Ensimmäisiä tuloksia palvelusetelikokeilujen arvioinnista
STM:n mukaan asukkaat ovat olleet hyvin kiinnostuneita kokeiluista ja valintoja on tehty aktiivisesti.
Asiakkaan mahdollisuutta valita itse perustason sosiaali- tai terveyspalvelujen tuottajansa on kokeiltu Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla, Tampereella ja Ylä-Savossa. Kuntien aiempi kokemus palvelusetelin käytöstä ostopalveluissa on helpottanut kokeilujen käynnistymistä.
– Eri kokeilualueiden välinen yhteistyö ja sitä kautta saatu vertaistuki on koettu hankevastaavien kesken erittäin positiiviseksi ja tärkeäksi asiaksi, kertoo hankepäällikkö Vuokko Lehtimäki STM:stä.
Kokeilut aloitettiin keväällä 2017. Valinnan tehneitä asiakkaita on kaikilla alueilla lähes 13 000 henkeä. Valintoja tehdään alkuinnostuksen jälkeenkin. Valittavia yksityisiä palveluntuottajia on alueilla 2–5.
Naiset innokkaimpia vaihtajia
Kesäkuussa tutkittiin vaihtaneiden asiakkaiden ikäryhmiä ja käyttäytymistä valinnanvapauden tilanteessa. Tällöin näytti siltä, että suurin osa oli 55–75-vuotiaita. Kokeiluissa Tampereella on ollut suhteessa vähemmän 65–75-vuotiaita kuin muualla, ja lapset ja nuoret sekä työikäiset korostuvat Tampereen ja Ylä-Savon kokeiluissa.
Naiset ovat olleet innokkaampia vaihtajia. Vaihtajissa oli myös sellaisia, jotka eivät olleet käyttäneet perusterveydenhuollon palveluita edellisenä vuonna lainkaan. Asiakkaiden käynnit ja kontaktien määrät näyttävät lisääntyneen kokeilujen myötä. Käynnit ovat lisääntyneet myös kokeilualueilla oleviin julkisiin sote-keskuksiin.
Tärkeimmiksi vaihtojen syiksi mainittiin lääkäriaikojen saatavuus, sote-keskuksen hyvä sijainti, hoidon hyvä laatu, sairaanhoitajan aikojen saatavuus, aukioloajat sekä joillakin alueilla myös aiempi kokemus palveluntuottajasta.
Marraskuussa tehdään laaja asiakaskysely kaikille kokeilualueille, joka raportoidaan erikseen.
Kokeilut hyvässä hengessä
Ensimmäisessä tarkastelussa todettiin, että järjestäjien ja palveluntuottajien välinen yhteistyö on sujunut hyvin.
– Useat palveluntuottajat ovat nostaneet haastatteluissa esiin sen, että yhdessä tekeminen on ollut kokeilun parasta antia. Näkökulmat ovat laajentuneet, kun on pitänyt miettiä asioita uudelta kantilta, kertoo Lehtimäki.
Halu osallistua sote-palveluiden lainsäädännön kehittämiseen on ollut palveluntuottajille tärkein syy osallistua kokeiluun. Liiketoiminnallinen kannattavuus on ollut toissijaista, koska kokeilut ovat olleet hyvin rajattuja kokonaisuuksia.
Kustannusten hallinta ja korvaukset mietityttävät
Yksityisille palveluntuottajille listautuneet asiakkaat ovat käyttäneet palveluita hyvin aktiivisesti. Osa yksityisistä palveluntuottajista kokee, että oman alueen kokeilussa yksityisten terveysasemien saama korvaus on jäämässä liian alhaiseksi. Se voi heikentää pienten ja keskisuurten yritysten kiinnostusta osallistua palvelujen tuottamiseen.
– Kokeiluissa on mukana erilaisia korvausmalleja. Näiden kautta saadaan tarpeellista tietoa eri korvausmallien toimivuudesta. Korvausten suuruus pohjautuu kuitenkin kokeilualueilla palvelujen järjestäjän todellisiin kustannuksiin. Asiakkaalle palvelu on aina samanhintaista, mainitsee Lehtimäki.
Tavoitteena toimivat tietojärjestelmät
Kokeilualueet hoitavat palveluntuottajan valintaan ja hallinnointiin liittyvät IT-ratkaisut kukin omalla tavallaan, koska vielä ei ole valmiina kansallisia valinnanvapauden tietojärjestelmiä. Ratkaisujen toimivuutta seurataan.
Erilaiset asiakas- tai potilastietojärjestelmät hankaloittavat asiakastietojen reaaliaikaista liikkumista. Palveluseteliasiakkaiden tietojen kaksinkertainen kirjaaminen eri tietojärjestelmiin ja tietojen manuaalinen liikuttelu ovat aiheuttaneet ylimääräistä työtä palveluntuottajille ja -järjestäjille.
Valinnanvapauslain täydennetyn version pohjalta on käynnistetty kansallisten valinnanvapauden tiedonhallintapalveluiden toteutus Kelan, THL:n, Valviran ja VRK:n yhteistyönä. Toteutus tapahtuu STM:n määrittelemän kokonaisarkkitehtuurin ohjauksessa.
– Kokeiluista saadut opit ovat tärkeitä kansallisten palveluiden rakentamisessa. Arviointituloksia ja kuntien kokemuksia hyödynnetään täysimääräisesti kansallisen tavoitetilan rakentamisessa, kertoo erityisasiantuntija Jari Porrasmaa STM:n Digitalisaatio ja tiedonhallinta -yksiköstä.
Jatkuvaa arviointia
Kokeilujen tehtävänä on tuottaa tietoa tulevan valinnanvapausmallin ja lainsäädännön valmistelun ja jatkokehittämisen tueksi ja saada kokemuksia asiakkaiden, palvelujen järjestäjien ja palveluntuottajien käyttäytymisestä. Lisäksi arvioidaan valintamahdollisuuksien, korvausmallien, tietojärjestelmien sekä markkinoiden toimivuutta.
Lehtimäki toteaa, että tiettyjä osatekijöitä seurataan kuukausittain, joitakin asioita kolmen kuukauden välein ja toisia asioita muutama kerta kokeilun aikana. Arviointi on jatkuvaa, ja sen tarkoitus on tukea kokeilujen etenemistä.
Laajempi raportointi tehdään joulukuussa. Silloin tarkastellaan kokeilujen etenemistä useista näkökulmista.
Kuva: Panthermedia
