• Tuomas Keränen

Joka kuudes punkki kantaa borrelia-bakteeria

TBE-virusta löytyi vain 1,5 prosentilta puutiaisista, joita kansalaiset lähettivät kaksi vuotta sitten tutkittavaksi Turkuun.

Joka kuudes punkki kantaa borrelia-bakteeria Kuva 1 / 1

Joka kuudes Suomen luonnossa elävä puutiainen eli punkki kantaa Lymen borrelioosia aiheuttavaa borrelia-bakteeria, käy ilmi lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuthin väitöstutkimuksesta. Puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa TBE-virusta löytyi vain noin 1,5 prosentilta puutiaisista. Feuth kävi läpi väitöstutkimukseen yli 20 000 puutiaista, jotka kansalaiset lähettivät Turun yliopistolle suuressa puutiaiskeräyskampanjassa vuonna 2015.

– Kerätyn puutiaisaineiston myötä tuli esille myös puutiaisten elinalueen leviäminen pohjoisemmaksi viimeisten vuosikymmenien aikana. Pohjoisimmat puutiaislähetykset tulivat Etelä-Lapista, Feuth kertoo tiedotteessa.

Feuth selvitti väitöstyössään yhteistyössä THL:n kanssa, että Lymen borrelioosin tapausmäärät ovat lisääntyneet merkittävästi Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana. Suomessa on viime vuosina raportoitu noin 1 900 pääasiassa vasta-ainemäärityksin varmistettua tautitapausta vuosittain. Näiden myöhäisvaiheen, vasta-ainepositiivisten borrelia-infektioiden ilmaantuvuus on lähes viisinkertaistunut verrattuna kahden vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen. Tapauksia todetaan hieman enemmän naisilla kuin miehillä. Väitöstutkimuksesta selviää myös, että tapauksista muita enemmän on alle 10-vuotiailla lapsilla ja yli 60-vuotiailla aikuisilla.

– Kun tähän määrään lisätään myös varhaiset, ihoon rajoittuneet erythema migrans -vaiheen infektiot, tapausten vuosittainen kokonaismäärä on maassamme arviolta noin 6 000‒7 000. Tapausmääristä puuttuvat kuitenkin vielä yksityissektorin kliinisesti diagnosoidut borrelioositapaukset, kertoo Feuth.

Uusista tapauksista raportoidaan eniten rannikkoseudulla ja Kaakkois-Suomessa.

THL:n Terveys 2011 -tutkimuksen puitteissa kerätyn seeruminäyteaineistoin perusteella noin 3,9 prosentilla suomalaisista aikuisista todetaan vasta-aineita borrelia-bakteeria kohtaan osoituksena sairastetusta Lymen borrelioosista.

Väitöstutkimuksessa löytyi altistava tekijä

Feuth osoitti väitöstutkimuksessaan, että ihmisen immuunipuolustuksen yhden osatekijän, niin sanotun komplementtijärjestelmän heikentynyt toiminta altistaa borrelioosin kehittymiselle. Tämä komplementtijärjestelmä voi aktivoitua kolmea eri reittiä pitkin. Yksi reitti on lektiinitie, joka toimii puutteellisesti noin neljäsosalla väestöä. Kyseessä on varsin yleinen immuunipuolustuksen häiriö.

– Heikentynyt lektiinitien toiminta todettiin 41 prosentilla borrelioosipotilaista, kun vastaavasti verrokeilla lektiinitien toimintahäiriö oli 27 prosentilla.

Lektiinitien toimimattomuus ei lisää riskiä sairastumiselle, mutta se on kuitenkin ensimmäinen raportoitu ihmisen immuunipuolustukseen liittyvä ominaisuus, joka altistaa borrelioosin kehittymiselle.

LL Eeva Feuthin väitöstutkimus "Lyme borreliosis in Finland - studies on environmental exposure, disease susceptibility and epidemiology" tarkistetaan Turun yliopistossa viikon kuluttua perjantaina klo 12.

Kuva: Panthermedia

Lue myös:

Lymen borrelioosin ilmentymät iholla

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Lisää aiheesta

Uusimmat / Ajassa

Luetuimmat / Lääkärilehti

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi