Jääkiekossa tapahtuviin aivotärähdyksiin hoitosuositukset
Aivotärähdysten välitön tunnistaminen on tärkeää, jottei loukkaantunutta urheilijaa altisteta heti uudelleen vammoille.
Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Timo Hänninen selvitti väitöstutkimuksessaan jääkiekossa tapahtuvien aivotärähdysten määriä, syntymekanismeja ja riskitekijöitä. Hännisen väitöstutkimuksessa kehitettiin lisäksi tapaa, jolla aivotärähdykset voitaisiin tunnistaa lajin parissa paremmin. Tätä työtä tehtiin Tampereen Urheilulääkäriasemalla ja TAYS:n neurokirurgian yksikössä, kerrotaan Tampereen yliopiston tiedotteessa.
Tutkimuksessa analysoitiin aivotärähdysten osalta kaikki maailmanmestaruuskisat sekä olympialaiset yhdeksän vuoden ajalta. Aineistosta paljastui, että suuri osa vammoista tapahtui ilman laitakontaktia jääkiekkoilija pelatessa avojäällä. Joustokaukaloiden käyttö vähensi selkeästi aivotärähdysten riskiä. Miehillä aivotärähdys syntyi usein, kun taklaus kohdistui päähän. Miesten pelatessa korkeimmalla kansainvälisellä tasolla tapahtui seitsemän aivotärähdystä sataa pelattua jääkiekko-ottelua kohden. Junioreilla aivotärähdysten lukumäärä oli viisi, naisilla neljä sataa ottelua kohden.
Selkeä ohjeistus aivotärähdyksiä varten
Hännisen työn ansiosta aivotärähdysten kansainväliset hoitosuositukset otettiin käytäntöön suomalaisessa jääkiekossa. Miesten SM-Liigan joukkueille kehitettiin aivotärähdysten varalta selkeä ja yhtenäinen ohjeistus.
Liigan pelaajien lähtötaso mitattiin "Sport Concussion Assessment Tool" testikokonaisuuden avulla ennen pelikausia 2013–2014 ja 2014–2015. Testin avulla pelaajat mitattiin aivovammoille tyypillisten oireiden, neuropsykologisten tehtävien, tasapainon ja koordinaation osalta. Tulosten pohjalta luotiin suositukset vammanjälkeisten löydösten tulkitsemiseen, jotta aivotärähdysten hoidon tasoa voidaan parantaa. Ohjeiden toimivuutta tutkittiin kausien 2013–2016 aikana sattuneiden vammojen osalta. Selvisi, että aivotärähdyksen saanut pelaaja tunnistetaan parhaiten, kun urheilija kuvailee oireitaan samana päivänä vamman tapahduttua. Yleisimmät oireet vammapäivänä olivat "ei tunnu normaalilta", päänsärky ja "paineentunne päässä".
Väitöstutkimuksen mukaan aivotärähdyksen on syytä tunnistaa nopeasti, jotta urheilija ei hyppää kaukaloon ja altistu heti uusille, mahdollisesti vakavammille vammoille. Oikeaan aikaan tehty diagnoosi myös mahdollistaa parhaan kuntoutuksen ja vähentää todennäköisyyttä pitkittyneisiin ongelmiin. Suomessa laajaan kansainväliseen tutkimustietoon perustuvien aivotärähdysten mukauttaminen toimintaohjeiksi on suositeltavaa myös muiden lajien urheilijoille.
Hännisen kokeellisen neurotraumatologian alaan kuuluva väitöskirja "The Sport Concussion Assessment Tool in the Management of Concussion in Professional Ice Hockey" tarkastetaan perjantaina puoliltapäivin Tampereella.
Kuva: Panthermedia
