mukaisia: vähän kovaa rasvaa, kolesterolia ja suolaa, paljon kasviksia ja hedelmiä. Tavallisen ruoan näköiset annokset valmistettiin koekeittiössä.

Aulikki Nissinen

Metabolinen oireyhtymä on merkittävä aivohalvauksen vaaratekijä naisille

Metabolinen oireyhtymä (MBO) on tunnetusti tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien vaaratekijä. Bostonin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin aivohalvauksen ilmaantuvuutta MBO- ja diabetespotilailla 2 097 henkilön (ikä 50-81 vuotta) väestöotoksessa 14 vuoden seurannassa. MBO:n kriteerit täyttyivät 30 %:lla miehistä ja 25 %:lla naisista. Koko aineistosta MBO:ta sairasti 22 %, tyypin 2 diabetesta 5 % ja molempia 5 %.

Jaana Suhonen

Miksi ryhtyä urologiksi?

VVastavalmistuneen lääkärin erikoisalan valinta voi perustua monelaisiin asioihin, kuten opiskeluaikana jostain henkilöstä saatuun roolimalliin, erikoisalalle pääsyyn, alan arvostukseen, mahdollisuuteen saada valmistumisen jälkeiseen virka halutulta paikkakunnalta ja odotettavissa oleviin tuloihin. Vaikka alan kehitykselle on oleellista, että sille hakeudutaan, on vain pieni määrä tutkimuksia tehty esimerkiksi siitä, miksi joku päättää ryhtyä urologiksi.

Ossi Lindell