• Hertta Vierula

Jäävätkö kielenkehityksen häiriöt diagnosoimatta?

Pieni esiintyvyys saattaa kertoa lasten kielenhäiriöiden alidiagnosoinnista.

Jäävätkö kielenkehityksen häiriöt diagnosoimatta? Kuva 1 / 1

Kielellinen erityisvaikeus diagnosoidaan Suomessa WHO:n kansainvälisen tautiluokitusjärjestelmän mukaisesti. Diagnosointikriteerit ja terminologia eivät kuitenkaan ole kansainvälisesti yksiselitteisiä.

Näin toteaa filosofian maisteri Sinikka Hannus väitöstutkimuksessaan.

Hannus tarkasteli tutkimuksessaan kielellistä erityisvaikeutta perusterveydenhuollon puheterapeuttien työssä. Tutkimukseen osallistuivat kaikki suomea äidinkielenään puhuvat vuosina 1998 ja 1999 syntyneet vantaalaislapset, jotka olivat saaneet erikoissairaanhoidon kielellisen erityisvaikeuden diagnoosin F80.1 tai F80.2 sekä heidän vertaisparinsa.

Tutkimuksessa havaittiin, että kielellisen erityisvaikeuden esiintyvyys jäi kauas kansainvälisesti raportoidusta esiintyvyydestä, vaikka se 11 vuoden tarkastelujakson aikana lisääntyikin. Tämä viittaa Hannuksen mukaan alidiagnosoinnin mahdollisuuteen.

Lasten kielenkehityksen häiriöt ovat yleinen syy tukitoimiin terveyspalveluissa ja kouluissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että lapsuuden kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa vielä aikuisiässä ja siihen voi liittyä myös laajempia kuin pelkästään kieleen liittyviä vaikeuksia.

Hannus toteaa, että kielellisestä erityisvaikeudesta on Suomen palvelujärjestelmässä kerätty vain vähän tietoa.

FM Sinikka Hannus väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 23.3.2018.

kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Hertta Vierula

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Tieteessä
Uutta tietoa WNT1-osteoporoosista

WNT1-geenivirhe johtaa merkittäviin, varhain alkaviin ja iän myötä eteneviin luuston poikkeavuuksiin.

Ajassa
Verkkouutiset jäävät kesätauolle

Uusia verkkouutisia on luvassa jälleen 30. heinäkuuta.

Ajassa
Kaikki Hilmot yhteisessä oppaassa

THL:n mukaan uudistuksessa on huomioitu sote-uudistuksen seurannan ja arvioinnin kannalta keskeiset tietotarpeet.

Blogi
Toisenlaiset maailmat

– Tärkein Etelä-Sudanista saamani oppi ei ole lääketieteellinen, vaan jotakin muuta, kirjoittaa Heidi Wikström.

Tieteessä
Metagenomisilla työkaluilla ja sovellutuksilla kohti tyypin 1 diabetesta

Ykköstyypin diabetesta sairastavien henkilöiden suolistossa todettiin olevan vahvempia bakteerien välisiä riippuvuuksia kuin terveellä henkilöllä.

Tieteessä
Varhaiset uloshengitysvaikeudet voivat ennustaa lasten astmariskiä

Lapsen atopia ja vanhempien tupakointi altistavat rinoviruksen aiheuttamille uloshengitysvaikeuksille.

Ajassa
Hallituksen sote-vastineessa voi olla kompastuskiviä

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen epäilee, että ongelmalliseksi saattaa osoittautua muun muassa maakuntien rahoitus.