Erikoissairaanhoidon verkkopalvelu ei synny ilman kasvukipuja
Verkkopalvelu Terveyskylä kasvaa vauhdilla. Terveyskylän talojen digihoitopolkujen toivotaan parantavan potilaiden hoitoa ja helpottavan lääkärin työtä.
Julkisen erikoissairaanhoidon verkkopalvelu Terveyskylässä on avoinna jo 12 taloa, joista uusimpien, kuten Aivotalon, ovet aukesivat maaliskuussa. Yliopistosairaaloiden yhteisessä Aivotalossa avattiin ensin kaikille avoin puoli. Myöhemmin aukeaa ammattilaisille suunnattu puoli ja potilaiden henkilökohtaiset digihoitopolut, joiden avulla voi raportoida oireista ja voinnista.
Uuden luominen ei ole syntynyt ilman kasvukipuja, kertoo Aivotalon aivoverenkiertohäiriöpotilaiden hoitopolkuja kehittänyt neurologian dosentti ja erikoislääkäri Petra Ijäs.
– On haasteellista kirjoittaa maallikolle ymmärrettävää mutta samalla asiasisällöltään täsmällistä tekstiä. Siksi sivuston tekstejä hiotaan koko ajan, sanoo Ijäs.
Aivotalon projektipäällikkö, neurologi Laura Mäkitie muistuttaa, että luotettavaa tietoa sairaudestaan etsivä potilas ei saa tuupertua alkumetreille lääketieteellisen sanaston takia. Lisäksi tieto pitää löytää ilman turhia klikkauksia. Siksi Aivotaloon suunnitellaan navigaattoria, jonka avulla mittavan aineiston joukosta seuloutuisi vain potilaalle oleellinen tieto.
– 60-vuotiaan miesepilepsiapotilaan on turha etsiä tietoa Raskaus ja epilepsia -osiosta, Mäkitie summaa.
Digihoitopolku antaa potilaalle mielenrauhaa
Digihoitopolkujen avulla voidaan löytää riskitekijöitä, joita ei todettu potilaalla sairaalahoidon aikana. Riskitekijä voi olla esimerkiksi eteisvärinä tai uniapnea. Potilaat, joille etämonitorointi sopii, voivat mitata kotonaan vaikka verenpainetta ja säätää lääkitystä mittausarvoista saadun palautteen avulla.
– Aivoinfarkti on pelottava tapahtuma. Kun potilaat tietävät, että joku seuraa heitä, niin se tuo heille turvallisuudentunnetta.
Ijäs kertoo, että etämonitoroinnin avulla vastaanottokäynneillä voidaan mennä heti asiaan mittaustulosten analysoinnin sijaan. Parhaimmillaan lääkärin työ helpottuu ja potilaan hoito paranee.
– Siksi sovellusten ja algoritmien pitää olla niin hiottuja, että tieto, kuten EKG-analyysi tulee meille valmiiksi pureskeltuna, Ijäs jatkaa.
Ijäksen toiveissa on, että hoitopolkujen suunnitellut chat-toiminnot korvaavat tulevaisuudessa vanhentuneet piilosoittoajat, sähköpostittelun ja jopa perinteiset kirjeet. Potilaiden toiveissa chat antaa kanavan vertaistuelle.
– Lisäksi potilaiden kanssa käydyt chat-keskustelut tallentuvat järjestelmään, joten niitä ei tarvitse erikseen kirjata ylös.
Digihoitopolut eivät sovellu kaikille
Mäkitie ja Ijäs tiedostavat, että digihoitopolut eivät sovellu kaikille, koska ne on tarkoitettu vain polikliiniseen seurantaan. Suunnitteluvaiheessa on käynyt ilmi, että ikä ei ole kuitenkaan este osaamiselle.
– Avh-potilaani, 90-vuotias rouva työnsi vastaanotolla eteeni Iphonen, jossa oli verenpaineista kuukausien hieno kirjanpito, Ijäs hymähtää.
Mäkitie pitää tärkeänä, että digipalveluiden takia ei etäännytä potilaasta, vaan tarjotaan jotakin lisää.
– Nimenomaan niin, että on hoitosuhteet säilyvät eikä toisella puolella olisi vain kasvoton tietokone, hän kiteyttää.
Epilepsian hoitopolku avataan ensimmäisenä Aivotalossa syksyllä. Terveyskylän taloista muun muassa Painonhallintatalon digihoitopolut ovat jo auki.
Kuva: Fotolia
